Oppivelvollisuuden laajentaminen nytkähti torstaina eteenpäin, kun hallitus antoi iltapäivällä lakipaketista esityksen eduskunnalle.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) esitteli medialle historiallisen uudistuksen sisältöä tiedotustilaisuudessa.
- Yle näytti tiedotustilaisuuden suorana Areenassa. Voit katsoa tiedotustilaisuuden klikkaamalla jutun kuvaa.
- Kokosimme tähän juttuun tiedotustilaisuuden keskeisen annin.
Andersson sanoi tiedotustilaisuudessa, että uudistuksella parannetaan koulutuksellista tasa-arvoa, mutta ennen kaikkea myös suomalaisten koulutus- ja osaamistasoa.
– Olemme tällä hetkellä tilanteessa, jossa koulutustason nousu on pysähtynyt, Andersson totesi.
Andersson huomautti, että ikäluokkien pienenemisen myötä peruskoululaisten määrä tulee vähenemään jopa viidenneksellä vuoteen 2030 mennessä.
– Samanaikaisesti olemme tilanteessa, jossa vailla toiseen asteen tutkintoa jäävien osuus jokaisesta ikäluokasta on pysynyt sinnikkäästi 15–16 prosentin osuudessa. Kehitys on jatkunut samanlaisena koko 2000-luvun ajan.
Andersson perusteli uudistuksen tarvetta myös osaamisvaatimusten kasvamisella työmarkkinoilla. Andersson kertoi, että tällä hetkellä vain peruskoulun suorittaneiden työllisyysaste on noin 45 prosenttia.
– Heti kun he suorittavat toisen asteen tutkinnon, työllisyysaste nousee yli 70 prosenttiin, ministeri huomautti.
Hakeutumisvelvollisuus, oppilaanohjausta tehostetaan
Uudistuksessa oppivelvollisuusikä korotetaan 18 ikävuoteen. Tämä tarkoittaa sitä, että oppivelvollisella olisi peruskoulun päättymisen jälkeen hakeutumisvelvollisuus toisen asteen koulutukseen. Tällä hetkellä oppivelvollisuus päättyy, kun peruskoulu on suoritettu.
Oppivelvollisen pitää hakeutua ennen perusopetuksen viimeisen vuosiluokan päättymistä toisen asteen koulutukseen, niin sanottuun nivelvaiheen koulutukseen tai muuhun oppivelvollisuuden piiriin kuuluvaan koulutukseen.
Hakeutumisvelvollisuus jatkuu, kunnes oppivelvollinen saa koulutuspaikan.
Nivelvaiheen koulutuksella tarkoitetaan esimerkiksi kymppiluokkaa tai ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta.
Samalla toisen asteen tutkinnon suorittaminen on jatkossa nuorelle maksutonta 21 ikävuoteen saakka. Maksuttomia olisivat opetuksessa tarvittavat oppimateriaalit sekä työvälineet, -asut ja -aineet. Myös ylioppilastutkinnon suorittamiseksi edellytettävät viisi koetta – myös hylättyjen uusiminen – ovat jatkosa maksuttomia.
Lisäksi vähintään seitsemän kilometrin pituiset koulumatkat olisivat maksuttomia toisella asteella.
Maksuttomuusaikaa voitaisiin myös pidentää esimerkiksi sairauden takia.
Opinnoissa tarvittavat erityisvälineet, kuten soittimet ja urheiluvälineet, jäisivät yhä opiskelijan itsensä maksettaviksi.
Perusopetuksen järjestäjälle tulee velvollisuus tehostettuun oppilaanohjaukseen peruskoulun 8. ja 9. vuosiluokalla. Oppilaanohjauksessa painopisteenä ovat oppilaan jatko-opintovalmiudet.
Kun perusopetus päättyy, vastuu oppivelvollisuuden suorittamisen ohjauksesta, tuesta ja valvonnasta on perusopetuksen järjestäjällä. Vastuu kestää siihen saakka kunnes nuori aloittaa opinnot perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa.
Jos joku perusopetuksen päättävä jää ilman opiskelupaikkaa, perusopetuksen järjestäjä on velvollinen ilmoittamaan tästä oppilaan asuinkunnalle, "joka ottaa kopin nuoresta".
Asuinkunnan pitää selvittää nuoren tilannetta ja tuen tarvetta yhdessä oppivelvollisen ja tämän huoltajan kanssa.
Kun opiskelija aloittaa toisen asteen koulutuksessa, vastuu opiskelijan ohjauksesta, tuesta ja valvonnasta siirtyy lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen järjestäjälle.
Koskee ensimmäisenä vuonna 2005 syntyneitä
Muutos astuisi voimaan 1. elokuuta 2021. Oppivelvollisuuden laajentaminen ja toisen asteen koulutuksen maksuttomuus koskisivat siis ensimmäisen kerran vuonna 2005 syntynyttä ikäluokkaa.
Oppivelvollisuuden laajentaminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Hallituksen tavoitteena on, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen.
Joka vuosi peruskoulusta valmistuu 10 000 nuorta, jotka eivät koskaan suorita ammatillista tai lukiokoulutusta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on laskenut, että uudistus maksaisi noin 110 miljoonaa euroa vuodessa.
Aiheesta voi keskustella perjantai-iltaan 16.10.2020 klo 23.
Lue myös: