Suomalaisten kaupunkien innostus kaupunkipyöriä kohtaan kasvaa. Pyöriä tarjoavat yritykset ovat yrittäneet hyötyä innostuksesta parhaansa mukaan.
Kokemukset kaupunkipyöristä vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi Helsingissä kaupunkipyörät ovat olleet varsin suosittuja. Kuopiossa kysyntä on ollut niin kovaa, että sähköpyörien akut ovat ajoittain loppuneet kesken.
Vantaalla pyörät ovat seisseet paljon useammin käyttämättöminä telineissä. Oulussa poliittinen vääntö kaupunkipyörien toimittajalta vaaditusta vakuusmaksusta esti pyörien käyttöönoton kokonaan tänä kesänä.
Pyörien hankinta paikoin vaikeaa
Osassa kaupungeista pyörien tulo on tyssännyt jo tarjouskilpailuun. Jyväskylässä kaupunkipyöriä ei saatu hankittua, koska tarjouksia tuli vain yksi ja se ylitti budjetin. Uutta kilpailutusta ei ole suunnitteilla.
Tampereella kilpailutus on epäonnistunut jo kahdesti, ensin hankintamenettelyssä tehdyn virheen ja sitten tarjouspyynnön epäselvyyksien vuoksi. Nyt toivotaan, että kolmas kerta toden sanoo.
Lahdessa kaupunkipyörien kilpailutusta valmistellaan parhaillaan ensi kesää silmällä pitäen.
Valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan asiantuntija Taneli Varis kertoo, että monista viime vuosien isoista kaupunkipyöräjärjestelmien hankinnoista on valitettu markkinaoikeuteen. Valitukset ovat kohtuullisen yleisiä muissakin suurissa hankinnoissa.
– Kaupunkipyöräjärjestelmät tuskin ovat valituksille mitenkään erityisen alttiita.
Lippu- ja sponsoritulojen saaja vaihtelee
Kaupungit ovat tehneet yritysten kanssa hyvin erilaisia sopimuksia. Vuosimaksut suhteessa pyörien määrään vaihtelevat suuresti. Lisäksi toiset kaupungit saavat sekä lipputulot että sponsoritulot itselleen, toisissa kaikki tulot menevät pyörien toimittajalle.
Yleensä pyörät kuuluvat palveluntuottajalle, mutta esimerkiksi Kuopio omistaa pyörät itse.
Motivan kestävien hankintojen asiantuntija Taneli Varis pitää järkevänä, että erilaisia malleja kokeillaan niin hankintaan kuin itse palveluunkin.
– On ihan mahdollista, että erilaisissa kaupungeissa toimivatkin erilaiset mallit johtuen toiminnan kannattavuuteen tai mainos- ja sponsoritulojen potentiaaliin liittyvistä eroista.
Ensimmäinen varsinainen kaupunkipyöräjärjestelmä tuli Helsinkiin vuonna 2016. Tätä ennenkin kaupungeissa on ollut niin kutsuttuja kaupunkipyöriä.
Vasta viime vuosina Suomeen ovat ilmestyneet kokonaisvaltaiset kaupunkipyöräjärjestelmät, joissa voi olla satoja pyöriä ja asemia. Tämä artikkeli keskittyy niihin kaupunkeihin, joissa pyöriä on yli sata.
Helsinki hankki pian lisää pyöriä
Helsingillä on kaupunkipyöristä kymmenen vuoden sopimus vuoteen 2025. Kilpailutuksen voitti espanjalaisen Moventian ja ranskalaisen Smooven yhteenliittymä. Yritykset perustivat Suomeen tytäryhtiön, joka toimii nimellä City Bike Finland.
Aluksi kymmenvuotisen sopimuksen arvo oli vajaat 13 miljoonaa euroa. Myöhemmin Helsinki laajensi järjestelmää suorahankintana samalta palveluntuottajalta.
Laajennus lisäsi kustannuksia miljoona euroa vuodessa sekä käyttökauden kuukauden pidennys huhtikuulle 100 000 euroa vuodessa.
