Hallitus on päässyt sopuun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta. Möhkälemäisen soten perusajatus on parantaa ihmisten peruspalveluja: lääkäriin pääsyä ja vanhustenhoitoa.
Tähän asti hoitoon pääsy on riippunut paljon siitä, missä päin Suomea asuu. Rahaakin on palanut, kun terveyskeskuksista on säästetty ja rahaa on kulunut kalliiseen erikoissairaanhoitoon.
Moni asia muuttuu, jos ja kun hallituksen sote-esitys saadaan viimein maaliin.
1. Mistä haen apua, jos sairastun?
Sosiaali- ja terveyskeskuksesta.
Uudistuksen idea on, että ihminen saa avun vaivoihinsa yhdellä yhteenotolla. Kun sairastut, otat yhteyttä sote-keskukseen. Siellä alan ammattilaiset pohtivat, tarvitaanko nyt lääkäriä, fysioterapeuttia vai puheterapeuttia. Ihmisten pompottelusta luukulta toiselle halutaan eroon.
Kaikki ammattilaiset eivät kuitenkaan välttämättä työskentele saman katon alla.
Työterveydenhoito säilyy entisellään. Jos työnantajasi on tehnyt sopimuksen esimerkiksi Terveystalon tai Mehiläisen kanssa, tähän ei tule muutosta.
Jos haluat käyttää yksityistä lääkäriasemaa, voit yhä tehdä niin. Yksityislääkärikäynneistä maksetut Kela-korvaukset ovat kuitenkin pienentyneet koko ajan.
2. Säästääkö uudistus rahaa?
Ei välttämättä.
Kun sotea edellisen kerran rustattiin, tavoitteena oli hillitä kuluja. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tavoite, että rahaa säästyisi 3 miljardia euroa vuosina 2019–2029.
Sanna Marinin (sd.) hallitus ei ole asettanut samanlaista säästötavoitetta. Jos sosiaali- ja terveyspalvelut saadaan hitsattua nykyistä paremmin yhteen, on toki mahdollista, että rahaakin säästyy. Jos kansalainen saa avun sote-keskuksesta eikä hänen tarvitse hakeutua kalliiseen erikoissairaanhoitoon, hintalappu pienenee.
Valtiovarainministeriö arvioi, että sote-uudistus voisi säästää 2020-luvulla noin puoli miljardia euroa.
Toisaalta Suomen väestö vanhenee kovaa vauhtia ja vanhusten hoitoon kuluu entistä enemmän rahaa.
3. Pitääkö minun alkaa maksaa maakuntaveroa?
Ei vielä.
Tarkoitus on, että suurin osa sosiaali- ja terveydenhuollon menoista rahoitetaan valtion pussista. Rahat valtio jakaa uusille hyvinvointialueille sen mukaan, miten paljon eri alueilla on vanhoja ja sairaita.
Sote-maakuntien nimi on siis muutettu hyvinvointialueiksi. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko kuitenkin ilmoitti, että "keskustalle nämä ovat edelleen maakuntia".
Muita rahanjaon kriteerejä ovat asukasluku, väestönkasvu, kielivähemmistöt ja alueen asukastiheys.
Hyvinvointialueet keräävät rahaa myös asiakasmaksuilla.
Vaikka sosiaali- ja terveydenhoito on maakuntien vastuulla, tällä hallituskaudella ei ole tulossa maakuntaveroa. Verotusoikeutta vasta valmistellaan.
4. Tähän asti kunnat ovat järjestäneet sote-palvelut, miksi tätä pitää muuttaa?
Suomessa on yli 300 kuntaa ja osa niistä on pieniä ja köyhiä.
Rahapulassa kunnat ovat säästäneet terveyskeskuksista. Kun perusterveydenhoito ei toimi, se kostautuu ja sairaudet pahenevat.
Erikoissairaanhoito taas on kallista ja yksi kallis hoitojakso keskussairaalassa on saattanut viedä pienen kunnan konkurssin partaalle.
Nyt tähän etsitään ratkaisua. Sote-palvelujen järjestämiseen haetaan "vahvempia hartioita".
