Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Elinkeinoministeri Lintilä kommentoi Ylen selvitystä sähkön siirtohintojen nousun syistä: Ylihinnoitteluun puututaan

Hallitukselta on tulossa lähiaikoina sähkömarkkinalain muutosesitys, jossa painopiste on sähkön toimitusvarmuuden sijaan hinnoittelussa.

Sähkölinjan päälle kaatunut puu
Sähkölinjan päälle kaatunut puu Liperissä 1. heinäkuuta. Verkkoyhtiöt perustelivat korotuksia myrskyihin varautumisella, mutta selitys kattaa vain murto-osan siirtolaskujen paisumisesta. Kuva: Minna Raitavuo / Lehtikuva
Timo Keränen,
Minna Pantzar
Avaa Yle-sovelluksessa

Ylen selvitys paljastaa, että rajusti nousseiden sähkön siirtohintojen taustalla on etupäässä valvovan viranomaisen, Energiaviraston, viisi vuotta sitten tekemä muutos verkkoyhtiöiden valvontamalliin.

Muutos antoi verkkoyhtiöille mahdollisuuden korottaa maksuja jopa kymmeniä prosentteja.

Lue laaja selvitys tästä:

Yle tutki: Sähkön siirtohintojen raju nousu johtui yllättävästä syystä – valvojan tekemä muutos koitui kalliiksi kuluttajille

Hallitus on antamassa eduskunnalle lokakuun lopulla esityksen sähkömarkkinalain muuttamisesta. Muutokset on aikomus saada voimaan ensi vuoden alusta.

– Siirtohintojen nousu on ollut se keskeinen tekijä minkä takia olemme ministeriössä valmistelleet uutta esitystä. Me tulemme tekemään esityksen, jolla pystytään hillitsemään hintojen nousua, vakuuttaa elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.)

Lintilän mukaan lakiesityksellä haetaan myös ennustettavuutta siirtohintoihin, jotta kuluttajille ei tule yllätyksiä.

– Siinä haetaan Energiavirastolle keinoja puuttua, voisiko sanoa tällaisiin ylihinnoittelutapauksiin. Pyrimme siis hakemaan Energiavirastolle ne työkalut, jolla se pystyy tällaisiin yli-investointeihin ja ylisuuriin tuottoihin puuttumaan, Lintilä sanoo.

Seuraako tästä mahdollisesti korvauskanteita siirtoyhtiöille, koska näyttää siltä että korotukset ovat olleet liian isoja?

– Siihen en osaa ottaa kantaa, Lintilä sanoo.

Yle tutki 13 siirtoyhtiön julkiset valvontatiedot neljän vuoden ajalta. Yhteenlaskettuna yhtiöiden sallittu liikevaihto nousi keskimäärin 38 prosenttia vuodenvaihteessa 2015–2016, siis yhdessä yössä. Kolmessa vuodessa verkkoyhtiöille syntyi uutta korotusvaraa hintoihin yhteensä yli 900 miljoonaa euroa.

Verkkoyhtiöt perustelivat korotuksia myrskyihin varautumisella, mutta selitys kattaa vain murto-osan siirtolaskujen paisumisesta.

Tulosten mukaan 13 yhtiön verkkoinvestoinnit aiheuttivat siirtomaksuihin keskimäärin vajaan neljän prosentin vuotuisen korotustarpeen ja -mahdollisuuden vuosina 2016–2018.

Tämä tuli siis valvontamallin huiman tasokorotuksen päälle. Käytännössä asiakkaat joutuivat maksamaan sekä valvontamallin muutoksesta että investoinneista.

Kokoomus ei pidä uutta lakia riittävän tehokkaana

– Selvitys osoittaa sen, että sähköverkkomonopolin tuotot ovat päässeet lihomaan liiallisiksi ja kohtuuttomiksi. Niihin tulee nyt päättäväisesti puuttua. Niitä tulee leikata ja palauttaa kuluttajien ja yritysten eli sähkönkäyttäjien asema keskiöön, sanoo kansanedustaja Heikki Vestman (kok.).

Hän on ollut laatimassa Kokoomuksen lakialoitetta sähkönsiirtomaksujen kohtuullistamiseksi.

– Kokoomus teki viime keväänä lakialoitteen, jolla näitä sähköverkkoyhtiöiden monopolituottoja leikataan vuositasolla sadoilla miljoonilla euroilla, sanoo Vestman.

Vestman toimi ennen eduskunta-uraa Energiaviraston juristina.

Vestmanin mukaan hallituksen mallilla tuottoihin ei päästä puuttumaan riittävästi.

– Lakiesitysluonnos oli torso eli siinä ei puututtu ydinasiaan eli kohtuullisen tuoton määrittävään valvontamalliin. Ministeri Lintilä on sanonut, että EU:n sähkömarkkinadirektiivi estäisi määrittämistä lakiin yleisiä periaatteita tuoton kohtuullistamiseksi, näin ei ole, Vestman sanoo.

Vestman toivoo, että hallitus tarttuisi vielä kokoomuksen lakialoitteeseen.

– Sähkömarkkinalakiin pitää saada periaatteet siitä, että miten kohtuullinen tuotto saadaan oikeasti kohtuulliseksi. Yhtiöitä pitää myös vaatia tekemään säävarmuusinvestoinnit kustannustehokkaasti. Nykyään verkkoyhtiöille on kannattavaa lyödä maakaapelia vaikka kallioperään, koska se pystyy vyöryttämään kaikki kustannukset asiakkaille ja vielä saada siitä muhkean tuoton, Vestman sanoo.

Nykyisestä valvontamallista päätti aikoinaan Energiavirasto. Sähkömarkkinalain, joka painotti investointeja sähköverkkojen toimintavarmuuteen, antoi kuitenkin vuonna 2013 Jyrki Kataisen (kok.) hallitus. Elinkeinoministerinä oli tuolloin Jan Vapaavuori (kok.).

Lintilän kanta on yhä edelleen se, että kokoomuksen mallia ei voi toteuttaa.

– EU:n direktiivi ja osiltaan perustuslakikin estää sen. Emme voi määrätä sellaisia maksimituottoprosentteja, jotka yhtiön kannalta vaarantaisi heidän tilanteensa, Lintilä toteaa.

Energiavirasto valmistautuu jo muutoksiin

Yle Aamussa Energiaviraston johtaja Veli-Pekka Saajo myönsi, että hinnat ovat nousseet odotettua enemmän.

– Olen nähnyt, että hintoja on korotettu selvästi enemmän kuin me ennustettiin. Ei me virhettä ole tehty vaan on toimittu parhaan tietämyksen mukaisesti. Ensi vuonna lähdetään valvontamenetelmiä tarkastelemaan uudelleen ja otetaan tämä huomioon, Saajo sanoo Yle Aamussa.

Energiavirasto tiedotti maanantaina iltapäivällä, että muutoksia on odotettavissa vasta, kun hallituksen sähkömarkkinalaki astuu voimaan.

Energiavirasto muistutti samalla, että teki jo nykyiset valvontamenetelmien muutokset laajojen asiantuntija-arvioiden ja sidosryhmäkuulemisten pohjalta.

Virasto kuuli menetelmiä kehittäessään myös asiakkaiden edustajia. Viraston tiedotteessa luvataan, että asiakasnäkökulma tullaan jatkossakin ottamaan tarkkaan huomioon valvontamenetelmien kehittämisessä.

Lisätty 15.40 Energiaviraston johtajan kommentti aamusta ja tiivistelmä tiedotteesta.

Suosittelemme sinulle