Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Tirkistelynhalu ja aito kiinnostus saavat lukemaan julkkisten elämäkertoja – tänä syksynä räjähtävän lähdön on saanut kirja muusikko Samu Haberista

Elämäkerrat ovat usein julkkiksille markkinointia, jonka mukana syntyy samalla valtava lööppisirkus.

Samu Haber pianon ääressä
Sunrise Avenue -yhtyeen keulakuva Samu Haberista kertovan kirjan ensimmäinen painos myytiin loppuun alle viikossa. Kuva: Nelli Kenttä / Yle
Anna Ronkainen
Avaa Yle-sovelluksessa

Kotimaiset elämäkerrat ovat jo pitkään olleet myydyimpien kirjojen joukossa ja niitä julkaistaan vuosittain paljon.

Viime vuoden myydyin kirja oli Jari Tervon Vesa-Matti Loiri. Kaksi vuotta sitten supersuosion sai Kari Hotakaisen kirjoittama Tuntematon Kimi Räikkönen.

Tänä syksynä esimerkiksi Tuomas Nyholmin kirjoittama kirja Sunrise Avenue -yhtyeen Samu Haberista on Otavan kustannuspäällikkö Eva Reenpään mukaan saanut "räjähtävän lähdön".

Elämäkerta julkaistiin lokakuun puolivälissä ja ensimmäinen 8 000 kappaleen painos myytiin loppuun alle viikossa.

Kirja on poikkeuksellisesti herättänyt etukäteen myös kansainvälistä huomiota. Reenpään mukaan teoksessa toteutuu hyvin kiinnostavan elämäkerran sisältö, avoimuus ja rehellisyys.

Eva Reenpää sanoo, että elämäkerroissa ja muistelmissa lukijoita kiehtovat erilaiset ihmiskohtalot.

Syy kiinnostukseen piilee elämäkertojen tositarinoissa. Totuus on myös tekijän myyntivaltti.

– Toisessa ääripäässä syy suosioon on ihmisten tirkistelynhalussa ja toisessa päässä on aito kiinnostus, tiivistää kirjallisuuden professori Risto Turunen Itä-Suomen yliopistosta.

Nilsiäläinen kirjailija Antti Heikkinen kertoo, miten hänen kirjoittamansa elämäkerrat ovat syntyneet.

Välttämätön osa julkisuutta

Tarkkaa tietoa vuosittain julkaistavien elämäkertojen määristä on vaikea saada.

– Osa luokitellaan musiikkiin, osa taiteeseen tai urheiluun ja niin edelleen. Kaikkia teoksia ei luokitella elämäkerta-otsakkeen alle ja siksi tilastointi on hankalaa, selventää Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson.

Esimerkiksi Otava julkaisee joka vuosi noin kymmenen elämäkertaa. Tämä on kuitenkin vain murto-osa kaikista vuosittain julkaistavista elämäkerroista, joita on kymmenittäin.

Elämäkertojen osuus kirjojen kokonaismyynnistä on suuri, mutta vaihtelee vuosittain.

Elämäkerrat eivät ole enää vuosiin olleet pelkästään jo uransa tehneiden tarinoita vaan niitä kirjoitetaan yhä nuoremmista.

Itä-Suomen yliopiston kirjallisuuden professori Risto Turusen mukaan elämäkerta on monille osa julkisuutta ja jonkinlainen välitilinpäätös.

– Se on välttämätön osa julkisuuspakettia, jonka avulla ollaan näkyvissä, Turunen pohtii.

Itä-Suomen yliopiston professori Risto Turunen.
Tämän päivän elämäkerrat ovat vahvasti kytköksissä julkisuusinstituutioon, sanoo kirjallisuuden professori Risto Turunen Itä-Suomen yliopistosta. Kuva: Antti Karhunen / Yle

Media ohjailee lukutottumuksia lööppisirkuksella

Julkisuuden merkityksen vahvistaa myös kuusi elämäkertaa itse kirjoittanut kirjailija Antti Heikkinen.

