Historianopettaja Samuel Patyn viime perjantainen murha on saanut tunteet kuohumaan Ranskassa. Ihmiset ovat kokoontuneet suurin joukoin osoittamaan mieltä ja poliitikot sanovat murhan olleen hyökkäys itse Ranskan tasavaltaa vastaan.
Tšetšeenimies Abdoullakh Anzorov puukotti Patyn perjantaina kuoliaaksi ja leikkasi hänen päänsä irti Conflans-Sainte-Honorinessa Pariisin kupeessa ilmeisesti kostoksi tämän sananvapausopetuksesta. Murhattu opettaja oli näyttänyt luokassa profeetta Muhammedista tehtyjä pilakuvia, jollaiset ovat suututtaneet muslimeja jo vuosien ajan eri puolilla maailmaa.
Murha on nostanut pintaan myös keskustelun sananvapaudesta ja uskontoryhmien suhteista.
Samasta aiheesta väiteltiin viisi vuotta sitten, kun äärimuslimit tekivät verisen iskun Charlie Hebdo -lehteen kostoksi Muhammed-pilakuvista. Sen jälkeen islamistien iskuja on ollut useita ja niissä on kuollut yli 240 ranskalaista. (siirryt toiseen palveluun)
1. Miksi opettaja näytti kiisteltyjä kuvia?
47-vuotias historian ja maantiedon opettaja Samuel Paty näytti lokakuun alussa oppilaille Muhammed-pilakuvia sananvapautta koskeneen oppitunnin aikana Bois-d’Aulnen yläasteella.
Muhammed-pilakuvat herättivät kiivaan keskustelun sananvapaudesta ja sen rajoista jo vuonna 2006, kun tanskalaislehti Jylland Postenin julkaisemat pilakuvat raivostuttivat muslimeja eri puolilla maailmaa. Sama toistui Charlie Hebdon toimitukseen Pariisissa tammikuussa 2015 tehdyn iskun jälkeen.
**Lue lisää: **Elävä Arkisto: Tanskalaislehden julkaisemista Muhammed-pilakuvista roihahti kiista talvella 2006
Opettajan on siis täytynyt tietää, että aihe on tulenarka. Toisaalta hän on tiennyt, että se on keskeinen osa nykyajan sananvapauskeskustelua.
Opettaja oli myös antanut halukkaille luvan poistua luokasta, kun pilakuvia käsiteltiin, kertoo Le Figaro -lehti. (siirryt toiseen palveluun)
Tästä huolimatta pilakuvien esittäminen koulussa nostatti kohun sosiaalisessa mediassa. Ranskalaisten tiedotusvälineiden mukaan (siirryt toiseen palveluun) se sai alkunsa 7. lokakuuta erään 13-vuotiaan oppilaan isän julkaisemasta Facebook-videosta.
Syyttäjän mukaan Paty sai nettiuhkauksia ja erään oppilaan isä oli yrittänyt hankkia opettajalle potkut.
Oppilaiden mukaan Paty oli opettaja, joka halusi oppilaiden keskustelevan ja kyseenalaistavan uskomuksiaan, mutta ketään loukkaamatta, tiedotusvälineet kertovat. (siirryt toiseen palveluun) Patya on kuvattu myös (siirryt toiseen palveluun) hienotunteiseksi ja lempeäksi.
Paty asui Éragnyn pikkukaupungissa 5-vuotiaan poikansa kanssa.
2. Millainen mies murhasi Patyn?
Patyn murhasta epäilty on 18-vuotias tšetšeenimies Abdoullakh Anzorov, jolla oli pakolaisasema Ranskassa. Epäilty kuoli poliisin luoteihin.
Anzorov syntyi vuonna 2002 Moskovassa. Venäjän lähettilään mukaan Anzorov muutti 6-vuotiaana perheensä kanssa Ranskaan, eikä hänellä enää ollut siteitä Venäjälle.
Hän asui Evreux'ssa Euren alueella 80 kilometrin päässä murhapaikalta. Hänellä ei tiettävästi ollut mitään yhteyttä Patyyn tai tämän kouluun.
Poliisi selvittääkin, miten Anzorov tunnisti Patyn. Lähteeksi epäillään sosiaalisessa mediassa julkaistuja videoita, kertoo muun muassa The Financial Times -lehti. (siirryt toiseen palveluun)
Syyttäjän mukaan epäillyn puhelimesta on löytynyt uhrin valokuva sekä tunnustus. Hän myös julkaisi teloittamastaan uhrista valokuvan Twitterissä.
Uutistoimisto AFP:n haastattelemat naapurit (siirryt toiseen palveluun) ovat kuvanneet Anzorovia hillityksi ja uskontoon syventyneeksi nuorukaiseksi, joka kävi harvoin ulkona ja silloinkin usein yksin.
Anzorovilla ei syyttäjän mukaan ollut rikosrekisteriä, joskin hän oli joutunut poliisin kanssa tekemisiin omaisuuden tuhoamiseen ja väkivaltaan liittyen. Tiedustelupalvelulle hän ei ollut tuttu, muun muassa uutissivusto France Info kertoo. (siirryt toiseen palveluun)
Viranomaiset ovat kuitenkin vakuuttuneita siitä, että nuorukainen oli radikalisoitunut. Hän ei myöskään kätkenyt sitä sosiaalisessa mediassa, jossa oli viime viikkoina tviitanut noin 400 kertaa.
The Financial Times -lehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) tviiteistä oli ilmoitettu hallituksen sivustolla, jossa voi kertoa internetissä havaitsemistaan laittomuuksista.
