Koneinsinööri Eetu Tuovinen ja taloushallintomies Pekka Korhonen tutustuivat toisiinsa samalla työpaikalla Jyväskylässä ja juttua riitti etenkin oluesta.
– Mietittiin, että ei oluen paneminen voi olla vaikeaa ja lähdettiin tekemään sitä kotipanimossa. Testierät olivat niin hyviä, että kaverit alkoivat kysellä, miksei juomia saa kaupoista, muistelee Pekka Korhonen.
Palautteen innoittamana kaksikko päätti perustaa kiertolaispanimon, jota voi pyörittää harrastuspohjalta päätyön ohella.
Kiertolaispanimoita perustavatkin innokkaat olutharrastajat, jotka eivät halua rakentaa kallista panimoa ja ottaa harteilleen yrittäjyyden taakkaa. Kiertolaispanimon idea on mennä pienpanimon asiakkaaksi ja tilata sieltä omilla resepteillä oluet kauppoihin ja ravintoloihin myytäväksi.
Tuovisen ja Korhosen vuonna 2018 perustama Hangaround & Nobody Brewing (HNB) hyödyntää muiden panimoiden kapasiteettia ja tilaa oluet pullot käteen -periaatteella muun muassa lohjalaiselta United Gypsies Breweryltä (UG).
– KiertolaIaispanimossa riskit ovat pienet, kun ei jouduttu investoimaan suuria määriä rahaa. Voimme lyödä hanskat tiskiin emmekä putoa korkealta, jos juttu ei toimi, perustelee Korhonen.
Suomesta löytyy jo reilu sata pienpanimoa ja 30 kiertolaispanimoa (siirryt toiseen palveluun) (Suomen pienpanimot). Niistä puolet toimii pääkaupunkiseudulla.
Kiertolaispanimoille olutta valmistava lohjalainen UG syntyi vuonna 2016, kun joukko kiertolaispanimoita ja kotioluen tekijöitä yhdisti voimansa perustamalla oman fyysisen panimon. Alusta alkaen UG on tarjonnut laitteita ja osaamista muiden käyttöön.
Laitteistot halvalla
Hangaround & Nobodylle valmistaa olutta myös jyväskyläläinen Panimoyhtiö X. Se sai alkunsa olutharrastajien Whatsapp-ryhmästä ja huipentui oman pienpanimon ja panimokaupan avajaisiin helmikuussa 2019.
– Opiskelujen loppuvaiheessa säästettiin keittolaitteistossa liki 100 000 euroa, kun saatiin 4 000 eurolla isoja, vanhoja ja rosterisia maitotankkeja, myhäilee X:n olutmestari ja toimitusjohtaja Lauri Marttinen.
Automaatiotekniikan insinööriksi valmistunut Marttinen pääsi hyödyntämään opintojaan, kun rakensi itse maitotankkeihin lämmitysjärjestelmät ja automaatiota.
Kohti keskieurooppalaista olutkulttuuria
Asiakkaalla eli kiertolaispanimolla ja oluen panijalla on samat olutkulttuuritavoitteet.
– Pyrimme muuttamaan suomalaista olutkulttuuria keskieurooppalaiseen suuntaan. Että suosittaisiin paikallista pientä toimijaa ja haettaisiin uusia makuja eikä ostettaisi lavakaupalla kaupasta ison panimon bulkkilaageria, linjaa Marttinen.
Marttisen mukaan moni panimo aloittaa kiertolaisuudesta ennen siirtymistä omiin laitteisiin. Kun oma panimo on pystyssä, niin halutaan auttaa myös uusia kiertolaisia.
– Yhteistyön suurin merkitys on nimenomaan yhteisöllisyydessä, arvioi Marttinen.
Suomessa panimojätit Olvi, Hartwall ja Sinebrychoff eivät ole toistaiseksi yhteistyössä kiertolaispanimoiden kanssa eivätkä toisaalta ole ilmaisseet huolestumistaan uusista tulokkaista. Belgiassa isotkin panimot tuottavat olutta kiertolaispanimoille.
Kotimaisen juomajätti Olvin vuosituotanto on noin 220 miljoonaa litraa. Kiertolaispanimo HNG:lle menee yli 10 000 vuotta panetuttaa Olvin vuosituotanto.
– Pienpanimot kasvavat kovaa vauhtia ja niitä on Suomessa jo yli sata. Missä kohtaa kilpailuasetelma alkaa tuntua, on vielä tapauskohtaista, arvioi Pienpanimoliiton hallituksen puheenjohtaja Mikko Mäkelä.
Pienpanimo voi saada valmistusluvat, jos sillä on kiinteä tuotantopaikka ja laitteisto.
– Kiertolaispanimoilla ei ole paikkaa ja laitteita, joten ne eivät voi saada viranomaisilta valmistuslupia. Paperilla kiertolaispanimot ovat usein tukkuja tai maahantuojia, jotka ostavat tuotteet pienpanimolta tai isommalta panimolta, kuvailee Mäkelä.
Tuotevastuu aina valmistavalla panimolla
Tuotevastuu säilyy kiertolaispanimon tilausoluissakin aina valmistavalla panimolla.
Ongelmia saattaa syntyä verotuksen tulkinnoissa. Alle puoli miljoonaa litraa olutta vuodessa tuottavat pienpanimot ovat oikeutettuja verohelpotukseen. Mäkelän mukaan toimialan määritelmät eivät Suomessa ole ajan tasalla.
– Hyvin tulkinnanvarainen on tilanne, jossa kiertolaispanimo haluaa rekisteröityä tavaramerkiksi tai kasvaa ja kansainvälistyä.
Tässä tilanteessa valmistavalla pienpanimolla voi uskallus loppua, sillä Suomessa rajataan verotuksellisesti sopimus- ja lisenssivalmistus.
– Jos jotain ongelmia ilmenee, niin verotusriskin joutuu aina kantamaan valmistava pienpanimo, muistuttaa Mikko Mäkelä.
Suurin osa HNB:n teettämästä oluesta menee kauppajakeluun Jyväskylään ja sen ympäristöön.
Suuret kauppaketjut K- ja S-ryhmässä suhtautuvat suopeasti sekä pienpanimoiden että kiertolaispanimoiden oluttarjontaan. K-ryhmässä kauppiaat saavat itse valita valikoimansa. S-ryhmän Osuuskauppa Keskimaa puolestaan on tehnyt maakunnallisen päätöksen ja on ottanut myyntiin neljän jyväskyläläispanimon oluita.
– Ollaan tuotu kaupoissa panimoita erityisesti esille pöydissä, joihin on koottu paikallisia tuotteita. Nämä ovat erittäin tervetullut lisä monipuolistamaan olutkulttuuria, kertoo market-tuen päällikkö Marko Kiiskinen Osuuskauppa Keskimaasta.
– Pikkuhiljaa on saatu mukaan myös Tampere, Helsinki, Oulu, Lahti ja Riihimäki, iloitsee Pekka Korhonen.
Vaikka HNB:n kasvu on yllättänyt Korhosen ja Tuovisen, molemmat haluavat pitää kiertolaispanimon mukavana harrastuksena.
– Emme tee tätä rahan takia. Tuotantomäärät pitäisi olla ihan toista luokkaa, jotta voitaisiin tällä pitää yllä elintaso, johon on jo tottunut, naurahtaa Korhonen.
Kiertolaispanimo menestyy erottautumalla massasta
Juomateollisuus on vahvasti kilpailtu, katteet ovat pieniä ja verotus tehokasta. Vaikka kiertolaispanimolla ei olekaan omaa tuotantoa, sen pyörittäminen kustannustehokkaasti vaatii osaamista.
Tampereen yliopistossa diplomityön kiertolaispanimon liiketoimintamahdollisuuksista (siirryt toiseen palveluun) (diplomityö) tehnyt Leena Ruotsalainen kiteyttää, että kiertolaispanimon on mahdollista löytää panimoalalla markkinarako muun muassa luomalla muista poikkeavia oluita.
Menestys on lisäksi kiinni oluen laadusta, saatavuudesta markkinapaikoilla, kilpailukykyisestä hinnoittelusta, markkinoinnista, mutta myös hypererikoistumisesta.
– Yritämme erottua oluiden nimillä ja etiketeillä, jotta pullot pomppaisivat jollain lailla esiin hyllyistä. Toivottavasti tuotteet olisivat muidenkin mielestä yhtä hauskoja, kuin meidän mielestä, pohtii Pekka Korhonen.
Hangaround & Nobodyn erikoisuutena ovat paikallisoluet postinumeroalueiden mukaan.
– Eetu asuu nykyään Lohikoskella ja on Kortepohjasta kotoisin, minulla on juuret Säynätsalossa, perustelee Korhonen ja miettii voisiko kohta valmistaa Muurame-oluen. Voittihan hän 7-vuotiaana Muuramen painikisoissa mestaruuden.
Panimoyhtiö X haluaa myös erikoistua markkinoilla. Lauri Marttinen nostaa esimerkiksi yhteistyössä tuotetun hävikkileipäoluen.
– Oluen maltaista korvattiin 20 prosenttia hypermarketin hävikkileivällä ja maustamiseen käytettiin kauppojen mehustamiskoneista ylijääneitä appelsiininkuoria.