Koko maailmaa koetellut koronapandemia on ajanut äärioikeiston paikoin ahtaalle Euroopassa. Samalla eri maissa on nähty, kuinka vallassa olevat puolueet ja johtajat ovat kasvattaneet kannatustaan.
Yksi syy tähän on se, että korona-aikana hallitukset ovat tehneet äärioikeiston vaatimia toimia, kuten sulkeneet rajojaan, kertoo äärioikeiston tutkija Tommi Kotonen Jyväskylän yliopistosta.
Kotosen mukaan monella äärioikeistolaisella ryhmällä on ollut vaikeuksia asemoitua tilanteeseen.
– Ja löytää sitä oikeantyyppistä sanomaa, miten tämä nykyinen kriisi voitaisiin yhdistää aiemmin toistettuun sanomaan, lähinnä pakolaiskysymyksiin, Kotonen kertoo.
Toisin oli esimerkiksi vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana, jolloin edettiin vielä vuoden 2008 finanssikriisin jälkitunnelmissa.
– Tyypillisin tilanne, missä äärioikeisto kasvattaa kannatustaan on talouden kriisin yhdistyminen johonkin ulkoiseen tekijään, Kotonen sanoo.
Keskinäinen kilpailu syö suosiota
Näin kävi vuonna 2015 Itävallassa, jossa maahanmuuttovastainen nationalistipuolue FPÖ eli Itävallan vapauspuolue korjasi potin Wienin aluevaaleissa.
Itävaltalaisen politiikan tutkijan Thomas Hoferin mukaan vaalit olivat tuolloin vapauspuolueelle kuin joulu, pääsiäinen ja syntymäpäivä yhtä aikaa.
– Maahanmuuttokriisi oli korkeimmillaan ja pettymys maltillisten puolueiden koalitiota kohtaan oli laajaa, Hofer sanoo Financial Times -lehdelle.
Nyt viisi vuotta myöhemmin, muutama viikko sitten FPÖ koki paikallisvaaleissa rökäletappion: äänisaalis romahti 31 prosentista yhdeksään prosenttiin.
– Tällä kertaa muut puolueet eivät voittaneet meitä, vaan FPÖ itse teki tämän työn muiden puolesta, sanoi Herbert Kickl puolueen kannattajille vaalituloksen selviämisen jälkeen Financial Times -lehden mukaan.
Lehden mukaan ”pysäyttämättömältä” näyttäneet äärioikeistolaiset populistiset puolueet kompastelevat nyt keskinäiseen kilpailuun joko puolueen sisällä tai muita samanmielisiä vastaan.
Esimerkiksi Italiassa oikeistopopulistisen La Legan kannatus on laskussa. Puolueen johtohahmo, entinen sisäministeri Matteo Salvini tuli tunnetuksi EU:n talouskurin kovasanaisesta kritisoinnista ja maahanmuuttovastaisuudestaan. Viime syksynä Salvini puolueineen putosi oppositioon.
Nyt oikeistosiiven valokeilaa tavoittelee myös Italian veljet -puolueen johtaja Giorgia Meloni, joka luotsaa äärioikeistolaista puoluettaan marginaalista kansan suosioon.
Saksan suurimman oppositiopuolueen suosio kärsinyt
Saksassa Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) nousi vuonna 2017 suurimmaksi oppositiopuolueeksi.
Maahanmuutto- ja islamvastaisesta retoriikasta tunnettu puolue kasvatti suosiotaan kun Saksaan saapui suuri määrä turvapaikanhakijoita vuonna 2015.
Koronakriisin aikana äärioikeiston syyttävä sormi osoitti maan rajojen ulkopuolelle.
– Saksassa jotkut äärioikeistolaiset ryhmät ovat esittäneet, että koronapandemia on globalisaation tulos, Kotonen sanoo.
Mielipidemittauksissa AfD:n suosio on laskenut huippulukemista.
Tuoreessa tutkimuksessa kerrotaan, että kuluneen vuoden aikana AfD:n suosio on tipahtanut ensimmäiseltä sijalta kolmanneksi vahvalla tukialueella Itä-Saksassa, uutisoi Deutche Welle.
.
Ääriryhmät voivat hyödyntää koronatyytymättömyyttä
Saksassa on järjestetty kuluneen vuoden aikana hallinnon koronarajoituksia vastustavia protesteja, jotka ovat koonneet yhteen laajan joukon ihmisiä äärioikeistosta rokotevastaisiin tahoihin.
Saksassa on epäilty, että ääriryhmät hyödyntävät koronakriisin aiheuttamaa tyytymättömyyttä.
Samasta tyytymättömyydestä voivat ammentaa myös verkon salaliittoteoreetikot.
Koronakriisin seurauksena ihmiset ovat paljon sisällä ja kotona, ja tavallista enemmän tietokoneiden äärellä ja verkossa, Kotonen muistuttaa.
– Ryhmät, jotka panostavat verkkopropagandaan, saattavat jopa hyötyä siitä ja tavoittaa paremmin ihmisiä, Kotonen sanoo.
Äärioikeistoon perehtynyt tutkija muistuttaa, että äärioikeisto on muutakin kuin puoluepolitiikkaa.
– Kyse on monennäköisistä ryhmistä, jotka toimivat eri areenoilla – jotkut toimivat verkossa, osa kaduilla tai puoluepolitiikan kautta.
Koronarajoitusten takia monessa maassa ulkona liikkuminen on ollut hankalaa, ja tämä on puurouttanut kadulla toimivien ääriryhmien toimintaa.
– Esimerkiksi Suomessa nähtiin keväällä kun katupartiojärjestö Odinit joutuivat lopettamaan toimintansa, Kotonen sanoo.
Lue myös:
Belgiassa tuhannet äärioikeistomielenosoittajat protestoivat lähellä maan pääkaupunkia