Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Pääsit tekoälyn laskentaan, jos kävit elokuussa Senaatintorilla tai syyskuussa Kansalaistorilla – Helsinki testasi kameramenetelmää parantaakseen tapahtumien turvallisuutta

Helsingin kaupunki on tyytyväinen pilotointiin ja harkitsee nyt, jatketaanko järjestelmän käyttöä tulevaisuudessa.

Kuvassa on Helsingin Senaatintorin jättiterassi heinäkuussa 2020.
Väkimäärää laskettiin elokuussa Senaatintorilla videokuvan ja tekoälyn avulla. Algoritmi laski tiettynä sovittuna kellonaikana väkimäärän kuva-alueen ihmismassasta. Kuva: Silja Viitala / Yle
Saara Hirvonen
Avaa Yle-sovelluksessa

Helsingin kaupunki on testannut väestönlaskennassa uutta teknistä järjestelmää, joka on kehitetty yhteistyössä tieto- ja turvateknologian yrityksen Virian kanssa. Tavoitteena on ollut selvittää ja parantaa kaupunkitilojen turvallisuutta väestönlaskentapalvelun avulla.

Kaupungin testaama järjestelmä perustuu videoanalytiikkaan. Se kertoo, paljonko ihmisiä on liikkeellä kaupungin keskeisissä ulkotiloissa eri vuorokauden aikoina. Seurantaa tehtiin elokuussa Senaatintorilla ja syyskuussa Kansalaistorilla.

Käytännössä videokamerat ja niiden yhteydessä oleva tekoäly mittaavat kuva-alalta henkilömäärän keskiarvon kymmenen minuutin ajalta sovittuna ajankohtana. Mittauksen jälkeen tieto henkilömäärästä tallentuu tietokantaan ja datasta tuotetaan tilannekuva.

Helsingin kaupungin valmiuspäällikkö Anssi Vuosalmen mukaan turvallisia raja-arvoja ei ylitetty kummassakaan pilottipaikassa testijakson aikana. Luvut liikkuivat 1–500 välillä, pääosin kymmenistä kahteensataan, joten turvavälit säilyivät.

Vuosalmen mukaan kamera on laajakuvakamera, joka ottaa jatkuvaa videokuvaa alasta, josta laskenta tehdään.

– Saa kuvattua esimerkiksi lähes koko Senaatintorin kokoisen alueen kerrallaan. Laskentaa voi tehdä myös pienemmältä alueelta, kun kuva-alaa rajataan, ja tällöin laskennan tarkkuus paranee.

Vuosalmen mukaan kaupunki on miettinyt tapahtumien turvallisuuskysymyksiä yhteistyössä pelastuslaitoksen ja poliisin kanssa jo viime vuoden puolella. Koronatilanne ensin hidasti, mutta lopulta nopeutti pilotointia. Järjestelmä tehtiin valmiiksi kesän aikana.

– Korona-aika toi erilaisen näkökulman tällaisen laskennan käytölle, Vuosalmi sanoo.

Vuosalmi kertoo, että testattava järjestelmä on yksilönsuojan kannalta turvallinen. Koneäly laskee ihmisten määrän massasta, ei yksittäisinä ihmisinä.

Kaupungin mukaan testaus onnistui

Valmiuspäällikkö Vuosalmi on tyytyväinen kokeiluun.

– Oma kokemukseni tästä on hyvä. Kustannuksiin nähden suhteutettuna tällä menetelmällä saadaan merkittävää lisäarvoa turvallisuuden ja osallistujamäärien arviointiin, hän sanoo.

Helsinki haluaa olla tapahtumien, myös suurtapahtumien, kaupunki. Vuosalmen mukaan on tärkeää löytää menetelmä arvioida ja ennakoida turvallisuutta. Nyt testattu järjestelmä olisi hyödyllinen sellaisessa.

Jos esimerkiksi pelastusviranomainen asettaa tietyn enimmäismäärän, esimerkiksi 10 000 ihmistä, menetelmän avulla voi nähdä, milloin enimmäismäärä alkaa ylittyä. Tämä antaa pelastusviranomaiselle tai tapahtuman järjestäjälle mahdollisuuden puuttua asiaan ennen kuin tilanne muuttuu ylikuormittuneeksi tapahtuma-alueella.

– En ole tietoinen, että tällaista olisi muualla ollut laajemmin käytössä. Tein aiemmin maavertailun, enkä löytänyt mistään Euroopan maasta, että tehtäisiin tällaista yleisellä tasolla toteutettua massaluontoista laskentaa. Siinä mielessä olemme ainakin ensimmäisten joukossa rakentamassa tällaista toimintaa, Vuosalmi sanoo.

Vuosalmen mukaan pilotti maksoi noin 15 000 euroa sisältäen koko järjestelmän ja sen kehityksen.

Testauksessa yksilön suoja oli tärkeää

Testattu järjestelmä ei sisällä henkilöiden tunnistamiseen tai luokitteluun liittyviä asioita. Massalaskennassa käytettyjen kameroiden kuva-alat ja etäisyydet ovat suuria, joten yksittäisiä henkilöitä ei voi tunnistaa kuvasta.

– Lisäksi kamerakuvaa ei katso kukaan muu kuin koneäly eli algoritmi. Minä näin vain pelkät lukuarvot kymmenien tarkkuudella, Vuosalmi kertoo.

Suurten yleisötilaisuuksien turvallisuusjärjestelyissä mukana ollut Vuosalmi kertoo, että silmällä on vaikea arvioida tarkasti väkimäärää ja hyvin helposti tulee mittakaavavirhe. Nyt testattu menetelmä osoittaa, että se onnistuu tekniikkaa hyödyntämällä.

– Tätä testattiin pilottina ja nyt analysoimme tuloksia. Niiden pohjalta päätetään jatkosta, tuleeko järjestelmästä pysyvä.

Järjestelmän kehittäjinä ja toteuttajina ovat olleet Virian tytäryhtiöt Viria Security Oy ja Aureolis Oy.

Suosittelemme