Poliisin uusien nopeusvalvontakameroiden kuvanlaatu on korkeatasoinen, mutta siitä huolimatta poliisi ei aina pääse ylinopeutta ajaneen kuskin jäljille. Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja ylikomisario Dennis Pasterstein sanoo, ettei sataprosenttista toimintatapaa ei ole, eikä sitä voida edes kehittää.
– Aina on joku rakonen, josta joku pääsee vilahtamaan kuin koira veräjästä.
Maskisuosituksen aikana poliisin kameratolpat ovat napsineet muutaman prosentin verran kuvia, joista kuljettajaa ei pysty tunnistamaan.
– Jos esimerkiksi puhelimeen puhuvalla kuljettajalla on maski päässä, niin se tapaus on loppuun käsitelty. Se tapaus menee poistoon, kertoo Pasterstein.
Poliisilla pitää Pastersteinin mukaan olla sellainen kuva, josta kuljettaja pystytään tarvittaessa tunnistamaan. Jos henkilöllä on maski päässä tai hän on peittänyt kasvonsa jollain muulla, ei poliisilla ole mahdollisuuksia jatkaa tapausta.
Ylikomisario summaa, että jos maskia käytetään oikeaoppisesti eli niin, että maski nousee lähes silmien tasolle ja korviin saakka kiinni, tunnistettavaa aluetta jää kovin vähän. Tunnistuksen poliisi voi toki tehdä vaikka käsitatuoinnista.
– Esimerkiksi kasvoissa saattaa olla jotain arpia, luomia tai merkkejä, joista voi tunnistaa kuljettajan.
Maski toki voi olla myös leuan alla, jolloin poliisi pystyy tunnistamaan kuljettajan nenän, korvien ja silmien seudun piirteiden perusteella.
Maski päässä ajavista kuljettajista on tullut epäselvyyttä. Pastersteinin arvioi, että 1–2 prosenttia ajaa esimerkiksi ylinopeutta maski päässä, eikä poliisi voi tilanteelle mitään.
– Yksin autoilevan kohdalla toki voi ihmetellä, että keneltä kuljettaja suojautuu, mutta voihan se olla, että hän on laittanut maskin jo kotonaan mennessään vaikkapa kauppaan.
Rekisterikilpi toki johtaa Pastersteinin mukaan jäljille, mutta tunnistamiseen tarvitaan kuva, josta kuljettaja voidaan tarvittaessa tunnistaa. Ajoneuvon omistaja voi kiistää (siirryt toiseen palveluun) (Moottori.fi) liikennevirhemaksun, jos auto on ollut vaikkapa luvallisesti jonkun toisen käytössä.
Yhdet tuoreimmista nopeusvalvontakameroista sijaitsevat Kajaanissa, jossa on 5-tiellä kameroita tolpissa maan keskiarvoa tiheämmin: 14 tolpasta löytyy poliisin mukaan 6–8 kameraa. Poliisilla on Suomen teillä yhteensä 1 085 automaattista nopeusvalvontapistettä eli kameratolppaa. Niistä noin 14 prosentissa on kamera.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Keskustele aiheesta perjantaihin kello 23:een asti.