Hyppää sisältöön

Uusista sädehoitolaitteista tuli lääkärimagneetti, joka toi helpotusta pitkään jatkuneeseen lääkäripulaan: "Kuin Rolls Roycen uudempi malli"

Syöpälääkäreitä on yhä vähän Suomessa. Modernit laitteet helpottavat lääkäreiden rekrytointia.

Röntgenhoitajat sädehoitolaitteen äärellä
Röntgenhoitajat Viivi Sillanpää ja Riikka Turunen valmistelevat uutta sädehoitolaitetta hoitokertaa varten Kymenlaakson keskussairaalassa Kotkassa. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle
Antti-Jussi Korhonen

Kymenlaakson Keskussairaalan uusi sädehoitoyksikkö on houkuttellut syöpälääkäreitä Kotkaan. Syksyn aikana sairaalaan on palkattu kolme uutta erikoislääkäriä.

– Voisin sanoa, että onnistuimme palkaamisessa uuden sädehoitoyksikön ansiosta, sanoo Kymenlaakson sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Kymsoten syöpätautien ylilääkäri Anneli Sainast.

Syöpälääkäreistä on pulaa Suomessa. Koko maassa on työikäisiä syöpälääkäreitä on noin 190. Neurologi Johanna Rellmanin päivitetyssä selvityksessä viime vuodelta käy ilmi, että syöpälääkäreitä ei ole tarpeeksi. Vuoteen 2035 mennessä nykyistä syöpälääkäreiden määrää tulisi kasvattaa yli 150 syöpälääkärillä.

Suomen Onkologiayhdistys toimii syöpätautien ja sädehoidon alalla työskentelevien henkilöiden tieteellisenä yhdistyksenä. Yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Minn on syöpälääkäritilanteen kehittymisestä varovaisen toiveikas.

– Minun nähdäkseni lääkärien määrä kasvaa tällä hetkellä vuosittain. Erikoislääkäreitä kouluttautuu tällä hetkellä 10–15 vuodessa. Kaikki erikoislääkärit eivät kuitenkaan työskentele syöpäpotilaiden parissa, Minn sanoo.

Minn toivoo, että sairaalakohtaisien erikoistumisvakanssien määrää pystyttäisiin nostamaan. Näin lääkäreitä pystyttäisiin kouluttamaan erikoistumaan syöpälääkäreiksi. Se ei ole kuitenkaan yksikertaista. Lääkärimäärän kasvattamista hidastaa sairaanhoitopiirien huono taloustilanne.

Ylifyysikko Juha Korhonen kertoo reilun minuutin mittaisella videolla, miten uusi moderni sädehoitolaite käytännössä toimii.

Käytössä nyt uudempi Rolls Royce

Uuden sädehoitoyksikön myötä Kymenlaakson keskussairaalassa palvelee jatkossa yhden sijasta kaksi sädehoitolaitetta. Toinen uusi laite aloitti työskentelynsä viime torstaina. Ensimmäinen otettiin käyttöön syyskuun puolivälissä.

Viime torstaina käyttöönotetun laitteen ensimmäinen sädehoitopotilas oli yllättynyt iloisesti kuultuaan pääsevänsä laitteeseen ensimmäisenä.

– Potilas halusi, että hänestä otetaan siellä myös vähän valokuvia, röntgenhoitaja Riikka Turunen kertoo.

Kymsoten ylifyysikon Juha Korhosen mukaan uudet sädehoitolaitteet ovat päivitettyjä versioita edellisestä sädehoitolaitteesta.

– Ei tässä vaihdeta mopoa Rolls Royceen, vaan pikemminkin Rolls Roycen uudempi malli ja vähän lisävarusteita, Juha Korhonen kuvailee.

Korhonen nostaa uusissa laitteiden erityiseksi ominaisuudeksi kuvantamisen, joka on aiempaa parempaa ja tarkempaa.

– Röntgenpohjaiset kuvantamismetodit ovat parantuneet näissä laitteissa. Paremmalla kuvantamisella varmistetaan, että hoito menee kohteeseen. Lisäksi pystymme seuraamaan potilaan riskielimiä paremmin sädehoidon aikana, Korhonen kertoo.

Sädehoitolaite
Kymenlaakson keskussairaalan uusi sädehoitolaite. Kuva: Kymsote / Juuso Honkanen

Lääkärimagneetti

Kymsoten syöpätautien ylilääkäri Anneli Sainastin mielestä lääkäreitä houkuttelee uuteen hoitoyksikköön se, että yksikköä kehitetään koko ajan ja se on olemassa vielä pitkään tulevaisuudessa.

– Syöpähoidossa lääkärit haluavat hoitaa potilaita parhaalla mahdollisella tekniikalla ja laitteistolla, koska halutaan aina saavuttaa hyviä hoitotuloksia. Tämän vuoksi kehittyvä sädehoitoyksikkö on valttikortti työmarkkinoilla, Sainast sanoo.

Heikki Minn näkee, että pelkästään uusi teknologia ei aina ole onnistuneen rekrytoinnin tae. Minn korostaa, että syöpähoidoissa teknologia ja lääkehoito kehittyvät isoin harppauksin.

– Syöpälääkäreiksi hakeutuu hoitotyöhön hyvin motivoituneita ihmisiä. He haluavat tehdä työtä, jonka kokevat erityisen tärkeäksi. Uudet hoitolaitteet tulevat siinä sivussa, ne auttavat hyviin hoitotuloksiin.

Kymsoten syöpätautien ylilääkäri Anneli Sainast pitää uutta yksikköä lääkärimagneettina.

– Täysin uusi yksikkö takaa sen, että tänne tulee jatkossakin lääkäreitä ja syöpätautien hoito kehittyy.

HUSin syöpäkeskuksen toimialajohtaja Johanna Mattson näkee, että syöpälääkäreitä liikkuu eri sairaaloiden välillä tällä hetkellä jonkin verran.

– Uskon että tällaista tapahtuu. Mielestäni se on aika tavallista, Mattson sanoo.

Tällä hetkellä Kymenlaakson keskussairaalassa Kotkassa on kaikkiaan kymmenen syöpälääkärin virkaa.

Suosittelemme sinulle