Pirkkalaisen liikemiehen rahoitusvaikeudet vuonna 2014 johtivat erikoiseen tapahtumaketjuun, josta luettiin raskaat syytteet tiistaina Pirkanmaan käräjäoikeudessa.
Liikemies oli yrittänyt saada luottoa Suomesta, mutta hän ei saanut sitä normaaleilta rahoituslaitoksilta. Syyttäjän mukaan mies keksi ratkaisuksi varsin riskialttiin suunnitelman.
Hän päätti hankkia rahoitusta Afrikasta.
Syyttäjän mukaan mies siirsi johannesburgilaiselle tilille 183 000 euroa ja hongkongilaiselle tilille 481 000 euroa. Vastineeksi hän saisi moninkertaisen summan tummalla tahnalla sotkettua rahaa, jotka hänen tuli noutaa Etelä-Afrikasta.
Mies kävi Etelä-Afrikassa vuosien 2014 ja 2015 taitteessa kolmasti ja sai syyttäjän mukaan haltuunsa väärennettyjä Yhdysvaltain dollareita ja jonkin verran väärennettyjä euroja. Väärennökset eivät olleet laadukkaita.
– Eivät ne ihan afrikantähtirahaa olleet mutta eivät kuitenkaan korkeatasoisiakaan, sanoo aluesyyttäjä Olli Sulkonen Ylelle.
Syyttäjän mukaan vastaaja tiesi hankkivansa nimenomaisesti väärennettyjä seteleitä. Poliisin esitutkintapöytäkirjaan on kuitenkin kirjattu liikemiehen mukana "turvamiehenä" olleen miehen kertomus, joka esittää toisen vaihtoehdon.
Turvamiehen mukaan ensimmäisellä Etelä-Afrikan-matkalla hänelle valkeni, että "rahoituksessa" olikin kyse niin sanottujen mustien dollarien ostamisesta.
Miehen mukaan liikemiehelle syötettiin tarina, jonka mukaan YK oli mustannut dollareita varkauksien varalta. Mustan töhnän kuitenkin saisi irti seteleistä pesemällä ne erityisellä aineella.
Rahanpesukone Tanskassa
Syyttäjän mukaan poliisin haltuunsa saamat rahat olivat mustan tahnan peitossa ja haisevat yhä voimakkaasti joltakin kloorin kaltaiselta.
Syyttäjän mukaan kauppahintaan sisältyi pesuainetta, jonka avulla myyjät väittivät rahan puhdistuvan.
Kirjallisena todisteena jutussa on viesti, jonka turvamies oli lähettänyt liikemiehelle. Kuulustelija otti asian esille esitutkinnassa:
Kysymys: Olet lähettänyt viestin "kone on Tanskassa". Mitä se tarkoittaa?
Vastaus: [Liikemiehen nimi] oli hankkinut koneen, joka pesee rahaa jotenkin. Sellaisen piti olla Tanskassa.
Kysymys: [Liikemies] kertoo viestin liittyvän autoon.
Vastaus: Ei pidä paikkaansa. Se oli rahanpesukone.
Syyttäjän mukaan liikemies toi ainakin osan rahoista Suomeen, mutta rahojen puhdistaminen ei onnistunut. Setelit jäivät käyttökelvottomaan kuntoon.
Afrikkalaishuijareiden henkilöllisyyksiä ei tutkinnassa saatu selville. Poliisi sai väärennettyjä seteleitä haltuunsa yhden folioon pakatun nyytin verran, mutta mustauksen takia seteleiden nimellisarvoa on vaikea arvioida tarkasti.
Liikemies kiistää syyllistyneensä mihinkään rikokseen.
Liikemies ei itse ota mitään kantaa siihen, uskoiko hän seteleiden olevan väärennettyjä vai tuhriutuneita oikeita seteleitä. Hän kiistää olleensa missään tekemisissä mustattujen seteleiden kanssa.
Liikemiehen mukaan hän itse on rikoksen uhri. Hän kertoo olleensa hakemassa laillista rahoitusta eikä seteleitä. Liikemiehen mukaan kyse oli rahoituksen hankkimisesta Lahdessa tehtävään kiinteistösijoitukseen.
Kolme matkaa Afrikkaan
Liikemies kertoi oikeudessa, että hän oli yrittänyt saada rahoitusta Virosta ja Saksasta mutta ei ollut onnistunut. Silloin Etelä-Afrikasta otettiin häneen yhteyttä ilmeisesti miehen nettisivuilta saatujen yhteystietojen avulla.
Miehen mukaan huijarit käyttivät hyväkseen South African Reserve Bankin nimeä. Ensimmäisellä matkalla Johannesburgiin sovittiin liikemiehen mukaan rahoituskuviosta. Hän kertoi tavanneensa muun muassa jonkun, joka kutsui itseään talousministeriksi.
Toisella Afrikan-matkallaan liikemies alkoi aavistella pahaa. Kolmannella matkalla hän tajusi, että häntä huijataan. Miehen mukaan hän poistui maasta päivää aiottua aiemmin.
Mustat dollarit ovat hänen mukaansa kahden muun miehen rakentama kiristyskuvio. Hän itse ei kertomansa mukaan ole hankkinut väärennettyä rahaa.
Syytteitä myös kiristyksestä
Syyttäjän mukaan liikemies syyllistyi törkeään väärennykseen tai ainakin sen yritykseen. Samassa oikeudenkäynnissä syytetään törkeästä kiristyksestä kahta miestä, jotka syyttäjän mukaan kiristivät liikemiestä.
Vastaajat kiistävät rikoksen. Heidän mukaansa he vain halusivat liikemiehen maksavan velkansa, mutta mitään uhkailua kehotuksiin ei liittynyt. Toinen törkeästä kiristyksestä syytetyistä miehistä on Etelä-Afrikassa mukana ollut "turvamies".
Neljättä miestä syytetään törkeästä rahanpesusta, koska syyttäjän mukaan hän otti liikemieheltä vastaan 67 000 euroa rikoksella hankittua rahaa.
Mies kiistää, sillä hänen mukaansa rahat eivät olleet rikoksella hankittuja, eikä hän ainakaan tiennyt niiden olevan rikoksella hankittuja.
Syytteestä uutisoi ensimmäisenä Aamulehti. Tuomio asiassa annetaan 4. marraskuuta kansliatuomiona.
Päivitys 20.10.2020 klo 11.30: Tämä oli päivittyvä uutisjuttu, johon on lisätty ensijulkaisun jälkeen tietoa oikeudenkäynnin edetessä. Oikeudenkäynnin aktiivinen seuranta on lopetettu 11.30.
Päivitys 20.10.2020 klo 14.32: Juttuun on muutettu muotoilua väärän rahan ostamisesta. Syyttäjän mukaan liikemies on ostanut Etelä-Afrikasta väärennettyä rahaa, mutta syyttäjän teonkuvauksesta ei käy ilmi, onko liikemies syyttäjän käsityksen mukaan jossakin vaiheessa uskonut ostavansa aitoa mutta tuhriutunutta rahaa.
Päivitys 20.10.2020 klo 15.33: Lisätty tieto siitä, että syyttäjä nimen omaan syyttää liikemiestä tietoisesta väärän rahan ostamisesta. Lisätty myös tieto "rahanpesukoneesta".