Helsinki joutuu hetkellisesti nostamaan kädet pystyyn: yksi kaupungin asettamista tiukoista ilmastotavoitteista jää saavuttamatta.
Kaupunki oli asettanut tavoitteekseen (siirryt toiseen palveluun), että Helsingin energiatehokkuus olisi parantunut vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Mittarina on käytetty asukaskohtaista energiankulutusta, ja vertailuvuotena on ollut vuosi 2005.
– Siihen kahteenkymmeneen pinnaan me emme pääse, se on ihan fakta, sanoo projektinjohtaja Kaisa-Reeta Koskinen Hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelmasta.
Tavoitteen saavuttamiseksi kaukolämmön kulutusta tulisi pudottaa vielä tuntuvasti, mikä käytännössä tarkoittaisi merkittävää erergiatehokkuusremonttia olemassa olevalle rakennuskannalle.
– Iso haaste on yksityisesti omistettu asuinrakennuskanta, mihin kaupungilla ei ole mitään keppiä, jolla homma saadaan kuntoon.
Kaisa-Reeta Koskinen ei kuitenkaan kuulosta lannistuneelta, päinvastoin.
– Olemme tarjonneet ihmisille hirveän pieniä keinoja toimia. Kuten, että laske huoneiston lämpötilaa yhdellä asteella tai ota lyhyempiä suihkuja.
Nyt Helsinki ottaa järeämmät keinot käyttöön.
Ensi vuoden alusta kaupunki jalkauttaa kentälle asiantuntijat, jotka aikovat etsiä ne taloyhtiöt, joille energiaremontti olisi tarpeen.
– Mennään sinne lähes soittamaan ovikelloa ja sanomaan "hei haluatteko, että katsottaisiin, mitä täällä voisi tehdä", Kaisa-Reeta Koskinen kuvailee.
Korttelisto perusti Taloyhtiöklubin, joka jakaa ideat ja kustannukset
Suurin potentiaali energiaremontteihin on 1960–70-lukujen kerrostaloissa.
Sen tietävät varsin hyvin Helsingin Lauttasaaressa Katajaharjun niemekkeen asukkaat. Alueen nelikerroksiset asuintalot on rakennettu 1960-luvun alussa.
Aurinkoisella sisäpihalla kohtaavat naapuritaloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat Kimmo Karvinen ja Pertti Närhi, ja puhe kääntyy heti talojen kunnostukseen.
Kimmo Karvisen taloyhtiössä oli pari vuotta sitten suunnitteilla isoja projekteja, kuten maalämpöhanke. Karvinen arveli, että asia olisi ajankohtainen muissakin kortteliston samanikäisissä taloyhtiöissä ja oli yhteyksissä niiden hallituksiin.
– Vastaanotto oli erittäin hyvä. Saimme 20 taloyhtiötä ensimmäiseen kokoukseen, ja sen jälkeen olemme saaneet muutaman lisää. Tällä hetkellä Katajaharjun Taloyhtiöklubissa on suurin osa alueen taloyhtiöistä.
Kimmo Karvisen oivalluksesta syntyi Taloyhtiöklubi. Hänen mukaansa taloyhtiöt kehittävät omaa yhtiötään aivan liian yksin, tietämättä mitä naapurustossa tapahtuu.
16 vuotta Katajaharjun alueella asunut Pertti Närhi on samaa mieltä. Myös hänen edustamansa asuintalo kuuluu Taloyhtiöklubiin, ja yhdessä tekeminen on osoittautunut positiiviseksi kokemukseksi.
– Jos meitä on 20–30 taloyhtiötä yhtä aikaa liikkeellä samalla asialla, niin täytyyhän se hankintakustannuksissakin näkyä luonnollisesti, Närhi lisää.
"Energiaremontteja jarruttaa eniten tiedon puute"
Helsingin Lauttasaaressa alkunsa saanut Taloyhtiöklubi-toiminta (siirryt toiseen palveluun) on laajentunut Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteishankkeeksi, jota rahoittaa ympäristöministeriö.
