Tero (nimi muutettu) työskenteli kymmenen hengen pelifirmassa.
– Minulla oli ollut hetken aikaa pieniä erimielisyyksiä toimitusjohtajan kanssa muun muassa siitä, miten Facebookin käyttöehtoja pitäisi tulkita, mitä on sallittua postata ja muista pienistä asioista yleisissä toimintatavoissa.
Sitten alkoi joululoma. Lomalta palattuaan toisena työpäivänä Tero sai irtisanomisilmoituksen. Syynä olivat tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. Mikään ilmapiirissä ei ollut viitannut ongelmiin.
– Se tuli ihan täysin puun takaa, en odottanut ollenkaan sitä.
Tero sai lähteä heti ja hänelle annettiin irtisanomisajan palkka. Samassa yhteydessä lähtöpassit sai useampi työntekijä.
– Sain tietää noin kuukausi sen jälkeen, että sinne on otettu tilalle tekemään ihan samaa hommaa joku toinen koodari.
Tero ei esiinny jutussa omalla nimellään, koska asia on arkaluontoinen ja peliala on pieni tiivis yhteisö.
Työsopimuslain mukaan työnantajalla on takaisinottovelvollisuus. Jos työntekijöitä tarvitaan samoihin tehtäviin neljän kuukauden kuluessa irtisanomisesta, työnantajan pitää tarjota työtä entiselle työntekijälleen.
Epämääräisiä käytäntöjä ei ole vain pikkufirmoissa
Peliala ry:n mukaan peliyhtiöiden työntekijöiden epämääräiset, jopa laittomat irtisanomiset ovat lisääntyneet. Erityinen ongelmatilanteiden piikki oli viime kesänä.
– On tultu yhtäkkiä ilmoittamaan, että työsi loppuu nyt. Kun työntekijä on joissakin tapauksissa pyytänyt perusteluja, ne ovat olleet hyvin yleismaailmallisia eivätkä päteviä syitä, kertoo Peliala ry:n toiminnanjohtaja Milla Pennanen. Järjestö on pelialan työntekijöiden ammattiliitto.
Lähtijöinä on ollut yksittäisiä henkilöitä. Syyksi ei ole esitetty esimerkiksi tuotannollisia ja taloudellisia perusteluja, jolloin yrityksellä ei olisi palkanmaksuvaraa. Käynnissä ei ole myöskään ole ollut yhteistoimintamenettelyjä.
– Tapauksia on ollut huomattavasti enemmän tämän kesän aikana kuin aikaisemmin. Alle kymmenen tapausta on tullut meidän tietoomme.
Hän uskoo tapauksia olevan enemmän, mutta monet jäävät pimentoon.
Pennasen mukaan ihmisiä ei ole irtisanottu väärin pelkästään pikkufirmoissa.
– On ollut myös muutamia vähän isompia yrityksiä, joissa näin on tapahtunut
.
Irtisanomisista vaietaan – kukaan ei halua "huonon" työntekijän mainetta
Kesällä potkuja saaneet eivät halua itse kertoa tilanteistaan edes nimettöminä. Asia on heille yhä arka. Joidenkin tapausten käsittely on vielä kesken ja osalla on uuden työn hakeminen alalta meneillään.
Ala on melko pieni ja tiivis yhteisö, jossa työntekijä ei halua hankalan ihmisen mainetta. Uusikin työpaikka voi hyvin löytyä pelialalta, jossa moni yritys rekrytoi myös jatkuvasti.
Pelialalla työskentelee 3200 työntekijää. Pelialan yrityksiä on 240.
Pennanen arvioi, että tapaukset saadaan selvitettyä neuvottelemalla ja selvittämällä faktoja. Käräjille päätyminen työsuhdeasian takia olisi erittäin poikkeuksellista.
– Hyvää on ollut se, että osa yrityksistä on kyennyt rekrytoimaan näitä työnsä menettäneitä ihmisiä, osa on saattanut jopa työllistyä saman tien, kun on tullut se irtisanominen.
Villi ala on kaukana ay-maailmasta
Peliala on maineeltaan energinen ja muodikas hype-ala, josta ammattiliittojen maailma työehtosopimuksineen on kaukana. Kolme vuotta toiminut Insinööriliiton alainen Peliala ry on saanut riveihinsä 300 jäsentä eli noin 10 prosenttia työntekijöistä, joten järjestäytymisaste on vaatimaton. Jäseniksi otetaan kaikki pelialan työntekijät ammatista ja koulutuksesta riippumatta.
Myöskään peliyhtiöt eivät ole laajalla rintamalla liittyneet työnantajaliittoihin. Tietämys työelämän pelisäännöistä voi olla heikkoa sekä työnantajan että työntekijän puolella. Sama koskee eri alojen startup-yrityksiä.
Jotkut yrityksistä saattavat noudattaa tietotekniikan palvelualan työehtosopimusta, mutta kaikenkattavaa työehtosopimusta ei alalla ole.
Pennasen mukaan alan järjestöt ovat ryhtyneet pitämään valistustilaisuuksia työelämän laeista molemmille osapuolille.
Usein yritys on saatettu perustaa kaveriporukalla peli-idean ympärille. Jos yritys kasvaa ja palkkaa työntekijöitä, pitäisikin opetella työnantajan rooli ja oppia hoitamaan myös konflikteja.
Alan yritykset: Yhteisön paheksunta estää laittomuuksia
Peliyritysten yhdistyksen Neogamesin johtaja Koopee Hiltunen sanoo puolestaan, että koko pelialan historian ajalta tiedossa on vain harvoja laittomia irtisanomisia.
– Yleensä laittomat tai epäselvät irtisanomiset ovat olleet sitä, että firmalla on mennyt syystä tai toisesta taloudellisesti huonosti ja yrittäjät ovat sitten paniikissa miettineet, mistä leikata kuluja. Sitten on leikattu kuluja tekemällä irtisanomisia, jotka eivät ole täysin lainmukaisia.
Korona-aika on Hiltusen mukaan voinut lisätä varsinkin pienten yritysten taloudellisia ongelmia.
Pelialan yrityksissä ei välttämättä ole muita firmoja enempää irtisanomisiin liittyviä epäselvyyksiä.
Hiltunen arvelee, että laittomuuksia voi olla jopa muita vähemmän.
– Meillä on vahvat pelialan organisaatiot, joissa viesti on, että pyritään toimimaan lakien mukaan, kunnioitetaan kaikkia ja tehdään liiketoimintaa, joka on kaikilta osin päivänvalon kestävää.
Hiltusen mukaan toimintaa pitää kurissa myös alan yhteisöllisyys, jolloin sana kiertää työntekijöiden ja työnantajien keskuudessa.
– Ei työnantaja laittomasta irtisanomisesta ainakaan mitään gloriaa saa. Sitä pidetään hyvin paheksuttavana asiana.
Hiltusen mukaan työntekijä- ja työnantajapuolen järjestäytymistä haittaa se, että joukossa on paljon ulkomaalaisia. Työntekijöistä liki 30 prosenttia on ulkomaalaisia. Heille työehtosopimusjärjestelmä on täysin vieras.
– Oli TES tai ei, Suomen lakiahan kaikkien yritysten pitää noudattaa. Laittomat irtisanomiset ovat yksiselitteisesti laittomia.
Viime kuukausiin on osunut muutama suurempi pelialan konkurssi. Hiltusen mukaan konkurssit on hoidettu asiallisesti ja työnantajat ovat muun muassa jakaneet eri kanavissa tietoa, että nyt on työntekijöitä tarjolla.
– Lähes kaikissa tapauksissa koko jengi on työllistynyt uudestaan johonkin isompaan yritykseen hyvinkin nopeasti mukaan lukien yrittäjät.
Korona vaikuttaa pelialaan kahtalaisesti. Pelinsä vakiinnuttaneet yritykset tienaavat hyvin, kun kotioloihin eristetyt ihmiset pelaavat enemmän kuin koskaan. Tiukoille voivat joutua rahoituksen kanssa painivat aloittelevat yritykset, jotka eivät pääse luomaan kontakteja sijoittajatapahtumiin.
Tulot parista tonnista miljoonaan
Pelialan kyselyn mukaan peliyhtiön työntekijä on yleisimmin ammattikorkeakoulun käynyt 35-vuotias koodari-mies.
Naisten osuus oli 20 prosenttia Neogamesin parin vuoden takaisessa selvityksessä, johon vastasi 140 yhtiötä. Nopeimmin kasvaa ulkomaalaisten työntekijöiden osuus.
Pelialan palkoista on monenlaisia käsityksiä, koska ne vaihtelevat rajusti. Aloittelija voi joutua tyytymään alle kahden tuhannen euron palkkaan kuussa.
Pennasen mukaan työntekijä tienaa keskimäärin 3 500 euroa kuukaudessa, pääkaupunkiseudulla 300 euroa enemmän.
Palkan päälle saattaa tulla erilaisia pelin menestyksestä riippuvia bonuksia. Henkilökuntaa sitoutetaan firmaan myös optioilla ja omistusjärjestelyillä.
Startup-yrityksessä kaikki työntekijät voivat olla vaikkapa osaomistajia.
Hiltusen mukaan kokeneen pelialan työntekijän keskimääräinen palkka on hiukan korkeampi kuin suomalaisen keskipalkka.
Bonuksena voidaan maksaa esimerkiksi kuukauden tai kahden palkka.
Alan luonteeseen kuuluu myös, että sopivalla tuurilla yksittäiset palkkiot voivat olla todella suuria.
– Jos on optio-ohjelmassa ja firmalla menee hyvin, palkkio voi olla 7-numeroinen summa.
Työllisyys on pelialalla hyvä. Varsinkin koodarit työllistyvät nopeasti ja parhaista kilpaillaan.
”Tuntuu, että alalle halutaan nuoria, jotka eivät osaa pitää puoliaan”
Entä miten kävi taloudellis-tuotannollisista syistä irtisanotulle Terolle, joka huomasi, että hänen tehtävässään aloitti potkujen jälkeen heti toinen työntekijä?
Tero laittoi lakimiehen asian perään, mutta rahat ja kantti loppuivat kesken.
– En uskaltanut viedä asiaa lakitupaan asti. Tuntuu, että haetaan nuorta porukkaa, joka ei osaa pitää vielä puoliaan. Sitten kun ne alkavat pitää puoliaan, ehkä joudutaan miettimään, että pitäiskö ne vaihtaa joihinkin helpommin käsiteltäviin.
Myös Tero tunnistaa, että alalla tiedetään huonosti, mitä työelämän pelisääntöihin kuuluu.
– Yleisesti kukaan ei tunnu tietävän, onko olemassa jokin liitto, johon liittyä tai onko TES, jota noudatetaan, ihan perusasioita, joita yleensä tulee muilla aloilla vastaan.