Mikä on riittävä tieteellinen näyttö koronamaskien käytön tueksi?
Tieteessä on tehty malleja, jotka osoittavat maskien hyödyllisyyden ja niiden avun säästää ihmishenkiä. Lopullista näyttöä ei edes tutkijat pysty luultavasti antamaan maskien tehosta.
Tutkimusnäyttöä siitä, että maski estää (siirryt toiseen palveluun) koronatartunnan saanutta tartuttamasta muita on olemassa. Sen sijaan näyttö maskin tehosta suojana itselle on vähäisempi. Näyttö perustuu pitkälti vielä aikaisempiin vastaavanlaisiin tartuntoihin.
Maskin tehon osoittaminen tarkasti on vaikeaa. Mahdollisimman tarkan tutkimusnäytön saaminen vaatisi tietoa esimerkiksi tutkittavasta tilanteesta taudin ja ihmisten osalta.
Tutkimuksen kannat voidaan tiivistää kahden pitkänlinjan asiantuntijan kommentteihin maskien tarpeellisuudesta.
– Näyttöä on olemassa tarpeeksi. Jos odotamme täydellistä näyttöä, peli on ohi siinä vaiheessa, sanoo virologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.
– On oikeastaan ihan mahdotonta tuottaa maskien käytöstä niin luotettava näyttö, että poliitikko tai virkamies voi sanoa, että näin meidän pitää toimia, sanoo eläkkeellä oleva tutkimusprofessori Marjukka Mäkelä.
Professori Mäkelä on palkittu näyttöön perustuvan tutkimuksen asiantuntija ja yksi sosiaali- ja terveysministeriölle toukokuussa tehdyn maskien käytön tutkimuskatsauksen (siirryt toiseen palveluun) tekijöistä.
Maski ei toimi yksin koronaa vastaan
Professori Vapalahden mukaan tutkimus tukee maskin käyttöä niillä, jotka ovat saaneet koronaviruksen. Myös jos oireettomista 80 prosenttia käyttäisi maskia tilanteessa, jossa muut keinot on jo käytetty tai niitä ei voi käyttää, maskeilla olisi iso merkitys viruksen leviämisen estämisessä.
Tähän viittaa keväällä valmistunut vertaisarvioimaton mallinnus (siirryt toiseen palveluun), jota on käytetty melko tuoreessa tutkimusyhteenvedossa (siirryt toiseen palveluun) yhtenä esimerkkinä maskin hyödyllisyydestä kaikille.
Vapalahti korostaa, että mikään ehkäisykeino ei toimi yksin. Maskeilla on merkitystä tilanteissa, joissa ihmisiä on paljon koolla.
–Tieteellinen näyttö on kohtuullista sen osalta, että joukkotapaamisissa maskien käytöllä on merkitystä. Tietoa on kertynyt koko ajan enemmän ja tässä on syytä mennä eteenpäin parhaimmalla mahdollisella tiedolla ja valistuneella arvauksella.
Emeritaprofessori Mäkelän mukaan maailmalla ei ole julkaistu uutta tutkimusta kevään jälkeen, mikä muuttaisi heidän toukokuussa kertoman viestin maskien merkityksestä. Tutkimus ei ole ainakaan vielä pystynyt vahvistamaan, että maskeilla olisi laajassa käytössä vähäistä suurempi merkitys taudin ehkäisyn kannalta. Ei edes muiden toimenpiteiden lisänä.
– Maski ei yksinään suojaa, vaan edelleen suurempi merkitys on etäisyyksillä, käsihygienialla ja muilla viruksen ehkäisykeinoilla, Mäkelä muistuttaa.
Professori Vapalahden arvioin mukaan maailman tiedeyhteisön konsensus puoltaa nyt maskin käyttöä ja melko yksinkertainen asia on turhaan politisoitunut. Mäkelän mukaan tieteessä on edelleen eriävät näkemykset maskeista.
Sekä Vapalahti että Mäkelä ovat samaan mieltä siitä, että suojaustoimien ohjeistus on syytä olla selkeää ja tehdä pitkälti paikallisen tilanteen mukaan.
Korona voi altistaa pidemmän aikaa ja myös kauempaa
Professori Vapalahti näkee, että maskisuosituksilla ja niiden noudattamisella voi olla suuri merkitys siihen, kuinka keväällä tehtyjä tiukkoja kieltoja voidaan välttää. Hän ei pysty arvioimaan ovatko voimassa olevat maskisuositukset aivan ajan tasalla.
Uuden suomalaistutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan maskisuositusten yhteydessä on syytä miettiä myös ilmanvaihtoa ja tuuletusta. Tutkijoiden tekemien mallinnusten mukaan korona voi levitä ilmassa sisätiloissa kauemmaksi ja huomattavasti pidemmän aikaan, kuin nyt maskisuositusten taustalle löytyvissä tutkimuksissa oletetaan.
Tutkimusta vetäneen, Aalto yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorisen mukaan korona leviää sisätiloissa ilman välityksellä selvästi enemmän kuin aikaisemmin on tiedetty.
Tällä voi olla isoja vaikutuksia arjen tilanteissa.
– Suuri riski voi olla esimerkiksi melko arkinen koti-illallinen kaveriporukalla, jossa ilmanvaihto voi olla heikko. Tuulettamisesta pitäisi koronan yhteydessä puhua enemmän, Vuorinen havainnollistaa.
Useat tiedejulkaisut ovat kertoneet (siirryt toiseen palveluun) äskettäin (siirryt toiseen palveluun), että koronavirus voi levitä enemmän ilmassa leijuvien pienenpienien ja näkymättömien aerosolien kautta kuin pisaratartuntana. Oireettomat koronan kantajat voivat tietämättään aiheuttaa tartuntoja sisätiloissa useiden metrien päähän. Suurin riski on lähietäisyydellä.
Kasvomaskeja suositellaan nimenomaan pisaratartuntojen ehkäisyn takia ja pisaratartunnat muun muassa yskimisestä ovat tämän hetkisen tiedon mukaan yleisin taudin leviämisreitti.
Vuorisen mukaan kyse on kuitenkin osittain samoista asioista. Ihmisestä erittyvä koronavirus ratsastaa pisaralla, joka Vuorisen mukaan on käytännössä aerosolipartikkeli. Näitä mahdollisesti koronaa tartuttavia partikkeleita on ilmassa paljon, eniten sairastuneen lähellä.
Tutkijat kehottavat terveysviranomaisia ottamaan huomioon uuden tutkimustiedon.
– Ensisijaisia keinoja vähentää riskiä ovat fyysisen etäisyyden pitämisen lisäksi hyvä ilmanvaihto ja runsas tuulettaminen. Maskit sitten siihen päälle, Vuorinen täsmentää.
Vuorinen kehottaa aerosolitutkijoiden kanssa myös muun muassa pitämään esimerkiksi etäopetuksen vaihtoehtona koulutunteja ulkona ja suojaamaan riittävästi erityisesti esimerkiksi terveydenhuollossa työskenteleviä.
–Keinot ovat poikkeuksellisia, mutta nyt ne kannattaisi ottaa käyttöön.
Huonosta ilmanvaihdosta kärsivät luokkatilat ovat Vuorisen mukaan paikkoja, jossa koronariksi on erityisen suuri. Koronan takia tiloille ei ole annettu uusia suosituksia ilmanvaihdosta..
Lue myös:
Tutkimus: Koronavirustartunnan voi saada toistamiseen ja oireet voivat olla voimakkaampia