Yhdeksällä alueella eri puolilla pääkaupunkiseutua on pilottikohteita, kaikkiaan noin 300 taloyhtiötä, joita Taloyhtiöklubit auttavat energiaremonttien käynnistämisessä.
Hanke jatkuu ministeriön rahoittamana vuoden 2021 loppuun, ja jatkossa toimintamallia voisi hyödyntää myös muualla Suomessa.
Kimmo Karvisen mukaan energiaremontteja jarruttaa eniten tiedon puute. Hänen mielestään energiaremontit kuitenkin ovat taloyhtiöille strategisesti kaikkein tärkein yksittäinen kehittämisteema.
– Suurin osa taloyhtiön hoitokuluista menee sähköön, lämpöön ja veteen, ja niistä kannattaa hakea säästöjä. Energiaremontit yleensä maksavat itse itsensä takaisin.
Pertti Närhi toteaa, että siitä huolimatta energiaremontti voi olla hankala myytävä osakkaille. Monessa yhtiössä kun on juuri selvitty isoista urakoista, kuten linjasaneerauksesta – ja taas pitäisi alkaa kaivamaan ympäristöä auki.
Närhen kotitalossa on kuitenkin tehty jo lukuisia pienempiä parannuksia, kuten parannettu ilmanvaihtoa ja asennettu patteriventtiileihin älytermostaatit, joiden säätö onnistuu älypuhelimella.
– Olemme myös laittaneet tämän vuoden aikana kaikkiin meidän autotalleihin ja pihaan autojen sähkölatausmahdollisuudet. Niitä hyödyntäviä autoja ole vielä kuin yksi tai kaksi, mutta tiedämme, että se on ihan lähitulevaisuutta.
Parannusten toteuttamiseksi Närhi kertoo taloyhtiön saaneen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn tukea.
Hakemuksia ARAan onkin saapunut odotettua huomattavasti enemmän ja tällä hetkellä energia-avustusten käsittely on ruuhkautunut. Avustuspäätöksen saamiseen voi mennä arviolta kaksi kuukautta.
"Vaikka ei välittäisi ilmastonmuutoksesta yhtään, niin remontti säästää asukkaiden rahaa"
Taloyhtiöklubi on osa Helsingin ponnistuksia pihistää energiankulutuksesta. Hiilineutraali Helsinki -ohjelman projektijohtaja Kaisa-Reeta Koskinen on laskenut, että kaupunki tarvitsee ainakin 350 energiaremonttikohdetta vuodessa, jotta tulosta syntyy.
Helsinki on sitoutunut saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Asumisen osuus on noin kolmannes hiilijalanjäljestä, josta energiankulutus muodostaa suurimman osan.
Tavoitteen saavuttamiseksi kymmenen energianeuvojaa tekee parhaansa taloyhtiöiden kanssa.
– Haluamme helpottaa yksittäisten taloyhtiöiden energiaremonttien läpivientiä tarjoamalla sinne insinööriosaamista suunnittelun ja toteuttamisen tueksi.
– Yritämme saada haaviin ne taloyhtiöt, jotka eivät vielä tiedä, että he haluavat tehdä energiaremontin, Koskinen nauraa.
Hän on itsekin vieraillut taloyhtiöissä ja joutunut toteamaan, että energiaremonttien tarjousten vertailu on todella vaikeaa. Lisäksi Koskisen mukaan vallalla on vääristynyt käsitys, etteivät remontit maksa itseään ikinä takaisin.
– Vaikka ei välittäisi ilmastonmuutoksesta yhtään mitään, niin energiatehokkuusremontteja kannattaa tehdä ihan vain sen takia, että se säästää talon asukkaiden rahaa.
– Olen vähän vitsaillutkin, että yksittäisen ihmisen vaikuttavin ilmastoteko on se, että menee taloyhtiön yhtiökokoukseen ja ehdottaa energiakatselmuksen tilaamista, Kaisa-Reeta Koskinen toteaa.
Saako taloyhtiötä patistaa energiatehokkuusremonttiin? Voit keskustella aiheesta tiistaihin 20.10. kello 23:een asti.
Lue myös: