Tämän vuoden Yhdysvaltain presidentinvaaleissa oikein mikään ei ole normaalia. Koronakriisi on tehnyt äänestämisestä hankalaa. Ääntenlaskenta saattaa jatkua paljon pitempään kuin tavallisesti, jopa viikkoja vaalipäivän jälkeen.
Olennaisin ero aiempaan on kuitenkin se, että istuva presidentti, Donald Trump, on toistuvasti kyseenalaistanut vaalien rehellisyyden. Siis viikkoja ennen vaaleja. Sellaista ei ole Yhdysvalloissa ennen tapahtunut.
On edelleen täysin mahdollista, että Trump voittaa vaalit rehellisesti. Demokraattien Joe Bidenin etumatka gallupeissa on vahva, mutta vaaleihin on vielä aikaa. Ja monissa vaa’ankieliosavaltioissa kannatuserot ovat edelleen suhteellisen pienet.
Kukaan ei voi varmuudella sanoa, kuinka vaaleissa käy. Emme voi myöskään varmuudella tietää, mitä vaalien jälkeen on tulossa.
Mutta jos vaalitulos on tiukka, on lukuisia konkreettisia syitä epäillä, että sen selvittelystä tulee äärimmäisen rumaa, ja että edessä on kamppailu, joka voi uhata koko USA:n poliittista järjestelmää ja tasapainoa.
Yhdysvaltain vakaus on tärkeää koko maailman taloudelle ja turvallisuudelle, myös Suomelle. Siksi on tärkeää yrittää ennakoida, mitä on tulossa.
Tietokonemallinnukset (siirryt toiseen palveluun) ovat pitkään ennustaneet, että Biden voittaa 75 tai jopa yli 90 prosentin todennäköisyydellä. Biden on johtanut gallupeissa keväästä asti.
Siksi Trump on viikkoja tai jopa kuukausia valmistanut kannattajiaan vaalipäivän tapahtumiin.
Trump tuskin tunnustaa tappiotaan. Jos Biden ei saa todella selvää voittoa, on hyvin todennäköistä, että Trump aikoo kamppailla voitosta tavoilla, jotka testaavat koko USA:n demokratiaa.
Perusteeton väite vaalivilpistä on avain vaalituloksen kiistämiseen
Moni lukija saattaa tässä vaiheessa jo hermostua. Miten toimittaja voi väittää tällaista, spekuloida sillä, mitä Trump tekee vaalien jälkeen?
Siksi, että Trump itse on tehnyt asian hyvin selväksi. Eikä kyse ole yksittäisestä heitosta tai kevyestä vaalipuheesta, vaan systemaattisesta strategiasta.
Trump on toistanut muutamaa asiaa, päivästä toiseen.
Ensinnäkin hän sanoo, ettei voi mitenkään hävitä, jolleivät demokraatit syyllisty vaalivilppiin. Sillä ei ole väliä, että gallupit ja ennusteet povaavat hänelle selvää tappiota.
Toiseksi: Trump on viikkotolkulla väittänyt, että postiäänestys johtaa valtavaan vaalivilppiin. Trump väittää, että demokraatit tulevat taikomaan jostain miljoonia tekaistuja ääniä, jotka muuttavat vaalituloksen.
Syyskuun lopun vaaliväittelyssä hän muotoili sen näin:
– Mitä tulee [postiääni]vaalilippuihin, ne ovat katastrofi. Jos pyytää saada äänestää postitse, se on okei. Pyydät äänestyslippua ja lähetät sen takaisin. Minä tein niin. Mutta he ovat pyytämättä lähettäneet miljoonia postiääniä ympäri maata. Se on vaalipetos. Tästä tulee vaalipetos, jollaista ette ole koskaan nähneet.
Trump viittaa siihen, että monet osavaltiot ovat koronan takia lähettäneet äänioikeuslipun rekisteröidyille äänestäjille valmiiksi, samalla tavalla kuin Suomessa on tehty vuosikymmenet. Myös monissa USA:n osavaltioissa on tehty näin kauan.
Trumpin väittämästä vilpistä ei ole mitään näyttöä. Postiäänestystä on Yhdysvalloissa käytetty vuosikausia.
Varsinainen vaalivilppi on tutkitusti Yhdysvalloissa äärimmäisen harvinaista. Myös Trumpin itsensä nimittämä FBI:n pääjohtaja totesi kongressin kuulemisessa jokin aika sitten, että tästä ei ole mitään näyttöä.