– Elämäkerrat ovat usein julkkiksille markkinointia. Romaaneista harvemmin saadaan semmoista lööppisirkusta kuin mitä elämäkerroista saadaan.

Sekä kirjallisuuden professori Risto Turunen että Heikkinen muistuttavat, että medialla on suuri vaikutus teosten julkaisun aikaan syntyvään julkisuuteen ja keskusteluun.

– Media ohjailee lukutottumuksia aika paljon. Hyviä romaaneja jää lukematta, koska ne eivät löydä paikkaansa auringossa. Ne vaietaan kuoliaaksi, harmittelee Heikkinen.

Suomalaisen kirjakaupan myymälävastaava Tiina Ylönen Kuopiosta kertoo, että otsikot mediassa näkyvät heti myymälässä.

– Niin hyvässä kuin pahassa, tiivistää Ylönen

Heikkinen toteaa olevansa hämmentynyt siitä, miten elämäkerrat keikkuvat myydyimpien kirjojen listoilla joka syksy ja miten vahvan niskalenkin ne ovat ottaneet perinteisistä romaaneista.

Hän miettii, millaisen jäljen elämäkerrat jättävät historiaan.

– Klassikoksi nousseet elämäkerrat ovat kuitenkin harvassa.

Elämäkertakirjallisuutta kirjankaupan pöydällä.
Monet asiakkaat ovat esimerkiksi Einari-teosta ostaessaan kertoneet henkilökohtaisesta suhteestaan edesmenneeseen Ponsse-perustajaan. Kiinnostus tiettyä elämäkertaa kohtaan saattaa olla osalla hyvin henkilökohtainen. Kuva: Antti Karhunen / Yle

Kirjailijalle taloudellisesti kannattavampaa

Kuopion Nilsiässä asuva kirjailija Antti Heikkinen julkaisi itse hiljattain peräti kaksi elämäkertaa. Toinen kirjoista kertoo Suonenjoella syntyneestä laulaja Kari Tapiosta ja toinen vieremäläisen metsäkoneyhtiö Ponssen perustajasta Einari Vidgrenistä.

Molempien myynti on käynnistynyt vilkkaana: esimerkiksi lokakuun puolivälissä julkaistun Einarin ensimmäinen painos on kustantajan mukaan myyty jo loppuun.

Teos on myös tällä hetkellä yksi Kuopion kaupunginkirjaston varatuimpia.

– Minun ainakin kannattaa taloudellisista syistä kirjoittaa elämäkertoja, myöntää Heikkinen, joka arvelee jollain tapaa leimautuneensa elämäkertojen tekijäksi.

Heikkinen korostaa, että hänelle kirjailijana elämäkerrat ovat tarinankerrontaa samalla tavoin kuin romaanit.

Heikkisen ensimmäinen elämäkerta Risainen elämä, Juice ilmestyi vuonna 2014 ja oli myyntimenestys. Se on miehen kuudesta elämäkerrasta ainoa, jonka hän on kirjoittanut omasta aloitteestaan.

Muut viisi on kirjoitettu pyynnöstä.

– Breikkaava romaani olisi hauska kirjoittaa, mutta miten semmoisen tietoisesti kirjoitat, naurahtaa Savonia-palkittu Heikkinen.

Mikä elämäkertakirjoissa kiinnostaa? Keskustele aiheesta 24.10.2020 klo 23.00 asti.

Lue lisää:

Raija Pelli kirjoittaa iskelmätähti Kikan elämäkerran: "Lunastan lupaukseni Kirsille, että totuus tulee kerrottua"

Toimittajalta: Vesa-Matti Loirin elämäkerta sellaisena kuin toivoitte sen olevan

Jari Tervo haastatteli Loiria 100 tuntia elämäkertaa varten – sikarinsavussa riideltiin, mutta tunnustettiin myös rakkautta

Kimi Räikkönen, Antti Tuisku ja Sauli Niinistö keikkuvat myyntitilastojen kärjessä – elämäkertakirjat kertovat nykyään julkkiksista

Juicen elämäkerta: Antti Heikkinen löysi vastakohtien miehen

Suosittelemme