- Katso video jutun lopusta: Mitä komisario Juha-Matti Huhta ajatteli, kun hän kantoi lasta kotoa, jossa isä oli hetkeä aiemmin ampunut?
Poliisin kenttäpartioiden työ on usein hyvin stressaavaa.
Yleensä aina on kiire, jonossa voi olla useita kotihälytystehtäviä.
– Olet vielä edellisellä keikalla ja tiedät, että jonossa oleviin kotihälytyksiin pitäisi päästä nopeasti. Siellä voi olla lapsia, jotka tarvitsevat meidän apuamme. Näissä tilanteissa on vaikeaa pitää mieli positiivisena ja pysyä stressaantumatta, sanoo poliisiammattikorkeakoulun opettaja, komisario Juha-Matti Huhta.
Huhta tietää, mistä puhuu.
Hän on tehnyt poliisin töitä yhteensä yli 20 vuotta muun muassa kenttäpartiossa ja vaativien tilanteiden ryhmässä. Töiden ohessa hän opiskeli kasvatustieteiden maisteriksi ja luokanopettajaksi. Niitä oppeja hän nyt hyödyntää poliisiammattikorkeakoulussa, jossa hän opettaa voimankäyttöä ja stressinhallintaa.
Huhta on huolissaan.
Hänen huolensa johtuu siitä, että poliisit joutuvat usein hyvin stressaaviin työtilanteisiin, mutta tuhansilla poliiseilla ei ole lainkaan stressinhallintakoulutusta.
Jos yksittäinen poliisi ei hallitse stressiään, hän saattaa tehdä kohtalokkaita virheitä työssään. Pahimmillaan se voi tarkoittaa sitä, että poliisi voi esimerkiksi stressitilanteessa luulla henkilön kädessä olevaa kännykkää aseeksi.
– Pahimmillaan poliisi tekee täydellisen virhearvion ja ampuu aseettoman henkilön, sanoo Juha-Matti Huhta.
Luulen, että jokainen poliisi koko poliisiorganisaatiossa jakaa kanssani tämä mielipiteen. Kysymys on aina tasapainoilusta poliisipalvelujen tarjoamisen ja harjoitteluun käytettävän ajan välillä.
Juha-Matti Huhta.
"On lukematon määrä kollegoja, jotka eivät ole kuulleetkaan stressinhallintotaidoista"
Poliisiammattikorkeakoulu aloitti seitsemän vuotta sitten stressinhallintakoulutuksen uusille poliisiopiskelijoille.
– Me opetamme koulutuksessa stressin tunnistamista ja kehon fysiologiaan vaikuttamista tietyillä keinoilla.
Poliisiammattikorkeakoulu tekee stressinhallintakoulutuksessa yhteistyötä Toronton yliopiston kanssa.
– Olemme tehneet Toronton yliopiston kanssa aiheeseen liittyen tieteellisiä tutkimuksia. Olen tyytyväinen meidän tämän hetkiseen stressinhallintakoulutukseemme.
Ennen vuotta 2014 valmistuneista poliiseista enintään vain muutama sata on saanut stressinhallintakoulutuksen niin sanottuna ylläpitokoulutuksena. Sitä ennen poliisikoulutuksessa käsiteltiin stressiä yleisellä tasolla.
Huhta katsoo, että nykyistä paljon useamman poliisin tulisi päästä stressinhallintakoulutukseen.
– Luulen, että jokainen poliisi koko poliisiorganisaatiossa jakaa kanssani tämä mielipiteen. Kysymys on aina tasapainoilusta poliisipalvelujen tarjoamisen ja harjoitteluun käytettävän ajan välillä. Meillä on lukematon määrä tälläkin hetkellä tutkinnassa ja kentällä kollegoja, jotka eivät ole kuulleetkaan stressinhallintataidosta.
Me saatamme perustaa näihin virheellisiin havaintoihin meidän päätöksemme.
Juha-Matti Huhta.
"Meistä poistuva henkilö saattaa näyttää siltä, että hän tulee kohti"
Kiireen lisäksi stressiä aiheuttavat poliisin työssä usein työskentelyolosuhteet.
– Meidän keikkatyöympäristömme on usein pimeää, lisäksi voi sataa vettä. Ympärillä voi olla paljon ihmisiä ja vilkkuvia valoja.
Huhdan mukaan ympäristön tuoma fysiologinen stressi voi aiheuttaa kehossa suuria muutoksia.
– Ne muutokset voivat olla valtavia. Se voi tarkoittaa sitä, että meistä poistuva henkilö saattaa näyttää siltä, että hän tuleekin kohti. Ja me saatamme tulkita sen hyökkäykseksi.
Tällaisessa stressitilanteessa poliisi voi Huhdan mukaan myös esimerkiksi tulkita henkilön kädessä olevan esineen väärin.
– Me saatamme nähdä henkilöllä aseen, joka tosiasiallisesti on puhelin. Havaintovirheet voivat olla äärimmäisen suuria. Ja sitten me saatamme perustaa näihin virheellisiin havaintoihin meidän päätöksemme.
Huhta sanoo, että sitä on vaikea arvioida, minkä verran stressi aiheuttaa virheitä poliisitoiminnassa.
– Vaikka poliisi tekisi virheitä havainnoissa, päätöksenteossa ja toiminnassa, tilanne voi kuitenkin päättyä hyvin. Syy siihen voi olla se, että kohdehenkilö ei ole riittävän motivoinut vahingoittamaan sivullista tai poliisia. Tällöin mahdolliset virheet voivat jäädä kokonaan huomaamatta.
Poliisi voi käyttää esimerkiksi kaasusumutinta ja asetta
Poliisi voi lain mukaan käyttää voimakeinoja seuraavissa tilanteissa.
- vastarinnan murtaminen
- henkilön paikalta poistaminen
- kiinniottaminen
- vapautensa menettäneen pakenemisen estäminen
- esteen poistaminen
- välittömästi uhkaavan rikoksen estäminen
- välittömästi uhkaavan muun vaarallisen teon tai tapahtuman estäminen
Poliisi voi käyttää fyysistä voimaa tai seuraavia apuvälineitä voimankäyttötilanteissa.
- käsiraudat
- poliisikoira
- patukka
- painetoiminen projektiivilaukaisin
- kaasusumutin
- etälamautin
- ampuma-ase
Poliisin on käytettävä voimakeinoja lain mukaan aina niin, että niiden käytöstä aiheutuu pienin mahdollinen haitta kohdehenkilölle.
Viime aikoina julkisuudessa on puitu paljon Helsingin poliisin voimankäyttöä.
Poliisi käytti kaasusumutinta Elokapina-mielenosoitukseen osallistuvia vastaan lokakuun alussa Helsingin Kaisaniemessä. Valtakunnansyyttäjä on käynnistänyt esitutkinnan Helsingin poliisin voimakäytöstä.
"Jos poliisi ei käyttäisi tietyissä tilanteissa asetta, useat saattaisivat kuolla"
– Liian suuri stressi saattaa lamauttaa työkeikalla olevan poliisimiehen, sanoo Huhta.
Tällöin poliisi ei kykene hoitamaan työtehtäväänsä.
– Stressi voi olla niin voimakas, ettei tapahdu mitään kognitiivista päätöksentekoa. Aivot eivät vaan toimi. Tällöin me vain reagoimme primitiivisesti. Se reagointi voi olla jälkikäteen tarkasteltuna aivan mitä sattuu. Se voi olla todella typerää. Se voi olla virheellistä. Tai se voi olla vaarallista.
Ei poliisi ole näistä stressin aiheuttamista monenlaisista vaikutuksista yhtään sen vapaampi kuin kukaan muukaan.
Juha-Matti Huhta.
Poliisi hoitaa noin miljoona hälytystehtävää vuodessa.
Voimakeinoja poliisi käyttää keskimäärin yhden kerran sataa hälytystehtävää kohti. Poliisin tilastojen mukaan poliisi uhkaa aseella muutaman kerran joka viikko. Poliisi ampuu laukauksia alle kymmenen kertaa vuodessa.
Aina kun poliisi ampuu laukauksia, valtakunnansyyttäjän toimisto selvittää tapauksen ja aloittaa tarpeen mukaan esitutkinnan tapahtuneesta.
Jos poliisi ei kykene liian suuren stressin vuoksi käyttämään voimakeinoja, se voi olla kohtalokasta.
– Se voisi olla hyvin traagista, jos poliisi ei käyttäisi tietyissä tilanteissa voimakeinoja, ja äärimmäisenä keinona ampuma-asetta. Jos tämän takia kohdehenkilön vaarallista toimintaa ei saataisi pysäytettyä, useat ihmiset saattaisi olla hengenvaarassa tai he voisivat kuolla.
Huhta muistuttaa, että poliisit kokevat samalla tavalla stressiä kuin muutkin.
– Ei poliisi ole näistä stressin aiheuttamista monenlaisista vaikutuksista yhtään sen vapaampi kuin kukaan muukaan. Kyllä nämä koskettavat yhtä lailla myös meitä.