Silti republikaanit ovat pitkään väittäneet, että tällaista laajamittaista vaalivilppiä tapahtuu.
He ovat esimerkiksi sanoneet, että eri osavaltioiden vaalirekistereissä on valtava määrä ihmisiä, joilla ei todellisuudessa ole oikeutta äänestää, esimerkiksi ei-kansalaisia tai osavaltion ulkopuolisia henkilöitä. Trumpin taustajoukot ovat vuosien ajan etsineet todisteita laajamittaisesta vilpistä aikaisemmissa vaaleissa. Massiivisesta yrityksestä (siirryt toiseen palveluun) huolimatta sellaista ei ole löytynyt.
Trumpilta on lukuisia kertoja kysytty, hyväksyykö hän vaalitappion. Trump ei tietenkään voi sanoa yksinkertaisesti, että en tunnusta laillista vaalitulosta. Sen sijaan hän kyseenalaistaa vaalien rehellisyyden.
Olennaista on tämä: väittämällä, että äänestämisessä on epäselvyyksiä, voidaan yrittää puuttua ääntenlaskentaan sen kestäessä tai sen jälkeen.
Sekä Trumpin puheista että lukuisista amerikkalaismedioiden haastattelemista republikaanilähteistä muodostuu selkeä kuva: vaalituloksesta halutaan taistella kaikin keinoin. Vuodetuissa tiedoissa republikaanit ovat puhuneet aggressiivisista “vaalipäiväoperaatioista.”
Juuri tästä syystä monet asiantuntijat Yhdysvalloissa ovat pitkään pelänneet (siirryt toiseen palveluun), että vaalien jälkeen tulossa on vaarallinen kaaos ja valtataistelu.
Trump ei koskaan tunnusta tappiotaan – missään asiassa
Keskeinen syy tällaiseen pelkoon on Trumpin persoona.
Mikään Donald Trumpin elämässä tai puheissa ei viittaa siihen, että hän tulisi tunnustamaan vaalituloksen, jos hän häviää.
Trumpin koko uran eräs punainen lanka on olla koskaan myöntämättä hävinneensä. Hän oppi sen periaatteen 1970-luvulla suurelta oppi-isältään, New Yorkin ehkä pahamaineisimmalta asianajajalta, kovapintaiselta Roy Cohnilta.
Trumpin tapa kääntää ikävät kysymykset nurinniskoin kysyjän syyksi on taattua Cohnia.
Samaa perua on Trumpin tapa olla myöntämättä edes ilmiselvää tappiota. Hän on toiminut näin aina.
Vaikka hän on vuosien varrella hävinnyt lukuisa oikeusjuttuja ja hänen liiketoimintansa on välillä johtanut suuriin konkursseihin, Trump ei koskaan myönnä tehneensä virhettä tai hävinneensä.
Oikeusjutun hävittyään hän kyllä maksaa sakot ja korvaukset, mutta ei myönnä tappiotaan. Hänen liiketoimintaansa perehtyneet ovat hämmästelleet sitä röyhkeyttä, jolla hän on suhtautunut esimerkiksi velkojiinsa.
Nyt Trumpia uhkaa pahin arvovaltatappio hänen urallaan. Asiantuntijat varoittavat, että istuvalla presidentillä, joka ei piittaa normeista, on suuret mahdollisuudet vaikuttaa ääntenlaskentaan.
Sininen siirtymä ääntenlaskennassa
Avain republikaanien mahdollisuuksiin vaikuttaa ääntenlaskentaan piilee ilmiössä, joka tunnetaan nimellä blue shift, sininen siirtymä.
Vaalitutkijat havaitsivat jo aiemmissa USA:n presidentinvaaleissa ilmiön, joka on vahvistunut koko ajan. Vaalipäivän ääntenlaskennan myöhäisessä vaiheessa laskettavat äänet vievät tulosta selkeästi kohti demokraatteja.
Ilmiön syytä ei tarkkaan tunneta, mutta ainakin se johtuu siitä, että demokraatteja äänestetään enemmän suurissa kaupungeissa, joiden tulokset valmistuvat hitaasti.
Kyse voi siis olla hieman samasta ilmiöstä kuin Suomessa, jossa keskustan ääniosuus on aina eduskuntavaalien ääntenlaskun alkuvaiheessa suurempi kuin lopullinen tulos, ja yliopistokaupungeissa suosittujen vihreiden osuus taas nousee sitä mukaa, kun suuret kaupungit saadaan laskettua.
Kaikkia ääniä ei USA:ssa aiemminkaan ole ehditty aivan kokonaan laskea vaali-iltaan mennessä. Osa vaalipiireistä raportoi tuloksensa hyvin myöhään, kaikkia postiääniä ei ole ehditty laskea ja niin edelleen. Näiden jälkijunassa tulevien äänien määrä on vaali vaalilta kasvanut. Vuonna 2012 Barack Obaman lopullinen virallinen äänisaalis esimerkiksi Michiganissa oli 60 695 ääntä enemmän kuin vaalipäivänä laskettu äänisaalis.
Vastaavasti Donald Trumpin voitto Pennsylvaniassa vuonna 2016 kukistui vaali-illan 67 951 äänestä lopullisessa laskennassa 44 292 ääneen.
Yhdysvalloissa tällä ilmiöllä ei aiemmin ole ollut kovin suurta merkitystä vaalitulokseen. Nyt tilanne on hyvin suurella todennäköisyydellä toinen.
Mitä pidemmälle ääntenlaskenta etenee, sitä korkeammaksi Bidenin kannatus nousee
Koronan takia näissä vaaleissa äänestetään ennakkoon tai postitse selvästi enemmän kuin aiemmin. Olennaista on, että erilaisia ennakkoäänestystapoja suosivat selvästi enemmän demokraattien kannattajat.
Arvostetun Pew-tutkimuslaitoksen 9. lokakuuta julkaisemassa gallupissa (siirryt toiseen palveluun) Bidenin johto Trumpiin oli 10 prosenttiyksikköä. Mutta samassa mielipidetiedustelussa niiden äänet, jotka sanoivat äänestävänsä vaalipäivänä, Trump voitti ylivoimaisesti.
Ennakkoäänet mukaan lukien Biden meni siis kirkkaasti ohi. Mutta on epäselvää, kuinka nopeasti kaikki ennakkoäänet lasketaan eri osavaltioissa.
Republikaanit ovat monin eri tavoin pyrkineet hankaloittamaan erityisesti postiäänestystä.
Osavaltioilla on hyvin erilaisia säännöksiä (siirryt toiseen palveluun) siitä, milloin postiäänien pitää saapua vaalilautakuntaan ja milloin niitä saa alkaa laskea. Osa osavaltioista vaatii postiäänissä äänestäjän allekirjoituksen lisäksi todistajien allekirjoituksen. Toisissa osavaltioissa postiääni pitää sulkea kahteen sisäkkäiseen kuoreen.
Demokraatit ja republikaanit käyvät monissa osavaltiossa jo nyt raivokasta oikeustaistelua näistä eri säännöistä ja niiden tulkinnoista. Kaikissa tapauksissa on aina sama kaava: demokraatit pyrkivät siihen, että postiäänestys olisi mahdollisimman helppoa ja kattavaa, republikaanit pyrkivät rajoittamaan sitä.
Tämä yhdistettynä jo aiemmin tiedettyyn sininen siirtymä -ilmiöön tarkoittaa sitä, että mitä pidemmälle ääntenlaskenta etenee, sitä korkeammaksi Bidenin kannatus nousee.
Arvovaltainen Economist-lehti arvioi (siirryt toiseen palveluun) tietokonemallinnuksella syyskuussa, että tilanteessa, jossa vasta 70 prosenttia postiäänistä on laskettu, Trump näyttää voittajalta. Vasta kun postiäänistä on laskettu 90 prosenttia, Biden siirtyy johtoon. Mallinuksessa Biden on lopullisessa laskennassa selvä voittaja.
Economist toteaa itsekin, että vaalit eivät tule menemään suoraan tietokonemallin mukaisesti. Ja laskelman tekemisen jälkeen Bidenin kannatus mielipidetiedusteluissa on entisestään noussut.
Silti yksittäisissä vaa’ankieliosavaltioissa ero saattaa jäädä niin pieneksi, että Trump johtaa juuri ratkaisevasti tilanteessa, jossa vaalipäivän iltana vasta osa äänistä on laskettu.
Jos Trump siinä tilanteessa julistautuu voittajaksi ja väittää vielä laskemattomia ääniä väärennetyiksi, tilanne voi johtaa kaaokseen.
Normaalitilanteessa tällainen oletus olisi pelkkää spekulointia. Mutta kaikki mitä Trump on itse viikkoja sanonut, viittaa siihen, että juuri niin hän aikoo tehdä.
Trump on toistuvasti väittänyt, että liikkeellä on miljoonia väärennettyjä postiääniä.
Trump on myös toistuvasti sanonut, että hänestä voittaja pitää julistaa vaali-iltana, eikä vasta, kun kaikki äänet on laskettu.
Vaaliväittelyssä juontaja, Fox-uutiskanavan ankkuri Chris Wallace kysyi Trumpilta suoraan:
– Kehotatteko kannattajianne tämän pidemmän [ääntenlasku]periodin aikana pysymään rauhallisina, pidättäytymään levottomuuksista? Ja lupaatteko tänä iltana, ettette julistaudu vaalivoittajaksi, ennen kuin vaalitulos on riippumattomasti vahvistettu?
Trump vastasi näin:
– Toivon, että vaalista tulee rehellinen. Jos vaali on rehellinen, tuen sitä 100-prosenttisesti. Mutta jos näen, että kymmeniä tuhansia ääniä on manipuloitu, en voi sitä hyväksyä.
Istuvalla presidentillä on suuret mahdollisuudet vaikuttaa vaalitulokseen
Poikkeuksellisesta vaalitilanteesta ovat olleet huolissaan monet entiset virkamiehet, vaalipäälliköt ja oikeusoppineet.
Viime kesänä ryhmä asiantuntijoita molemmista pääpuolueista teki Transition Integrity Project (TIP) -nimisessä hankkeessa erilaisia simulaatioita (siirryt toiseen palveluun) siitä, miten vaalin jälkeinen tilanne saattaisi mennä. He simuloivat vaalitulosvaihtoehtoja pelaamalla läpi eräänlaisia sotapeliharjoituksia eri vaihtoehdoista.
TIP-ryhmän selvä havainto oli se, että jos istuva presidentti ei välitä normaaleista vaaleihin liittyvistä perinteistä ja normeista, hänellä on suuret mahdollisuudet vaikuttaa itse vaaliprosessiin ja ääntenlaskentaan.
Toinen havainto simulaatioissa oli se, että nopea ja aggressiivinen toiminta näyttää tehokkaimmalta tavalta vaikuttaa vaalitulokseen.
Vuoden 2018 kongressinvaalien aikaan Trump kehotti viestipalvelu Twitterissä keskeyttämään ääntenlaskun, kun hän havaitsi sinisen siirtymän vaikutuksen.
Tällä kertaa hän voi yrittää turvautua paljon kovempiin keinoihin.
Vaalivilppiväite voi antaa Trumpin hallinnolle tekosyyn puuttua ääntenlaskentaan
Olennaista on, että Trump ja republikaanit puhuvat jatkuvasti ilman perusteita vaalivilpistä. Gallupit (siirryt toiseen palveluun) osoittavat, että iso osa Trumpin kannattajista myös uskoo siihen.
Tämä luo sen pohjan, jolla vaalitulokseen voidaan yrittää vaikuttaa.
Väittämällä, että liikkeellä on väärennettyjä posti- tai ennakkoääniä, republikaanit voivat vaatia ääntenlaskennan keskeyttämistä ratkaisevissa osavaltioissa.
Trump on jatkuvasti väittänyt, että osavaltioissa, joissa vaalitoiminnasta vastaavat demokraattiviranomaiset, vaalitulos yritetään väärentää. Syyskuussa vaalitilaisuudessaan Pennysylvaniassa hän pauhasi kannattajilleen näin:
– Se, mitä he tekevät, on väärin, ja sitä hommaa pyöritetään näillä äänillä, joista olen puhunut. Voitamme kyllä Pennysylvanian, mutta teidän täytyy olla tarkkana, koska [demokraatti]kuvenöörinne on vastuussa näistä äänistä. Pohjois-Carolina, Michigan, Nevada, nämä ovat kaikki paikkoja, joita demokraatit johtavat, he laskevat äänet. Epäileekö tätä asiaa kukaan, tämähän perustuu maalaisjärkeen. He aikovat yrittää vaalituloksen varastamista. Ainoa tapa, jolla he voivat voittaa Pennsylvanian, on huijata vaaleissa.
Vaalivilppiväite voisi antaa Trumpin hallinnolle oikeutuksen tai ainakin tekosyyn puuttua ääntenlaskentaan.
Toinen, ehkä vielä todennäköisempi tapa on nostaa meteli jostakin postiääniin liittyvästä yksityiskohdasta, kuten allekirjoituksista, postileimoista tai aiemmin mainituista sisäkkäisistä postikuorista. Republikaanit ovat kuukausia valmistautuneet iskemään kiinni tähän, siis kiistämään joidenkin postiäänien laillisuuden.
Jos vaalituloksesta tulee tärkeissä osavaltioissa täpärä, pienetkin erot siinä, mitkä äänet lasketaan, voi olla koko vaalin kannalta ratkaiseva.
Trumpin oikeusministeri William Barr voi olla tässä avainasemassa. Aikaisemmin on pidetty tärkeänä, että oikeusministeriö pysyy puoluepolitiikan ulkopuolella. Barr ei tätä (siirryt toiseen palveluun) allekirjoita.
Erilaisissa skenaarioissa on nostettu esiin esimerkiksi ajatus, että Barr määräisi ”vaalien riippumattomuuden takaamiseksi” osan vaaliuurnista liittovaltion viranomaisten haltuun tai pyrkisi joko suoraan tai oikeusteitse keskeyttämään äänten laskennan.
Varmuudella emme voi tietää, mitä republikaanit aikovat vaalipäivän jälkeen tehdä. Erilaiset skenaariot ääntenlaskennan keskeyttämisestä ovat kuitenkin uskottavia sekä republikaanien sisäisistä keskusteluista vuodettujen tietojen että heidän omien julkisten puheidensa takia.
Tappion myöntäminen on tärkeä vaihe vaalia
Yhdysvaltain presidentinvaaleihin liittyy pitkä, vuoteen 1896 ulottuva tärkeä perinne.
Kulttuuriin kuuluu, että hävinnyt osapuoli tunnustaa reilusti tappionsa jossakin vaiheessa ääntenlaskennan edetessä, yleensä vaali-iltana.
Myös vuonna 2000 nähty monta viikkoa kestänyt kiista Floridan ääntenlaskusta päättyi lopulta siihen, että demokraattien Al Gore tunnusti tappion.
Tämä on enemmän kuin rituaali. Se on USA:n demokratiassa äärimmäisen tärkeää. Vaalikamppailut voivat olla repiviä, eikä rumia temppuja niiden aikana ole kaihdettu USA:ssa koskaan. Silti vallan vaihtuminen rauhanomaisesti vaaleilla on lähes kaikkein pyhimpänä pidetty amerikkalainen arvo.
Voittaja on lopulta selvä, nimenomaan siksi, että häviäjä tunnustaa tappionsa.
Yhdysvaltain perustuslaki ja erilaiset vaalilait ovat nimittäin kiistanalaisissa tilanteissa kaikkea muuta kuin selvät.
Osavaltiot voivat valita valitsijamiehet välittämättä vaalituloksesta
Yhdysvaltain vaalien suuria erikoisuuksia on se, ettei maassa ole mitään valtakunnallista vaaleista vastaavaa järjestelmää tai viranomaista.
Tunnetusti presidenttiä ei valita suoralla kansanvaalilla, vaan osavaltioiden edustamien valitsijamiesten vaaleilla.
Osavaltioilla on hyvin suuri valta päättää siitä, miten ne valitsevat omat valitsijamiehensä. Suurimmassa osassa osavaltioita eniten ääniä saanut saa taakseen kaikki osavaltion valitsijamiehet. Siksi erilaisilla vaa’ankieliosavaltioilla on niin suuri merkitys.
Yhdysvaltain perustuslaki ei kuitenkaan edellytä tällaista menettelyä. Esimerkiksi kaksi pientä osavaltiota, Nebraska ja Maine jakavat valitsijamiespaikat eri tavalla. Niissä valitsijamiespaikat voivat jakaantua ehdokkaiden kesken.
Laki ei kuitenkaan estä osavaltioita poikkeamasta näistä käytännöistä. Periaatteessa osavaltion kongressi voi päättää sivuuttaa koko vaalituloksen ja valita omat valitsijamiehet.
Perusteeksi tällaiseen voisi riittää pelkkä epäily vaalituloksen laillisuudesta.
Käytännössä näin voisi tällä kertaa käydä esimerkiksi Pennsylvaniassa, joka saattaa hyvinkin olla ratkaisevassa asemassa tämä vuoden vaaleissa.
Jos vaalitulos on siellä täpärä, republikaanit voisivat väittää postiääniin liittyvän vakavaa vaalivilppiä tai että postiäänien laskennassa on epäselvyyttä.
Republikaaneilla on enemmistö sekä Pennsylvanian senaatissa että edustajainhuoneessa. He julistaisivat, että koska vaalin tulos on epävarma, senaatti ja edustajainhuone valitsevat valitsijamiehet. Republikaanit valitsisivat Trumpia tukevat valitsijat.
Samaan aikaan osavaltion kuvernööri ja vaaleista vastaava osavaltiosihteeri (secretary of state), jotka ovat demokraatteja, vahvistaisivat vaalituloksen, jossa Biden on voittaja. He vahvistaisivat Bidenia tukevat valitsijat.
Pennsylvanialla olisi siis kahdet, eri ehdokasta tukevat valitsijamiehet, jotka molemmat pitäisivät itseään oikeina. Olisi myös epäselvää, kummat olisivat lain mukaan oikeat. Ja heidän äänensä saattaisi olla ratkaisevan tärkeä koko presidentinvaalin kannalta.
Tämä voi tuntua järjettömältä ajatukselta, mutta Yhdysvaltain vaalilakeihin perehtyneet sanovat, että tämä on täysin mahdollista. Sitä paitsi se on tapahtunut jo kerran aiemmin.
Vuonna 1876 Yhdysvaltoja repi vuosikymmen aikaisemmin päättyneen sisällissodan jälkinäytös. Tiukassa vaalissa parin osavaltion vaalituloksesta syntyi kiistaa, ja osavaltioilla oli kilpailevat valitsijat. Perustuslaista ei ollut apua kriisin hoidossa.
Tilanne päättyi vasta helmikuussa 1877 surullisen kuuluisaan poliittiseen kompromissiin. Presidentinvaalit saatiin sillä ratkaistua, mutta käytännössä etelän juuri orjuudesta vapautetut mustat jätettiin samalla kompromissilla vuosisadaksi avoimen rotusorron alle.
Sen jälkeen tällaisten tilanteiden varalta on säädetty erillinen ääntenlaskentalaki, mutta sitä pidetään varsin huonosti kirjoitettuna ja epäselvänä.
Perustuslakikaaos voi johtaa siihen, että kaksi miestä julistautuu presidentiksi
Juridisesti, siis perustuslain ja vaalilakien mukaan epäselvä tilanne voi johtaa hyvin monenlaisiin tulkintoihin ja tilanteisiin.
Perustuslain mukaan varsinaisessa presidentinvaalissa varapresidentti, joka toimii senaatin puheenjohtajana, kongressin läsnäollessa ”avaa [valitsijoiden] sertifikaatit ja äänet lasketaan.” Äänet lasketaan, passiivissa. Mutta siis kuka laskee ja mitkä äänet, jos on kilpailevia valitsijoita?
Erään tulkinnan mukaan senaatin puheenjohtaja, joka on republikaaninen varapresidentti Mike Pence, voi viime kädessä päättää, mitkä valitsijat otettaisiin valitsijamiesvaalissa huomioon. Toisen tulkinnan mukaan varapresidentillä ei ole tällaista valtaa.
Samassa perustuslain pykälässä sanotaan, että jos kukaan ei saa valitsijamiesvaalissa enemmistöä, presidentin valitsee edustajainhuone. Siellä demokraateilla on periaatteessa enemmistö.
Mutta kyseinen perustuslakipykälä sanoo, että presidentinvaalitilanteessa edustajainhuone ei äänestäkään periaatteella yksi ääni per edustaja, vaan yksi ääni per osavaltio. Vaikka demokraateilla on enemmistö kaikista edustajista, niin republikaanit ovat enemmistönä useamman osavaltion edustajaryhmissä, 26 osavaltiossa 50:stä.
Ja jos joku epäilee, etteivätkö republikaanit ole miettineet tosissaan yritystä ajaa vaalit tähän pisteeseen, niin kuunnelkoon taas Trumpia. Muutama viikko sitten hän totesi vaalitilaisuudessaan näin:
– En haluaisi päätyä korkeimpaan oikeuteen tai kongressiin tässä asiassa. Vaikka meillä on kyllä kongressissa enemmistö, se on jotain 26 vastaan 22, koska se äänestys tapahtuu yksi ääni per osavaltio. Yrittäkööt vain murtaa sen enemmistön, Trump myhäili.
Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten epäselvä perustuslaillinen kriisi voi olla. Erilaisia vaihtoehtoja ja skenaarioita (siirryt toiseen palveluun) siitä, miten kriisi voi edetä, on lukuisia.
On täysin mahdollista, että molemmat ehdokkaat julistautuvat vaalivoittajaksi ja lailliseksi presidentiksi.
Trump on myös sanonut uskovansa, että vaaliprosessi päättyy tavalla tai toisella korkeimpaan oikeuteen. Se on keskeinen syy siihen, miksi hän pyrkii täyttämään korkeimman oikeuden tällä hetkellä vapaana olevan paikan vielä ennen vaaleja.
Demokraatit vakuuttavat uskoaan vaalijärjestelmään
Demokraatit ovat ilmeisesti viimeistään kesällä käyneet erittäin huolella läpi näitä republikaanien ääntenlaskentaan ja vaalien jälkeiseen tilanteeseen liittyviä taktiikoita. Vastaiskustrategiat on epäilemättä valmisteltu huolella, lakimiesten ja vapaaehtoisten armeijat ovat valmiina.
Julkisesti demokraatit ovat valinneet toisenlaisen linjan: vaaleissa ei ole mitään epäselvää, kaikki äänet lasketaan ja eniten ääniä saanut voittaa.
Puolueen presidenttiehdokas Joe Biden toistaa tätä joka vaalitilaisuudessa. Näin Biden sanoi vaaliväittelyssä:
– Tässä on kyse siitä, että yritetään saada ihmiset olemaan äänestämättä. Hän yrittää pelotella ihmiset ajattelemaan, että vaalista ei tule rehellinen. Tulkaa paikalle ja äänestäkää. Te päätätte tämän vaalin lopputuloksen. Äänestäkää. Äänestäkää.
Virallisesti uhkaa vaalituloksen kiistämisestä tai ääntenlaskun häiritsemisestä ei siis demokraattien mielestä ole. Käytännössä puolue valmistautuu nimenomaan siihen.
Valtataistelu voi siirtyä kadulle
Monet asiantuntijat uskovat, että jos vaalipäivän jälkeen seuraa kaaos, ratkaisevaa voi olla se, kumman osapuolen ”tarina” vaaleista voittaa. Siis lähinnä, uskovatko amerikkalaiset Trumpin viestiä ”vaalivilpistä” vai demokraattien vaatimusta kaikkien äänien laskemisesta.
Vaikka molemmat puolueet valmistautuvat suorastaan eeppiseen oikeustaisteluun niin osavaltioden kuin liittovaltion tuomioistuimissa, niin TIP-ryhmä ja monet muut asiantuntijat ovat todenneet, että tästä saattaa silti tulla ennen kaikkea poliittinen valtataistelu, ei oikeustaistelu.
Molemmat osapuolet ovat valmistautuneet viemään kamppailun kaduille.
Presidentti Trumpilla on halutessaan iso työkalupakki tähän valtataisteluun.
Transition Integrity Projectin eli TIP:n ryhmä arvioi, että Trump pystyy todennäköisesti demokraatteja paremmin saamaan kannattajansa liikkeelle osoittamaan mieltään ja painostamaan ääntenlaskijoita, oikeusistuimia tai viranomaisia.
Tällaisen painostuksen merkitystä ei kannata vähätellä. Vuoden 2000 presidentinvaalissa kaikki riippui muutamasta sadasta äänestä Floridassa, ja niitä ääniä laskettiin uudelleen viikkoja jatkuneessa jälkiselvittelyssä. Eräässä vaiheessa ääntenlaskijat keskeyttivät työnsä säikähdettyään republikaanien organisoimia mellakoita ääntenlaskupaikan ulkopuolella.
Mutta nyt myös Trumpin vastustajat ovat valmiina. Ainakin 80 kansalaisjärjestöä on perustanut Protect the results (Suojataan vaalitulos) -nimisen yhteenliittymän sen varalta, että Trump ei tunnusta vaalitulosta tai yrittää edellä mainittuja keinoja.
He sanovat olevansa valmiita viemään kamppailun kaduille ennennäkemättömässä laajuudessa.
Poliittisen väkivallan uhka on todellinen
Tänä vuonna Yhdysvallat on jo valmiiksi kuohunut poliisiväkivaltaa vastustavien mielenosoitusten ja heitä vastustavien vastamielenosoitusten jatkuessa. Myös kuolonuhreja on nähty.
Iso vaalikiista nostaisi merkittävästi poliittisen väkivallan uhkaa.
FBI on sanonut olevansa huolissaan vaaleihin liittyvästä väkivallasta. Jo vaalipäivänä voidaan nähdä yhteenottoja, sillä republikaanit ovat kehoittaneet kannattajiaan “vaalitarkkailijoiksi” äänestyspaikoille. Tällainen toiminta voi monista äänestäjistä tuntua uhkailulta.
Hämmästyttävästi monet liittovaltiota vastustavat aseelliset ryhmät Yhdysvalloissa tukevat voimakkaasti Trumpia, vaikka hän on nimenomaan liittovaltion edustaja.
Kun Trumpilta kysyttiin vaaliväittelyssä, irtisanoutuuko hän Proud Boysin kaltaisista väkivaltaisista valkoista valtaa kannattavista järjestöistä, hän vastasi: ”Proud Boys – stand back and stand by”, minkä voi kääntää suunnilleen ”pysykää valmiina ja asemissa”.
Myöhemmin Trump sanoutui tästä irti, mutta ainakin Proud Boys -järjestö itse otti tämän vakavasti ja ilmoitti olevansa valmiina.
Poliittisen väkivallan uhasta kertoi myös toissaviikolla Michiganissa tapahtunut tapaus, jossa FBI pidätti 13 aseistautuneen ääriryhmän jäsentä. FBI:n mukaan ryhmä valmisteli Michiganin demokraattikuvernöörin kidnappausta.
Myös Trumpia vastustavat ryhmät saattaisivat turvautua väkivaltaan tai mellakointiin.
Mutta jos erilaisten mielenosoittajien välillä syntyy kahakoita, se voi antaa Trumpille myös mahdollisuuden turvautua paljon järeämpiin keinoihin.
Black lives matter -mielenosoituksiin Trump lähetti liittovaltion sisäisen turvallisuuden viraston agentteja demokraattipormestarien vastustuksesta huolimatta. Nämä pidättivät mielenosoittajia kyseenalaisin perustein ja paikallispoliisin ohittaen.
Liittovaltion viranomaiset voitaisiin määrätä myös nyt toimimaan Trumpin puolesta. Monissa skenaarioissa on jopa pohdittu, miten varsinaiset asevoimat toimisivat, jos Trump määräisi niitä käytettäväksi.
Jo Black lives matter -mielenosoitusten alussa Trump uhkasi käyttää vanhaa kapinalakia julistaakseen poikkeustilan.
Jos poliittinen väkivalta tai mielenosoitukset kiihtyvät vaalien jälkeen, tämä antaa hänelle uuden mahdollisuuden poikkeustilan julistamiseksi.
Ehkä näin ei käykään
Emme voi vielä tietää, miten vaalipäivänä tai sen jälkeen käy.
Ei pidä väheksyä Yhdysvaltain demokratian sitkeyttä. Se on pysynyt pystyssä lähes samanlaisena yli 200 vuotta.
Koronasta huolimatta äänestysvilkkauden ennustetaan nousevan varsin korkeaksi. Äänestäminen on monille amerikkalaisille pyhä asia, puolueesta riippumatta.
– Monet ovat kärsineet ja kuolleet sen puolesta, että voimme äänestää. Minä kunnioita heitä, teksasilainen Jason Moore sanoi seistessään valtavan pitkässä ennakkoäänestysjonossa viime viikolla.
Bidenin etumatka Trumpiin on viime aikoina kasvanut. Monet republikaanien toimet viittaavat jo siihen, että he valmistautuvat vallanvaihtoon. Trump ei välttämättä saa puoluetta pysymään yhtenäisenä. Jos republikaanit näkevät, että vaalituloksen haastamisesta on enemmän poliittista haittaa kuin hyötyä, he eivät siihen välttämättä halua ryhtyä.
TIP-ryhmän skenaarioissa Bidenin selvä voitto johti siihen, että Trump keskitti energiansa muuhun kuin vaalituloksen kiistämiseen.
Silti viikkojen rummutus ”vaalivilpistä” on luonut USA:ssa epäluottamuksen ilmapiirin ja monilla Trumpin kannattajilla voi olla suuria vaikeuksia hyväksyä tappiota.
Trump voi toki myös edelleen voittaa vaalin. Myös se olisi toiselle puolelle USA:ta hyvin vaikea hyväksyä, etenkin jos Biden saisi kuitenkin enemmistön kaikista äänistä.
Koko maailman kannalta on syytä toivoa, että Yhdysvallat selviää tästä kriisistä mahdollisimman pienin vaurioin, kävi vaalissa kuinka tahansa. Yhdysvaltain vakaus vaikuttaa väistämättä meidän kaikkien turvallisuuteen ja talouteen.
Lue lisää:
Äänestämisen vaikeuttaminen uhkaa Yhdysvaltain demokratiaa
Kirjeenvaihtajalta: Trump on merihädässä – Rotat jättävät uppoavan laivan Washingtonissa