Nämä hartiat ovat nyt 21 hyvinvointialuetta ja Helsinki. Uudessa mallissa Uusimaa on jaettu neljään hyvinvointialueeseen ja Helsingin kaupunkiin.
Tämän lisäksi Suomi on jaettu viiteen alueeseen, jotka tarjoavat erikoissairaanhoidon palveluita.
4. Miten käy ostopalvelujen?
Yksityisiä palveluja voi edelleen ostaa ellei sitä ole erikseen kielletty.
Lähetteen erikoissairaanhoitoon voi kirjoittaa kuka tahansa lääkäri tai hammaslääkäri.
Siitä, otetaanko asiakas erikoissairaanhoitoon, päättää pääsääntöisesti virkasuhteessa oleva lääkäri tai hammaslääkäri.
Hyvinvointialue voi ostaa työvoimaa tai vuokratyövoimaa. Se on sallittua myös ympärivuorokautisessa päivystyksessä, mutta laajempi käyttö on hyväksytty vain silloin, kun henkilökunnasta on pulaa.
Palveluseteleitä voi yhä käyttää, mutta palvelusetelilainsäädäntö pannaan remonttiin.
5. Jatkuuko riitely sotesta?
Kyllä.
Sote-uudistusta on rustattu 15 vuotta, ja se on poliittisesti kuuma peruna.
Vaikka hallitus olisi yksimielinen, kiistaa aiheuttaa yksityisten palvelujen osuus sosiaali- ja terveydenhoidossa. Keskustan, vasemmiston ja vihreiden hallitus haluaa antaa päävastuun palvelujen järjestämisestä julkiselle sektorille. Tämä on jo pillastuttanut yksityiset terveysyritykset.
Ärhäkkänä on myös oppositio. Hallitusta on arvosteltu hätäilystä. Lausuntokierrokselta tulleesta palautteesta ei ole julkaistu yhteenvetoa. Perussuomalaisten Arja Juvonen jo ehtinyt ihmetellä, miten vanhustenhuolto voi toimia, jos pienille yrityksille ei anneta mahdollisuutta toimia.
Jo etukäteen on arvioitu, että esitys voi juuttua myös eduskunnan perustuslakivaliokunnan hampaisiin. Suurin ongelmakohta on Uudenmaan erityisjärjestely.
6. Kemissä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri on jo ehtinyt ulkoistaa terveyspalvelut Mehiläiselle. Miten nyt käy?
Se puretaan vuoteen 2025 mennessä.
Hallitus haluaa, että palvelut tuotetaan pääsääntöisesti julkisin voimin. Meri-Lapin kunnat ja Mehiläinen käynnistivät vuonna 2018 yrityksen, joka vastaa keskussairaalan toiminnasta 15 vuoden ajan.
Jatkossa tällaiset jättiulkoistukset eivät olisi uuden sote-esityksen mukaan mahdollisia. Länsi-Pohjan sopimus Mehiläisen kanssa on purettava. Kemi saa kuitenkin pitää oman päivystyksensä.
7. Miksi nyt taas on kiire?
Tavoitteena on, että sotelakiesitys tulee eduskunnan käsiteltäväksi jouluun mennessä.
Sitä ennen sote-lakiesitys pitää lähettää mahdollisimman pian lainsäädännön arviointineuvostoon. Se tarvitsee muutaman viikon selvittääkseen, mitkä ovat lain vaikutukset ja onko se huolellisesti tehty.
Soten läpiviennistä on tullut hallitukselle myös näytön paikka. Edellinen hallitus kaatui, kun sote kaatui. Sen jälkeen pääministeri Juha Sipilä ilmoitti erostaan.
Sanna Marinin hallituksessa sotea vetää perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.), joka pitää uudistuksen läpiviemistä kunnia-asianaan. Ministeri, joka vetää soten maaliin, saa suuren sulan hattuunsa.
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoiltaan 14.10.2020 klo 23.
Sote-uudistusta käsitellään illan A-studiossa Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa klo 21. Keskustelemassa ovat julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen ja vararehtori Juha Teperi Tampereen ylipistosta. Juontajana Petri Raivio. #yleastudio
Lisää aiheesta: