Presidentti Tarja Halonen kuuluu sukupolveen, joka on muuttanut syvästi suomalaista yhteiskuntaa 1960-luvulta alkaen.
Toimittaja Katri Merikallion Tarja Halonen – erään aktivistin tarina on kertomus työväentaustaisen naisen tiestä päättäjämiesten pöytiin ja valtakunnan johtoon.
Halonen kulkee ensimmäisenä naisena SAK:n työmarkkinajuristiksi, ulkoministeriksi sekä Suomen tasavallan presidentiksi.
Käskettiin pukeutua säädyllisesti
Törmäyksiltä ei ole säästytty. Esimerkiksi ulkoministeriössä ensimmäinen naispuolinen ulkoministeri sai tuta konservatiivisten virkamiesten ankean asenteen.
Pasifisti ja suorasukainen vasemmistodemarinainen Kalliosta aiheutti korkeissa virkamiehissä puistatuksia.
“Minä olin joillekin vain tällainen kauhea työläisakka”, Tarja Halonen kuvailee kirjassa.
Halonen joutui ottelemaan virkamiesten kanssa välittömästi taloon tultuaan. Valmistellusta ulkopoliittisesta selonteosta puuttuivat juuri ne asiat, jotka ulkoministeri siihen halusi.
Kun korjauksiin ei suostuttu, Paavo Lipposen (sd.) hallituksen ulkoministeri Tarja Halonen kirjoitti itse selonteon uusiksi viikonlopussa ihmisoikeusprofessoreiden Martin Scheininin ja Allan Rosaksen kanssa.
Halosen mukaan häntä vähäteltiin myös silloin, kun hän toi uuden käsitteen turvallisuuspolitiikkaan.
– Minulle naurettiin, kun aloin puhua laaja-alaisesta turvallisuudesta. Nyt siitä puhuvat kaikki vuoron perään.
Konservatiiviset virkamiehet eivät olleet tyytyväisiä edes ministerin ulkoiseen olemukseen.
He painostivat Halosta naisellisempaan kuosiin ja pukeutumaan "säädyllisesti." Norjaan matkatessa muistutettiin esimerkiksi hatun tärkeydestä.
– Pääministeri Gro Harlem-Brundtland tuli minua kentällä vastaan ja sanoi heti: Kuule tyttö. Ne, jotka ovat saaneet vallan kansalta, eivät pidä hattua. Ne, jotka ovat perineet sen, pitävät hatun. Työnsin hatun taskuuni.
Vaatimus "tyttöjen kiltteydestä" elää yhä
Vaan ovatko ajat muuttuneet?
Vaikka Tarja Halonen on raivannut tietä, on nainen politiikassa ja päättäjänä yhä luupin alla eri lailla kuin mies.
Esimerkiksi nykyhallituksen ministereitä ja puolueittensa puheenjohtajia tytötellään ja vähätellään sukupuolen vuoksi.
Tuore hallituksen naisia pilkkaava tytöttelykuva twitterissä kääntyi kuitenkin päälaelleen.
Niin sanotun trollauksen terä taittui, kun pääministeri Sanna Marin (sd.) ja Plan-järjestö panivat ministereistä muokatun kuvan uusin saatesanoin eteenpäin.
Kulttuuriimme on iskostunut ajatus, että naisen tulee olla sovinnollinen ja kiltti.
Kirjassa Tarja Halosen ulkoministerikauden virkamies pohtii naisten ja miesten erilaisia vaatimuksia.
– Ulkoministerin tuolilla on Katajanokallakin istunut monta hyvin vaikeaa ja alaisiaan nöyryyttävää miestä ministerinä, mutta heistä ei julkisuudessa puhuta. Se katsotaan miehelle normaaliksi käyttäytymiseksi.
Eivätkä kiltteyden vaatimukset ole haihtuneet.
Pääministeri Sanna Marinia on syytetty esimerkiksi siitä, että on hyökännyt liian kovin sanoin eduskunnassa kokoomuksen puheenjohtajaa Petteri Orpoa vastaan. Marin tyrmistytti, kun hän kysyi suorasukaisesti Orpolta: "Eikö teitä hävetä?"
Myös Marinin elinkeinoelämän "patruunoiden" arvostelu on tulkittu kohtuuttomaksi.
Kiilusilmäinen lesbo-feministi
Halos-kirja kertoo entisen valtiopäämiehen uraauurtavasta toiminnasta kymmenissä kansalaisjärjestöissä.
Suomessa järjestöistä on usein nostettu esiin vain Setan puheenjohtajuus.
Sen myötä Haloseen on lyöty pilkkaavaksi tarkoitettu lesboleima. Vaikka Halosella on eritoten YK:ssa liki ikoninen asema rohkeana naisten, tyttöjen ja homojen seksuaalioikeuksien puolustajana.
Poliittiset vastustajat oikeistossa ovat levittäneet tarinoita lesbo-Halosesta.
– Minun kohdallani se liitettiin vielä feminismiin – että täytyyhän sen olla lesbo, kun se on sellainen kiilusilmäinen feministikin.
Presidentti Halosen lehdistöpäällikkönä työskennellyt Maria Romantschuk on aiemmin kertonut, että eräs ulkoministeriön protokollaosaston korkean tason virkamies levitti valetta, jonka mukaan Romantschukilla ja Halosella olisi suhde.
Tarja Halonen kertoo kirjassa, että häneen kohdistuneet seksuaalissävyiset syytökset suututtivat ja satuttivat. Varsinkin epäilyt siitä, että hänen avioliittonsa Pentti Arajärven kanssa olisi ollut kulissiavioliitto, haavoittivat.
Tarja Halonen kertoo myös, että hänen ulkonäköönsä, pukeutumiseensa ja puhetapaansa kohdistuva arvostelu on loukannut.
– Erityisesti se satutti, kun menimme aika pian naimisiin Pentin kanssa, niin sanottiin, että voi Arajärvi parka, kun Halosella on vain kuusi vuotta linnaa, niin Arajärvi sai nyt elinkautisen.
Kerkeäkielinen ja nopea
Kallion kasvatin työväenluokkaisia juuria korostetaan kirjassa useaan otteeseen. Kirjassa käytetään nykyään monesti häivytettyä käsitettä "luokka".
Pitkänsillan pohjoispuolella kasvaneen silmiin luokkaerot esimerkiksi ulkoministeriössä näkyivät aina pukeutumista myöten.
Etiketistä tarkat ministeriön vanhemmat herrat silkkikravateissaan eivät olleet se joukko, jossa kansalaisjärjestöissä kasvanut Halonen luontaisesti viihtyi.
Heidän silmissään Halosta pidettiin kirjan mukaan huonotapaisena ja vulgäärina.
Tarja Halonen sanoo kirjassa, että hän oli oppinut teroittamaan kielensä ja juoksemaan lujaa.
Hänen kalliolainen kielenkäyttönsä järkytti monia korkeita virkamiehiä ja porvarillisia poliitikkoja Pitkänsillan eteläpuolella.
Halonen myöntää, että ajat työväen tyttärenä ovat ohi.
– Kasvoin työväenluokassa, mutta enää en siihen klassisessa mielessä kuulu. Se on rehellistä sanoa.
Kallion friidu
Kirja kertoo presidentti Tarja Halosen olevan erittäin huumorintajuinen ja nopeaälyinen.
– Hänellä on huumoria, välillä aika rankkaakin huumoria. Tässä suhteessa hän on aito Kallion friidu, kertoo kirjaan haastateltu.
Pysyminen presidentin roolissa saattoi joskus olla Haloselle ahtaine turvakäytäntöineen raskasta.
Kerran Halonen karkasi Mäntyniemestä tyttärensä kera aitojen yli. Pako näkyi kuitenkin jokaisesta Mäntyniemen turvakamerasta. Yksityinen karkumatka päättyi lyhyeen.
Halonen kuitenkin ystävystyi turvamiesten kanssa ja käveli näiden kanssa usein käsikynkkää.
Tarja Halosen vastustajat ovat luoneet kuvaa presidentistä äksynä ja itsepäisenä.
Tavalliset ihmiset kohtaavat kuitenkin nopeaälyisen ja huumorintajuisen naisen, joka nauttii kohtaamisesta erilaisten ihmisten kanssa.
Presidentti nauttii taiteesta, puutarhanhoidosta ja toimii yhä aktiivisesti ihmisoikeusvaikuttajana.
– Marxilaisittain sanottuna aamulla ollaan paimenessa, illalla lausutaan runoja.