"Laukaisuun on voinut tulla virheitä, jotka tekevät siitä vähemmän tarkan"
Stressinhallintakoulutuksen lisäksi poliisin ammattitutkintoon kuuluvaan voimankäyttöopetukseen sisältyy esimerkiksi taktinen koulutus ja ensiapukoulutus.
Poliisit harjoittelevat esimerkiksi aseella ampumista ja etälamauttimen käyttöä. Jotta nämä taidot pysyisivät yllä, poliisit saavat jatkuvasti työpaikoillaan ylläpitokoulutusta.
– Yhteinen haaste meillä on aina ollut ylläpitokoulutuksen määrä ja sen säännöllisyys.
Ylläpitokoulutuksessa voidaan korjata vuosien aikana tulleita virheitä esimerkiksi aseen käytössä.
– Esimerkiksi laukaisuun voi alkaa tulla hiljalleen tiettyjä virheitä, jotka tekevät siitä vähemmän tarkan. Tai fyysisen voimankäytön tekniikka on hiljalleen lähtenyt kehittymään virheelliseksi. Ja näitä on tosi vaikea itse huomata.
"Yksi kouluttaja pystyy kenties vain huolehtimaan harjoitusturvallisuudesta"
– Jos ampuradalla harjoituksissa on kymmenen henkilöä, yksi kouluttaja pystyy huolehtimaan kenties vain harjoitusturvallisuudesta. Jos meillä olisi pienempiä ryhmiä ja vaikka kaksi kouluttajaa, olisi mahdollisuus päästä korjaamaan pieniä virheitä ampumisessa. Sitä hienomotoriikkaa, mikä on päässyt kehittymään.
Joskus pienet virheet voivat vaikuttaa suuresti lopputulokseen.
– Pahimmillaan oma pikkuisen väärä asento tai väärä sijoittuminen paljastuvat vasta silloin, kun meillä on kohdehenkilö, joka on toimintakykyinen ja motivoinut vahingoittamaan poliisia tai sivullista. Jos olemme silloin esimerkiksi sijoittuneet väärin, emme voi hyvälläkään motorisella toiminnalla enää vaikuttaa tilanteeseen.
Kun poliisin toiminta on mahdollisimman suoritusvarmaa, se on sivullisten, uhrien ja myös kohdehenkilöiden etu.
Juha-Matti Huhta
Huhdan mukaan ylläpitokoulutusten määrät vaihtelevat eri poliisilaitoksilla.
– Minimimäärät toteutuvat, koska näin on sovittu määräystasolla. Useiden kasvatustieteellisten tutkimusten kautta on todettu, että uusi osaaminen heikkenee suhteellisen nopeasti. Poliisitoiminnan yhteydessä saadut havainnot korostavat säännöllisen täydennyskoulutuksen merkitystä.
Huhta katsoo, että jokainen osapuoli hyötyy, kun poliisin toiminta on suoritusvarmaa.
– Silloin kun poliisin toiminta on mahdollisimman suoritusvarmaa ja toiminnan seuraukset ennustettavia, se on sivullisten, uhrien ja myös kohdehenkilöiden etu.
"Ei ole ollenkaan tavatonta, että joku haluaa päättää päivänsä poliisin luodista"
Palataan vielä siihen, että Suomessakin pahimmillaan voidaan nähdä jonain päivänä tapaus, jossa poliisi ampuu aseettoman henkilön.
Joskus kohdehenkilöt saattavat sitä jopa haluta, sanoo Huhta.
– Puhutaan termistä "suicide by cop". Se ei ole ollenkaan tavatonta, että joku haluaa päättää päivänsä poliisin luodista.
Huhta sanoo, että toisinaan poliisille halutaan tehdä kiusaa.
– Kohdehenkilö voi uhata suusanallisesti ampuma-aseella. Tai sitten hän tekee nopeita liikkeitä. Ottaa esimerkiksi puhelimen sellaiseen asentoon, että sitä voisi helposti luulla aseeksi. Sitten kohdehenkilö jää odottamaan, mitä poliisi tekee.
Onko näin tapahtunut myös Suomessa?
– Kyllä on. Tähän mennessä poliisi ei ole mennyt vielä kertaakaan tämän tyyppiseen ansaan. Mutta se on täysin mahdollista, että joku päivä meille tulee tällainen uutinen. Ja silloin kyse ei ole poliisin tahallisuudesta.
VIDEO: Mitä komisario Juha-Matti Huhta ajatteli, kun hän kantoi lasta kotoa, jossa isä oli hetkeä aiemmin ampunut?
Lue myös:
Valtakunnansyyttäjä aloittaa tutkinnan poliisin voimankäytöstä Elokapina-mielenilmaisussa