Sanna Kärki on sisustussuunnittelija, joka on tehnyt asuntoautosta kiertävän kodin. Autosta tehdään myös työtä vuoden ympäri, yleensä joka aamu eri paikassa.
Kärki ja hänen miehensä ovat käyttäneet yöpymiseensä pääasiassa puskaparkkeja eli yleisiä pysäköintipaikkoja, joissa saa olla yönkin yli. Tällaisia ovat esimerkiksi valtateiden varsilla olevat levähdys- ja näköalapaikat sekä uimarantojen parkkipaikat.
Tällä viikolla Sanna Kärki kiertää Lappia syyslomallaan. Hän ei luopuisi elämäntavasta mistään hinnasta.
– On tämä niin ihanaa, että en vaihtaisi mihinkään. On eletty nyt näin 11 kuukautta, ja sitä ennen alkeellisemmassa pakettiautossa pari kesää. Asunnossa asuminen ja tavaran haaliminen ei ole meidän juttumme. Kun aamulla herätään, ei aina edes oikein muista, että missä sitä taas ollaan. Sitten napataan maastopyörät perästä ja lähdetään vähän seikkailemaan.
Puskaparkkeja käyttävät Kärjen lisäksi myös monet muut, mutta yleensä silloin on kyseessä lomamatka tai jokin muu tilapäinen syy. Aktiiviset puskaparkkeilijat ovat keränneet tietoa ympäri Suomea paikoista, joissa on hyvä pysähtyä tai joista saa tarvittavia palveluita.
Puskaparkkipaikkoja Google Maps -kartalla
Vaikka puskaparkkeilijat eivät yöpyisi virallisilla leirintäalueilla, täytyy heidänkin välillä turvautua niihin tai muihin paikallisiin yrityksiin vaikkapa kemiallisen vessan septitankin tyhjentämiseksi.
Sanna Kärki sanoo, että hän on yöpynyt virallisella leirintäalueella vuoden aikana vain yhden kerran, mutta mielellään maksaa hinnan siitä.
– Kuukausi sitten käytiin Hetassa leirintäalueella yöpymässä. Samalla tyhjennettiin siellä septitankki ja käytiin saunassa. Mutta muuten oltiin kahden viikon matkalla yöt puskissa.
Yksittäiset sikailijat pilaavat kaikkien maineen
Kaikki eivät katso puskaparkkikaravaanareita hyvällä. Nurinaa on syntynyt muun muassa siitä, jos puskaparkkeilijat ovat aiheuttaneet häiriötä tai roskanneet yöpymispaikkojaan.
Vakavampaan osastoon kuuluvat valitukset, joiden mukaan yritysten palveluita on käytetty salaa ilman, että niistä on maksettu asiaankuuluva hinta, myrkyllisiä septitankkeja on tyhjennetty luontoon tai maastossa on ajettu ilman lupaa ja aiheutettu siellä vaurioita.
Monet matkailuyrittäjät katsovat myös kieroon puskaparkkeilijoita siksi, että he eivät käytä paikallisten yritysten palveluja suuressa määrin. Samantyyppisiä kommentteja sai kuulla aikoinaan, kun itäsaksalaiset bussiryhmät kävivät ruuhkauttamassa huoltoasemien vessoja ostamatta mitään.
Älä yövy puskaparkissa -juttu Kulta-Lapin kesä ja syksy 2020 -lehdessä
Sanna Kärkikin on joutunut puolustelemaan toimintaansa muille ihmisille. Hänen mukaansa moni ihminen luulee puskaparkkiyöpymistä lainvastaisena toimintana.
– Ehkä siinä saa sitten mahdollisuuden puhua tämän asian paremmaksi. Kerrotaan ihmisille, että tämä on ihan sallittua ja näin voi tehdä – ja näin jäämme myös tekemään, vastustuksesta huolimatta. Mutta harvoin joku tulee sanomaan, että tämä ei olisi sallittua. Omalla näkymättömyydellään ja asiallisella toiminnallaan pystyy hyvin välttämään tällaisia tilanteita.
Karavaanareissakin eri kuppikuntia
Karavaanareiden omassa keskuudessa tuntuu olevan hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, miten harrastukseen tulisi suhtautua.
Yksi ääripää korostaa leirintäalueiden hyviä palveluja ja haluaa kaikki maksamaan niistä, jotta niitä voidaan ylläpitää. Toinen ääripää valitsee puskaparkit, joissa saa olla omassa rauhassa, ja maksaa vain palveluista, joita todella tarvitsee.
Puskaparkkeilijoilla on luonnollisesti oikeus valita, mitä palveluja he käyttävät. Sanna Kärki sanoo, että ilmaisista yöpymisistä huolimatta rahaa jää silti paikallisille yrittäjille monin eri tavoin, ainakin polttoaineen ja ruokaostosten ansiosta.
– Jossakin septitankkihuoneen oven avaaminen maksaa vaikkapa viisi euroa, ja kyllä se maksetaan. Niitä samoja vesi- ja viemäröintimaksuja maksetaan asunnostakin, mutta täällä ne eivät tule laskulla, vaan ne maksetaan kassalla.
Lue lisää: