Boliviassa pelätään, että tänään sunnuntaina järjestettävät presidentinvaalit voivat kärjistää jakautunutta kansaa entisestään ja johtaa levottomuuksiin.
Eteläamerikkalaisen maan tilannetta kuvataan jännittyneeksi, kaoottiseksi ja räjähdysherkäksi. Paikallisten viestinten mukaan moniin poliitikkoihin ja näiden tukijoihin on kohdistunut väkivaltaa.
Vaalit ovat uusinta vuodentakaisista, kiistellyistä presidentinvaaleista, joissa pitkäaikaista presidenttiä Evo Moralesia syytettiin vaalivilpistä. Valituksi tullut Morales syrjäytettiin, ja hän on edelleen maanpaossa naapurimaassa Argentiinassa.
– Vaikka Morales ei ole ehdolla, hänen haamunsa vaikuttaa yhä kaikkeen. Tilanne on kärjistynyt hänen kannattajiensa ja vastustajiensa välillä, sanoo Boliviaan perehtynyt globaalin kehityksen tutkija Eija Ranta Helsingin yliopistosta.
Ranta pitää vaaleja tärkeinä, jotta yhteiskunta saisi mahdollisuuden vakiintua.
– Jännittävintä tilanteessa on, pysyykö yhteiskuntarauha. Moni pelkää syviä väkivaltaisuuksia ja sitä, että vaalitulosta ei hyväksytä.
Vaaliasetelma pysynyt tasaisena
Myös EU:n Bolivian-lähettiläs Michael Dóczy on ilmaissut huolensa väkivallan uhasta ja vaalikamppailun kovasta retoriikasta.
Vaalit oli määrä pitää alkujaan toukokuussa, mutta niitä on siirretty jo kolmesti koronatilanteen takia. Boliviaa on viime marraskuusta johtanut väliaikainen oikeistopresidentti Jeanine Áñez.
Gallupien kärjessä ovat Moralesin sosialistipuolueen MAS:n ehdokas, entinen talousministeri Luis Arce ja entinen presidentti, keskustalainen Carlos Mesa.
Moni bolivialainen kokee, että ehdolla on vain toinen toistaan huonompia vaihtoehtoja. Todennäköistä on, että ensi kertaa Bolivian historiassa presidentti ratkeaa vasta toisella kierroksella.
Ehdokkuudestaan luopuneen Áñezin hallintoa on arvosteltu kovista otteista Moralesin liittolaisia vastaan. Heitä on esimerkiksi vangittu, ja heitä vastaan on nostettu syytteitä "terrorismista ja sen rahoittamisesta".
– Viha ja vastakkainasettelu ovat voimistuneet. Väliaikaishallinto edustaa ihmisiä, jotka ovat aina suhtautuneet kielteisesti, ylenkatsoen ja rasistisesti heikompiin kansanosiin, kuten alkuperäiskansoihin ja pienviljelijöihin, Eija Ranta selvittää.
Morales tviittailee maanpaosta
Alkuperäiskansataustainen Evo Morales johti Boliviaa 14 vuoden ajan. Hänestä tuli suosittu mutta myös kiistelty poliitikko, jonka hallinnon koettiin muuttuneen vähitellen autoritäärisempään suuntaan.
Esimerkiksi politiikan johtotehtävät keskittyivät pitkälti MAS-puolueelle. Lisäksi Morales järjesti vuonna 2016 kansanäänestyksen perustuslain muuttamisesta, jotta hänen olisi mahdollista asettua ehdolle neljännen kerran. Vaikka äänestystulos oli niukka ei, Morales oli silti ehdolla vuoden 2019 vaaleissa.
Rannan mukaan tapaus heikensi Moralesin suosiota myös tämän kannattajien keskuudessa. Syntyi vaikutelma, että mies aikoo pysyä vallassa keinolla millä hyvänsä.
– Hän ei kunnioittanut äänestyksen tulosta ja suoraa demokratiaa, jota oli itse aina korostanut. Siksi ihmiset olivat valmiita uskomaan, että hän pystyy myös vaalivilppiin. Moni pelkäsi, että jos Morales valitaan neljättä kertaa presidentiksi, hän ei lähde pois koskaan.
Morales seuraa tiiviisti Bolivian politiikkaa ja tviittailee ahkerasti maanpaosta Argentiinan pääkaupungista Buenos Airesista. Hänellä on Argentiinan presidentin Alberto Fernándezin tuki, joten Boliviasta tulevat pidätyspyynnöt eivät mene läpi, kertoo uutissivusto Infobae (siirryt toiseen palveluun).
Morales oli junailemassa puolueensa ehdokkaaksi juuri Luis Arcea, ja puolueen sisällä esimerkiksi työväenliikkeen edustajat ja pienviljelijät kokivat Rannan mukaan tulleensa näkemyksineen ohitetuiksi.
– Isoin kysymys on, pystyykö hän hallitsemaan itsenäisesti, jos hänestä tulee presidentti. Moni pelkää, että hän saattaisi olla pelkkä Moralesin marionettinukke.
Tulevalle johtajalle riittää kriisejä
Bolivian seuraava presidentti saa johdettavakseen jakautuneen ja talouskriisistä kärsivän maan. Maailmanpankki arvioi, että Bolivian talous supistuu tänä vuonna vajaat kuusi prosenttia. Talouden jamaa on kuvattu synkimmäksi 40 vuoteen.
Syynä on pitkälti koronapandemia, joka on riepotellut maata tuhoisasti. Koronan seurauksena on kuollut yli 8 300 ihmistä, ja moni on jäänyt työttömäksi. Harmaa talous oli Boliviassa jo ennestään yleistä.
– Korona on osoittanut, että Bolivian julkinen sektori on täysin olematon. Kuka tahansa presidentiksi valitaankin, ajat tulevat olemaan todella vaikeita, Eija Ranta arvioi.
Boliviaan on mennyt EU:sta pandemiatilanteen vuoksi tiettävästi vain muutama vaalitarkkailija, kun heitä tavallisesti olisi matkannut maahan noin satakunta.
Lue lisää:
Miksi korona runtelee yhä Latinalaista Amerikkaa? Viisi vastausta kysymyksiin maanosan tilanteesta