Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Gotlannissa on alettu kouluttaa asevelvollisia vuosien tauon jälkeen – "Vähän jännittää mutta tuntuu siltä, että tällä on tarkoitus"

Gotlannin rykmentin päällikön mielestä tilanne Valko-Venäjällä on vaikuttanut myös Itämeren turvallisuutilanteen kiristymiseen.

Hanna Johnsson
Hanna Johnsson sanoo päättävänsä varusmiespalveluksen jälkeen, jääkö hän töihin puolustusvoimiin. Johnssonin muita vaihtoehtoja ovat poliisin tai palomiehen ammatit. Kuva: Kirsi Heikel / Yle
Kirsi Heikel
Avaa Yle-sovelluksessa

TOFTA/VISBY Samuel Edenglänt astui palvelukseen reilut neljä viikkoa sitten Gotlannin rykmentissä.

– Tämä alkaa tuntua ihan todelliselta, kun pääsemme ampumaan kovilla, hän sanoo.

Edenglänt osallistuu ensimmäiseen maastoharjoitukseensa. Yö on nukuttu teltassa metsässä.

Hän kauhoo yhdessä Hanna Johnssonin, 19, ja Axel Bramfeltin,19, kanssa patruunoita lakkiinsa. Kohta harjoitellaan pareittain maaston valtaamista, vuorotellen edeten ja suojaten.

Itämeren suurimmalla saarella alettiin kesällä kouluttaa asevelvollisia viidentoista vuoden tauon jälkeen. Gotlannissa sitä on pidetty tärkeänä virstanpylväänä Ruotsin sotilaallisen puolustuskyvyn palauttamisessa.

Ruotsi teki täyskäännöksen puolustuspolitiikkaansa Ukrainan kriisin kärjistyttyä vuonna 2014.

Viime vuosina Ruotsi on pyrkinyt rakentamaan uudelleen sitä, mitä se purki vaiheittain parikymmenen vuoden aikana.

Jesper van den Bosch
Jesper van den Boschin mielestä on tärkeää saada lisää varusmiespalveluksen suorittaneita Gotlantiin. Vie aikaa saada sotilaita paikalle äkillisissä tilanteissa, hän sanoo. Kuva: Patrik Widegren / Yle

Gotlannista kotoisin oleva Jesper van den Bosch astui palvelukseen heinäkuussa.

– Mielestäni olen aika sitkeä gute [gotlantilainen poika]. Minulle on todella tärkeää suorittaa palvelusaika nimenomaan Gotlannissa. Tuntuu siltä, että toimin oman yhteisöni hyväksi, hän sanoo.

Lakkautettu rykmentti perustettiin uudelleen

Ruotsalaisessa järjestelmässä koulutetaan alusta saakka tiettyyn tehtävään.

Gotlannissa koulutetaan joukkueenjohtajia ja miehistön jäseniä esimerkiksi taisteluajoneuvoihin. Palvelusajat ovat 15, 11 ja 9 kuukautta.

Hanna Johnssonin palvelusaika kestää 15 kuukautta. Hänestä tulee taisteluvaunun johtaja.

– Kovilla ampuminen ja maastossa yöpyminen ovat yksi parhaimmista asioista armeijassa, sanoo harjoitusvuoroaan odottava Johnsson.

sotilaita harjoituksissa
Alokkaat seuraavat kapteeni Fredrik Gertssonia harjoitusasemiin. Kuva: Kirsi Heikel / Yle

Komppanian päällikkö Fredrik Gertsson johtaa koulutusta Gotlannin rykmentissä.

– Toinen suojaa, toinen etenee, aloittakaa, Gertsson komentaa.

Gertsson suoritti itse asepalveluksensa Gotlannissa vuonna 1998 ja jäi puolustusvoimiin töihin. Pian työpaikka Gotlannissa kuitenkin lakkautettiin, ja Gertsson siirtyi töihin mantereelle.

2000-luvun alussa Ruotsin linja oli, että maata puolustetaan parhaiten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden kautta. Puolustusvoimat ajettiin alas vaiheittain.

Gotlannin rykmentti lakkautettiin vuonna 2005. Yleinen asevelvollisuus jäädytettiin vuonna 2010.

Kartta Gotlannin sijainnista Itämerellä.
Kuva: Harri Vähäkangas / Yle

Turvallisuustilanne kuitenkin muuttui Euroopassa ja Itämerellä Venäjän vallattua Krimin. Gotlannin sotilasstrateginen merkittävyys oli myös kasvanut Viron, Latvian ja Liettuan liityttyä Natoon.

Ruotsi palautti asevelvollisuuden vuonna 2017, ja Gotlannin rykmentti käynnistettiin uudelleen 2018.

Lue myös: Ruotsi aikoo kasvattaa puolustusmenoja – "Suurin prosentuaalinen korotus sitten 50-luvun", asevelvollisten ja rykmenttien määrää lisätään

Tällä hetkellä puolustusvoimilla on Gotlannissa reilut 300 työntekijää. Heistä 160 on Gotlantiin pysyvästi sijoitettuja sotilaita. Sotilaista suurin osa kuuluu pysyvään kiväärikomppaniaan.

sotilaita harjoituksissa
Kapteeni Fredrik Gertsson neuvoo alokkaita Gotlannissa syksyllä 2020. Kuva: Kirsi Heikel / Yle

– Maailma on menossa päin seiniä. Meidän tehtävämme on iskostaa se, että tässä ei ole kysymys mistään urheilun moniottelusta, vaan voimme oikeasti joutua tositoimiin eli sotaan, sanoo Gertsson.

Hän antaa palautetta harjoituksen jälkeen.

– Olkaa vielä nopeampia. Kun kuulette pam, pam, pam, lähtekää heti juoksemaan. Kyllä se siitä lähtee, hienosti meni.

Ruotsi haluaa nostaa koulutettavien määrää

Ruotsissa jokainen 18 vuotta täyttänyt saa kotiinsa kyselyn halukkuudesta ja soveltuvuudesta maanpuolustukseen.

sotilaita harjoituksissa
Ruotsin vahvistaa puolustuskykyään ja yhtenä osana sitä käynnistettiin asevelvollisten koulutus Gotlannissa tänä kesänä. Kuva: Patrik Widegren / Yle

Ikäluokan koko on satatuhatta. Viime kutsuntakierroksella oli vastausten perusteella noin 33 000 palvelukseen soveltuvaa. Kutsunnat järjestettiin 15 000 nuorelle, ja heistä 5 000 valittiin.

– Minusta testit olivat rankat, varsinkin pyöräilyosuus, jossa jalat olivat aivan maitohapoilla, sanoo Axel Bramfelt.

Testeissä mitataan muun muassa lihasvoimaa ja fyysistä kestävyyttä. Terveydenhoitajan ja psykologin tapaaminen kuuluvat myös kutsuntoihin.

Alex Bramfeltin tulevaisuuden suunnitelmat olivat auki lukion jälkeen. Hän päätti ottaa 9 kuukauden aikalisän.

– Ajattelin, että armeija tulisi hyvään saumaan. Nyt on aikaa miettiä vaihtoehtoja ja on silti järkevää tekemistä.

Hänestä tulee miehistön jäsen taisteluajoneuvoon.

Ruotsin tavoite on nostaa koulutettavien määrä 8 000:een vuoteen 2025 mennessä. Se edellyttää muun muassa lisää tiloja, kouluttajia ja muuta henkilökuntaa.

Gotlannissa on nyt koulutettavana 38 asevelvollista. Toiveena on, että lähivuosina heitä olisi 100–200.

"Tilanne Itämerellä on epävakaa"

Gotlannin rykmenttiä johtava eversti Mattias Ardin pitää asevelvollisten koulutuksen aloittamista Gotlannissa erittäin tärkeänä. Näin saarelle saadaan lisää peruskoulutuksen suorittanutta henkilöstöä. Heitä voidaan jatkossa rekrytoida puolustusvoimien palvelukseen.

sotilaita harjoituksissa
Gotlannin rykmentti lakkautettiin vuonna 2005 ja perustettiin uudelleen vuonna 2018. Kuva: Kirsi Heikel / Yle

– Gotlanti sijaitsee keskellä Itämerta. Täältä voi vaikuttaa ilma- ja meriliikenteeseen koko Itämerellä, jos niin haluaa, hän sanoo.

Myös Suomeen kulkee paljon laivaliikennettä Gotlannin ohi, Ardin muistuttaa.

Ardin pitää Itämeren tilannetta jännittyneenä. Hän sanoo, että sekä itä että länsi harjoittelevat aiempaa enemmän ja harjoitukset ovat entistä isompia. Tietoa niistä saadaan lyhyellä varoitusajalla.

Näin kävi myös elokuussa, kun Ruotsi nosti valmiuttaan. Venäjä käynnisti tuolloin äkillisesti suuren harjoituksen.

– Epävarmuutta Itämerelle tuo myös tilanne Valko-Venäjällä. Emme tiedä, miten se päättyy, Ardin sanoo.

Eversti Mattias Ardin
Gotlannista kotoisin oleva eversti Mattias Ardin johtaa rykmenttiä. Kuva: Kirsi Heikel / Yle

Toftan ampuma-alueella Samuel Edenglänt on tehnyt etenemisharjoituksen kaksi kertaa parinsa kanssa.

Kovilla ampuminen kuvitteellista vihollista kohti on saanut hänet pohtimaan todellisen tilanteen mahdollisuutta.

– En ollut ajatellut ennen tätä harjoitusta ollenkaan, että voimme joutua tositoimiin. Vaikka vähän jännittääkin, niin tuntuu siltä, että tällä kaikella on jokin tarkoitus. Se tuntuu hyvältä, hän sanoo.

Voit keskustella aiheesta jutun perässä torstaihin klo 23 saakka.

Lue myös:

Ruotsi nosti sotilaallista valmiuttaan Itämerellä viestiksi Venäjälle – Asiantuntija: Suomi tekisi eri tavalla

Suosittelemme