Nykyään Helsinki maksaa kaupunkipyöristä City Bike Finlandille noin 2,4 miljoonaa euroa vuodessa. Pyöriä on Helsingissä noin 2 400 ja asemia noin 240.
Helsinki saa käyttäjämaksut, joten kustannukset jäävät vuodessa alle miljoonaan. Sponsoritulot saa City Bike.
Yritys tekee kovaa tulosta
Helsingin ja Espoon kaupunkipyöräjärjestelmät on kytketty toisiinsa. Kahdessa kaupungissa pyöriä on yhteensä noin 3 500 ja asemia 350.
City Bike Finlandille Helsingin ja Espoon sopimukset ovat olleet suotuisia. Liikevaihto kasvoi nopeasti vuoden 2016 vajaasta miljoonasta vuoden 2019 5,4 miljoonaan euroon.
Vuonna 2019 City Bike Finlandin tilikauden tulos oli 1,5 miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti vajaat 37,9.
Asiantuntija Taneli Varis katsoo, että toiminnan kannattavuus voi olla hyvä signaali tulevaa ajatellen.
– Kannattava liiketoiminta todennäköisesti houkuttelee useita tarjoajia ja varmistaa kilpailun, kun hankinta seuraavan kerran tulee ajankohtaiseksi.
Vantaan pyörät eri järjestelmässä
City Bike vastaa myös Vantaan kaupunkipyöristä. Vantaan järjestelmä toimii kuitenkin erillään Helsingin ja Espoon järjestelmästä.
Vantaan kaupunkipyöriä varten perustettu yritys City Bike Vantaan liikevaihto oli 779 000 euroa vuonna 2019 ja tilikauden tulos 49 000 euroa.
Vantaalla on sopimus pyöristä vuosiksi 2019–2025. Seuraava kilpailutus voidaan tehdä yhtä aikaa Helsingin ja Espoon kanssa, jolloin on mahdollisuus yhteiseen järjestelmään.
Vantaalla pyöriä on 1 000 ja asemia 100. Kaupunki maksaa City Bikelle 585 000 euroa vuodessa.
Kuten Helsingissä ja Espoossa, pyörät omistaa City Bike. Sopimuksen mukaan yritykselle kuuluvat sekä käyttäjämaksut että sponsoritulot.
Pyörät seisovat telineissä
Vantaalla alku ei ole ollut ruusuinen. Vuoden 2019 loppupuolella Helsingin Sanomat kuvaili Vantaan kaupunkipyöräjärjestelmää ”täydeksi pettymykseksi”. Pyörien käyttö oli ollut vähäistä. Myös tänä vuonna Vantaan kaupunkipyörien käyttöaste on ollut huono.
Myös pyörien palautuksessa on ollut ongelmia. Vantaan Sanomat haastatteli miestä, jolla kaupunkipyörän palauttamiseen oli usein kulunut enemmän aikaa kuin työmatkan polkemiseen. City Biken mukaan ongelmat ovat olleet yksittäisiä.
Vastaavia ongelmia on ollut myös Helsingissä ja Espoossa. Helmikuussa 2020 asiaan puuttui kilpailu- ja kuluttajavirasto.
Viraston mukaan useille kaupunkipyörien käyttäjille oli rapsahtanut 80 euron viivästysmaksu epäonnistuneesta pyörän palautuksesta.
Kuluttaja-asiamies vaati muutoksia käyttöehtoihin ja sopimuskäytäntöihin. HKL ja Espoon kaupunki lupasivat muutosta.
Helsingissä kaupunkipyörät ovat olleet suhteellisen kovassa käytössä. Keväällä 2019 tehdyn tutkimuksen perusteella
Helsingin ja Espoon kaupunkipyörien käyttöaste on maailman kärkeä.
Oulussa pyörät jäivät varastoon
Oulussa ja Turussa kaupunkipyörät toimittaa puolalainen Nextbike Polska. Oulu on vaatinut yritystä tallettamaan 800 000 euron vakuusmaksun, jota yritys ei ole suostunut tekemään.
Neuvottelut Oulun ja Nextbiken välillä tilanteen ratkaisemiseksi eivät edenneet. Taustalla vaikuttaa Oulun päättäjien välinen kiista siitä, kannattaako kaupunkipyöriin laittaa rahaa ollenkaan. 600 pyörää pysyi varastossa koko kesän.
Nextbike Polska on ollut talousvaikeuksissa. Vuoden 2019 loppupuolella uutisoitiin (siirryt toiseen palveluun), että Saksan Nextbikesta tuli Nextbike Polskan pääomistaja, kun saksalaiset pumppasivat pääomaa rahapulassa olevaan yritykseen. Tavoitteena oli estää konkurssi.
Turussa pyörät ajossa myös talvella
Nextbike Polska toimittaa pyörät myös Turkuun. Turku ei vakuusmaksua ole vaatinut, ja siellä pyörät ovat olleet koko ajan käytössä.
Turku on ainoa suomalainen kaupunki, jossa kaupunkipyörät ovat tarjolla myös talvella.
Turussa pyöriä on 300. Lisäksi kokeilussa on ollut kymmenen sähköpyörää. Vireillä ei ole kaupunkipyöräjärjestelmän laajennusta.
Turussa kolmivuotinen sopimus on voimassa vuoden 2021 huhtikuun loppuun. Turku maksaa palvelusta noin 700 000 euroa vuodessa.
Turku saa sekä kaupunkipyörien lipputulot että sponsorituloja. Toukokuusta 2018 vuoden 2019 loppuun lipputulot olivat runsaat 190 000 euroa. Sponsorisopimuksesta saadut tulot samassa ajassa olivat runsaat 250 000 euroa.
Nextbike Polska omistaa Turussa käytössä olevat pyörät.
Kuopio halusi sähköpyörät
Nextbike neuvotteli kaupunkipyöristä alustavasti myös Kuopion kanssa, mutta ei lopulta jättänyt tarjousta. Kuopio päätti, että se haluaa ehdottomasti sähköpyörät. Sellaisia tarjosi vain yksi yritys, tšekkiläinen Freebike.
Vuodelle 2019 tuli 150 pyörää. Kuopio sai pyörien hankintaan EU-rahaa. Seuraavana vuonna Kuopio hankki sata pyörää lisää ilman kilpailutusta.
Motivan asiantuntija Taneli Varis arvioi, että suomalaiset kaupungit eivät välttämättä ole pyöräjärjestelmien tarjoajille kaikkein kiinnostavimpia markkina-alueita. Toivottavaa olisi, että tarjouspyyntöihin silti vastaisi useampi kuin yksi yritys.
– Jos myös yrityspuolella on ennalta arvioitu, ettei muita tarjoajia ole, on olemassa riski ylihinnoittelusta. Kilpailu on useimmiten sekä käyttäjän että yhteiskunnan etu.
Kuopiossa tarvittaisiin lisää pyöriä
Kuopiossa kaupunkipyörien käyttöönotto on sujunut vauhdikkaasti, lukuun ottamatta uuden pyöräsatsin jarruongelmia. Kuopiolaisen palveluoperaattorin ansiosta ongelma saatiin kuitenkin korjattua.
Kaupunkipyörien suuri suosio on tuonut haasteita Kuopiossa. Pyörät ovat olleet niin paljon ajossa, että akkuja ei ole ehditty ladata niin nopeasti kuin olisi ollut tarpeen.
Kuopion saamat lipputulot ovat kattaneet pyörätoimittajalle ja palveluoperaattorille maksettavat vuosimaksut. Kuopio maksaa vuodessa 250 pyörään liittyvistä palveluista yhteensä noin 200 000 euroa.
Kuopiossa tarvittaisiin nykyistä suurempi määrä pyöriä. Ongelma on se, mistä kaupunki löytäisi rahat tiukassa taloustilanteessa.
Kuopio omistaa pyörät itse. Yksi pyörä maksaa kaupungille noin 1 700 euroa. Nyt mietitään, voisiko Kuopiossakin palveluntuottaja omistaa pyörät ja saada sponsoritulot, kuten Helsingissä.
Lue lisää:
Oulussa ei poljettu kaupunkipyörillä tänäkään kesänä – nyt kaupunki ei ota pyöriä edes ilmaiseksi