Lapissa on meneillään poikkeuksellinen käpysavotta. Metsähallitus lupaa ostaa lähes miljoona litraa hyvälaatuista männynkäpyä, jos joku ne kerää.
Männyn siemeniä tarvitaan varmuusvarastoon, joka ammottaa paikoin tyhjyyttään. Lokan ja Porttipahdan seudulla ei voida enää kylvää metsää, koska siemeniä ei ole. Myös Etelä- ja Keski-Lapin siementäydennyksillä on kiire, kertoo erikoissuunnittelija Ilkka Vaara Metsähallituksesta.
– Rovaniemi-Kemijärvi-Pello- akselilla varastotilanne on hälyttävän huono. Meillä on vain noin vuoden ajaksi siementä keskimääräistä käyttöä varten.
Puiden siementen varmuusvarasto Rovaniemellä on Suomen ainoa ja sen ylläpito on Metsähallituksen lakisääteinen velvollisuus. Eteläisemmässä Suomessa käpykeräyksiä ja varmuusvarastoa ei tarvita, koska jalostettuja siemeniä on saatavissa siemenviljelyksiltä riittämiin.
Parinkymmenen asteen pakkaseen on Rovaniemellä talletettu 15 000 kiloa männynsiemeniä metsänomistajien tarpeisiin. Tavoitteena on, että varmuusvarastossa riittäisi siemeniä kymmeneksi vuodeksi.
Toisille alueille riittääkin, mutta hyvin monelle ei.
“Puolta parempaa kuin marjojen poimiminen”
Miljoona litraa männynkäpyä on valtava tavoite. Ei kuitenkaan mahdoton, sillä kerääjiä on jonoksi asti, kun ostopiste Rovaniemellä avataan ensimmäisen kerran. Vuoroaan odottavan Antero Huutolan pakettiauton tavaratilasta löytyy peräti 400 litraa käpyjä.
Huutola esittelee vihertävää, yli kolmesenttistä valioyksilöä.
– Kiinteä käpy, eikä varmasti ole aukeamassa vielä. On aivan mahtavaa, kun tämmöisen löytää oksistosta. Näitä voi olla ryppäissä niin, että saat kouralla vetaista.
Käpysaaliita kannetaan saaveissa, säkeissä ja pahvilaatikoissa. Rasmus Lohi arvelee saaliinsa olevan pienimmästä päästä.
– Eipä niistä varmaan kymmentä euroa enempää tule, opiskelija laskeskelee.
Lohi ei ole varma, jäikö parin tunnin käpykeikka ainoaksi. Saattoi jäädä.
Huutola taas aikoo suunnata takaisin tutulle harvennushakkuualueelle jo seuraavana päivänä.
– Tienestien kannalta tämä on puolta parempaa kuin marjojen poimiminen. Ja paljon joutuisampaa, Huutola toteaa.
Hyvälaatuisesta käpylitrasta maksetaan 1,20 euroa. Maa- ja metsätalousministeriö on varannut käpyostoihin lähes kolme miljoonaa euroa.
Töitä työttömille safarioppaille
Kävyt säkitetään erissä keruualueen mukaan, jotta kylvöpaikalle osataan valita sen olosuhteisiin sopiva siemen. Myös korkeuserot vaikuttavat. Karistamolla kävyistä varistetaan siemenet, jotka talletetaan varmuusvarastoon.
Varasto täydennetään aina, kun mahdollista – eikä se ole mahdollista läheskään joka vuosi. Hyvä siemensato vaatii kolmea lämmintä kesää peräkkäin. Edellisen kerran näin suuri keräys järjestettiin vuosina 2002 - 2004.
Siementen itävyyttä tutkittiin lasikupujen alla laboratoriossa viikkojen ajan ennen keräyksen aloittamista. Ilkka Vaara oli itse käynyt poimimassa näytekäpyjä esimerkiksi Rovaniemen Pahtajavaarasta.
– Vaikka käpyjä olisi paljon, myös itävyyden pitää olla hyvä, jotta niitä kannattaa kerätä. Keräykseen sijoitetaan iso rahasumma, joten siementen pitää olla käyttökelpoisia.
Nyt käpysato on sekä määrältään että laadultaan hyvä. Saadaanko se metsästä pois, se on eri asia. Ainakin lupia on haettu valtion maille Lapissa jo tuhat, ja yksin Rovaniemelläkin parisataa.
– Luottamus kasvaa siihen, että meillä on mahdollisuudet onnistua, Vaara miettii.
Hän toivoo, että kerääjiä löytyisi ilman työtä jääneistä matkailun kausityöntekijöistä, vaikkapa safarioppaista.
– He ovat tottuneet liikkumaan luonnossa, eivätkä pelästy, jos vähän räpsäyttää räntää.
Lue myös: