Hyppää sisältöön

Nais- ja miesnäyttelijöiden Jussi-palkinnoista pitää luopua, sanoo elokuva-alan kärki Ylen kyselyssä

Yle kysyi elokuva-alan ammattilaisilta, pitäisikö Jussi-palkinnoista jättää pois mies- ja naiskategoriat.

Jussi-patsaita
Kuva: Martina Näreharju / Yle, Jyrki Lyytikkä / Yle
Jonni Aromaa

Yli puolet Ylen kyselyyn vastanneista elokuva-alan ammattilaisista on sitä mieltä, että Jussi-palkinnoissa pitäisi luopua nykyisistä nais- ja mieskategorioista.

Sen sijaan mielipiteet parhaan elokuvan Jussi-palkinnosta jakautuivat tasan. Yle kysyi, pitäisikö palkintoon liittää tasa-arvoon ja tuotantoryhmän monimuotoisuuteen liittyviä reunaehtoja.

Kysymyksille on kansainväliset esikuvat: Berliinin elokuvajuhlat ilmoitti elokuussa muuttavansa parhaan näyttelijän palkintonsa sukupuolineutraaliksi. Syyskuussa muutosaaltoon liittyi Yhdysvaltain elokuva-akatemia. Se kertoi, että parhaan elokuvan Oscar-ehdokkaan näyttelijöissä ja tuotantotiimissä pitää jatkossa olla nykyistä enemmän vähemmistöryhmien edustajia. Muutoksen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2024 Oscar-valinnoissa.

Suomessa näyttelijöiden Jussipalkinnot on jaettu sukupuolen mukaan vuodesta 1944 lähtien. Ylen kyselyn perusteella yli puolet vastaajista olisi kuitenkin valmis luopumaan perinteisestä jaottelusta.

Pitäisikö Jussi-palkinnoissa luopua nais- ja mieskategorioista, ja palkita näyttelijät ainoastaan parhaasta pääosasta ja parhaasta sivuosasta?
Yli puolet Ylen kyselyyn vastanneista olisi valmis luopumaan Jussi-palkintojen mies- ja naiskategorioista. Kuva: Eemil Friman / Yle

Miesten ylivoima voisi kasvaa, jos kategorioista luovuttaisiin

Filmiauran hallituksen pitkäaikainen jäsen ja entinen puheenjohtaja (2016–2020) Manna Katajisto kertoo, että Jussi-palkinnon mies- ja naiskategorioista on keskusteltu Filmiauran hallituksessa “hyvinkin syvällisesti” säännöllisin väliajoin kolmen viime vuoden aikana. Filmiauran lähes 500-henkinen jäsenistö äänestää vuosittain Jussi-palkintojen saajista.

Katajisto ei vielä lämpene ajatukselle, että Jussi-palkintojen jakoperusteita muutettaisiin. Nais- ja mieskategorioille on hänen mukaansa yhä tarvetta.

– Sen aika ei ehkä ole ihan vielä. Kiintiöiden asettaminen ja poistaminen on tärkeä kysymys, ja ne pitää ajoittaa oikein.

– Emme haluaisi millään vähentää näyttelijöille jaettavien palkintojen määrää. Nythän niitä on neljä, Katajisto sanoo.

Kyse on parhaista nais- ja miespääosan esittäjien palkinnoista sekä parhaista nais- ja miessivuosan esittäjien palkinnoista.

Hän muistuttaa, että kiintiöiden pitää jossain vaiheessa tehdä itse itsensä tarpeettomiksi. Siksi niistä ei Katajiston mukaan voi vielä luopua.

Miesosia on Katajiston mukaan enemmän tarjolla Jussi-palkintoehdokkaiksi kuin naisosia. Mies- ja naiskategorioista luopuminen johtaisi todennäköisesti miesten ylivoimaan Jussi-kisassa.

– Toinen ikävä vaihtoehto on se, että Jussi-palkinnon saajan valinta politisoituu, emmekä enää valitse parasta taiteilijaa, vaan mietimme sitä, mitä hän edustaa, Katajisto toteaa.

Elina Knihtilä seisoo studiossa taustalavasteen ja studiolamppujen edessä. Kuva otettu lyhytvideosarjaan Me elokuvantekijät.
Elina Knihtilä on näyttelijäntaiteen professori Taideyliopistossa. Lisäksi hän johtaa Women in Film & Television -nimistä yhdistystä, joka tekee työtä tasa-arvon edistämiseksi av-alalla. Kuva: Maria Seppälä / Yle

Taideyliopiston näyttelijäntaiteen professori ja näyttelijä Elina Knihtilä äänesti muutoksen puolesta.

– Ajattelen, että tällainen kahtia jaettu sukupuoli palkintojakoperusteena ei ole kauhean sukupuolisensitiivistä eikä nykyaikaista ajattelua.

– Joku totesi minulle, että bileistä tulee tylsemmät, kun näyttelijöille jaetaan vähemmän palkintoja, mutta silläkin uhalla olen sitä mieltä, että urheilutermein sanottuna kaikkien pitäisi päästä pelaamaan samaan kaukaloon, Knihtilä sanoo.

Ylen kyselyssä yksi sukupuolikategorioista luopumisen puolesta vastannut muistutti, että naispääosa-Jussi oli tärkeä aikana, jolloin naisille ei ollut vahvoja rooleja. Toisessa vastauksessa todettiin, että nais-mies-asetelma tuntuu ahtaalta: siitä luopuminen voisi auttaa näkemään ihmiset moninaisempina.

Nykyisen järjestelmän puolesta äänestäneet eivät välttämättä olleet muutosta vastaan: perusteluissa todettiin, että nais- ja mieskategorioista luopuminen voisi sataa suoraan miesten laariin, koska nykyiset nais- ja miesroolit eivät ole kooltaan ja merkitykseltään samanarvoisia. Toisaalta yksi vastaajista totesi, ettei elokuvia rooliteta sukupuolineutraalisti, joten miksi nais- ja mieskategorioista pitäisi luopua?

Elokuvantekijöiden mielipiteitä siitä että pitäisikö luopua mies- ja naisnäyttelijöiden erottelusta.
Perustelut on kerätty Ylen kyselystä. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Muutoksen pitäisi lähteä koulutuksesta ja rahoittajista

Parhaan elokuvan Jussi-palkinnon ehtojen muuttaminen jakoi mielipiteet Ylen kyselyssä kahtia. Vastaajat saivat kertoa mielipiteensä siitä, pitäisikö parhaan elokuvan Jussi-palkintoon liittää tasa-arvon ja monimuotoisuuden reunaehtoja.

Filmiauran Manna Katajisto muistuttaa, että kotimainen elokuva-ala on todella pieni ja pitkien teatterilevitykseen päätyvien elokuvien tekijöiden joukko on vähäinen.

– Koen sen tosi vaikeana, jos palkintoon liitetään reunaehtoja, ja niihin pitäisi löytää ammattitekijät, Katajisto toteaa.

Hän muistuttaa, että muutoksen pitäisi lähteä liikkeelle koulutuksesta ja niistä ihmisistä, jotka valitsevat opiskelijoita.

– Ja ehdottomasti myös rahoittajista. He tekevät päätöksiä siitä, ketkä pääsevät tekemään Suomessa elokuvia, Katajisto sanoo.

Pitäisikö parhaan elokuvan kategorialle määritellä reunaehtoja, jotka ehdokaselokuvien tulisi täyttää. Ne liittyisivät tuotannossa mukana olevien tasa-arvoon ja tuotantoryhmän monimuotoisuuteen?
Monimuotoisuus ja tasa-arvo jakoivat mielipiteet tasan parhaan elokuvan Jussin kohdalla. Kuva: Eemil Friman / Yle

Hän luonnehtii Jussi-palkintoja jakavaa Filmiauraa pyramidin huipuksi.

– Olemme siellä tekemässä osamme, mutta en koe, että voisimme ainakaan vielä asettaa Oscarien kaltaisia ehtoja parhaan elokuvan Jussiin.

Ylen kyselyyn vastanneiden perusteluissa ajatus monimuotoisuuden lisäämisestä kotimaisissa tuotannoissa koettiin asiaksi, joka kuuluu myös alan koulutukselle ja rahoittajille, erityisesti Suomen elokuvasäätiölle.

Erilaisia kiintiöitä pidettiin ongelmallisena ja alaa niin pienenä, että tulevaisuuden Oscareihin liittyviä parhaan elokuvan kriteerejä monimuotoisuudesta pidettiin vaikeana täyttää Suomessa. Myös sitä ajatusta pidettiin ongelmallisena, että paras elokuva valittaisiin muun kuin taiteellisen sisällön perusteella.

Toisaalta parhaan elokuvan Jussi-palkinnon kriteerien muuttaminen voisi johtaa todelliseen muutokseen alalla, kuten eräässä perustelussa todetaan. Lisäksi yksi muutoksen puolesta äänestänyt kuvaili alaa miesvaltaiseksi.

Jussipatsaita.
Jussi-palkinnot jaetaan Helsingin Kaapelitehtaalla keskiviikkona 14.10. Kuva: Pekka Elomaa / Yle

Ylen syys-lokakuussa tekemä kysely on suuntaa-antava. Kyselyn vastausprosentti oli 43, eli hieman alle puolet kyselyn saaneista vastasi siihen. Vastaajista hienoinen enemmistö, 53 prosenttia, oli miehiä.

Yle lähetti kyselyn 35 kotimaiselle elokuva-alan asiantuntijalle. Heistä kymmenen oli näyttelijöitä, kymmenen elokuvaohjaajia ja kymmenen elokuvatuottajia. Kyselyn saaneista näyttelijöistä, ohjaajista ja tuottajista puolet oli miehiä ja puolet naisia.

Heidän lisäkseen kysely meni Elokuvasäätiön toimitusjohtajalle, kolmelle kotimaisen draaman sisäänostajalle (Yle, Elisa Viihde ja Nelonen Media) sekä Filmiauran puheenjohtajalle.

Osa kyselyn saaneista ei halunnut vastata nimellään. Heidän vastauksiaan ei ole laskettu mukaan tulokseen.

Pitäisikö elokuvan kategorialle määritellä reunaehtoja. Elokuvantekijät vastaavat.
Perustelut on kerätty Ylen kyselystä. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

13.10 klo 08.00 Juttua täydennetty Manna Katajiston osalta Jussi-palkinnon kiintiöistä.

Suosittelemme sinulle