Viranomaiset epäilevät, että tunnettu islamisti ja kyseistä koulua käyvän oppilaan isä olivat kehottaneet tappamaan opettajan.
Le Parisien -lehden haastattelema (siirryt toiseen palveluun) terrorismitutkija Jean-Charles Brisard arvioi, että 15–20 prosenttia Ranskan radikalisoituneista islamisteista on tšetšeenejä. Hän uskoo, että maan tiedustelupalvelu on lisännyt tšetšeeniyhteisön tarkkailua.
3. Miten ranskalaiset ovat reagoineet?
Murhan jälkeen kymmenet tuhannet ranskalaiset osallistuivat eri puolilla maata mielenosoituksiin, joissa tuomittiin murha ja kunnioitettiin Patyn muistoa.
Ihmiset kantoivat kylttejä, joissa luki "Je suis Samuel", "Je suis prof" tai "Je suis enseignant" (Olen Samuel tai Olen opettaja) osoittaakseen tukeaan murhatulle.
Ranskalaiset vakuuttivat, etteivät he suostu pelkäämään terrorismin edessä ja huusivat iskulauseita sananvapauden ja opettamisen vapauden puolesta.
Mielenosoituksiin osallistui myös johtavia poliitikkoja. Pääministeri Jean Castex korosti, että Patyn murha koskettaa jokaista, koska siinä hyökättiin itse Ranskan tasavaltaa vastaan.
– Ette pelota meitä. Emme pelkää. Ette jaa meitä. Me olemme Ranska! Castex tviittasi.
Myös lukuisat Ranskan muslimien edustajat ovat tuominneet iskun, samoin Euroopan tšetšeenineuvosto.
Joukko muslimijohtajia kokoontui maanantaina Patyn koulun eteen osoittamaan kunnioitustaan. Tilaisuudessa puhunut Pariisin Darcyn esikaupungin imaami Hassen Chalghoum sanoi:
– Olemme kaikki Samuel Paty. Hän on vapauden marttyyri.
Patyn murhan Chalghoum tuomitsi rikollisena ja terrorismina, kertoo The Connection -nettilehti. (siirryt toiseen palveluun)
Europarlamentti piti maanantaina (siirryt toiseen palveluun) hiljaisen hetken Patyn muistoksi ja tiistaina hiljaista hetkeä viettää Ranskan kansalliskokous.
Tiistaina Conflans-Sainte-Honorinessa järjestetään muistomarssi Patyn kunniaksi.
Keskiviikkona Sorbonnen yliopiston alueella pidetään kansallinen muistotilaisuus, johon osallistuu presidentti Emmanuel Macron.
Patylle myönnetään postuumisti kunnialegioonan kunniamerkki sekä opetus- ja akateemisen alan arvonimi Commandeur de Ordre des Palmes académiques, kertoo Vosges Matin -lehti. (siirryt toiseen palveluun)
4. Mitkä ovat sananvapauden rajat?
Opettajan murha pilakuvien esittämisen takia kiteytyy kahteen keskeiseen teemaan ranskalaisessa keskustelussa: tuleeko sananvapaudella olla rajat ja miten muslimit tulisi integroida ranskalaiseen yhteiskuntaan, toteaa muun muassa Vox-lehti. (siirryt toiseen palveluun)
Monelle ranskalaiselle keskeisiä maata määrittäviä arvoja ovat vapaus, maallisuus ja demokratia. Moni myös katsoo, ettei sananvapaudella tule olla rajoja.
Ranskassa esimerkiksi muslimien päähuivien kieltoa kouluissa on perusteltu yhteiskuntaan integroitumisella. Myös muiden uskontoryhmien näkyvät tunnukset on kielletty.
Muslimien näkökulmasta tilanne voi kuitenkin näyttää toiselta.
Muslimien vaatetukseen puuttuminen voidaan nähdä ahdaskatseisena ja Muhammed-pilakuvat rasistisina stereotypioina muslimeista. Lisäksi ne loukkaavat, sillä islamissa profeetan kuvaaminen ei ole sallittua, Vox toteaa.
Kuten Suomessa, myös Ranskassa laki kieltää (siirryt toiseen palveluun) syrjinnän ja kiihottamisen kansanryhmää vastaan. Toisaalta oikeutta kritisoida pidetään suuressa arvossa. (siirryt toiseen palveluun)
5. Mitä hallitus tekee?
Poliisi on pidättänyt toistakymmentä ihmistä epäiltynä osallisuudesta iskuun. Joukossa on erään oppilaan vanhemmat.
Poliisi on myös tehnyt kotietsintöjä ja käynnistänyt tutkinnan kymmenistä muslimiyhteisöistä.
Lisäksi sisäministeri Gérald Darmanin on määrännyt sulkemaan (siirryt toiseen palveluun) puoleksi vuodeksi moskeijan, joka osallistui Patyn opetuksen nostattamaan somekohuun.
Hallitus on päättänyt myös lisätä koulujen turvatoimia ja tehostaa sosiaalisen median valvontaa. Sisäministeri Gérald Darmaninin mukaan iskun jälkeen on käynnistetty 80 tutkintaa niitä vastaan, joita epäillään iskun hyväksymisestä.
Ranska aikoo myös karkottaa 213 ulkomaalaista, jotka ovat viranomaistarkkailussa epäiltyinä ääriuskonnolisista näkemyksistä. Heistä noin 150 on vankilassa, kertovat uutiskanava France 24:n lähteet (siirryt toiseen palveluun).
Lue myös: