Kokkolalainen Marjo Ahola tekee päivittäin töitä osittain kotona. Hänellä etätyöpiste on makuuhuoneen kaapissa.
– Tässä oli niin laaja makuuhuone, että ajattelin, että haluan työpisteen tänne komeroon, joten luovuin vähän vaatetilasta, Ahola sanoo.
Hän on ratkaisuunsa tyytyväinen.
– Saan kaikki tavarat piiloon. Kun menen nukkumaan tai kun en tee paperitöitä, tämä ei näytä toimistolta. Haluan että kaikki on siististi. Tämä on toiminut tosi hyvin.
Yhtenäinen tila muuttui etäpalaverisopiksi
Hyvät työtilat ja mahdollisuus etätöihin on tullut entistä tärkeämmäksi kriteeriksi oman kodin hankinnassa.
Suuntaus näkyy selvästi esimerkiksi talotehtailla.
Kannustalon toimitusjohtaja Mika Uusimäen mukaan ennen kiinnitettiin paljon huomiota siihen, että asunnosta löytyi iso olohuone-keittiö-ruokailutila eli avaraa yhtenäistä tilaa, mutta nyt toiveet ovat toisenlaiset.
– Nyt pitää löytyä omia rauhoitettuja soppeja, jossa pystyy tekemään töitä ja pitämään etäpalavereita ilman, että tarvitsee huolehtia siitä, että muut perheenjäsenet juoksevat kameran taustalla, Uusimäkitoteaa.
Uusimäen mukaan asunnon kokoa ei välttämättä pystytä kasvattamaan rakennuskustannusten vuoksi, joten perheet tinkivät muiden huoneiden koosta.
– Isosta vaatehuoneesta tehdään työskentelytila, jolloin makuuhuoneeseen laitetaan vaatehuoneen sijasta kaapistoa. Olohuoneen yhteyteen voidaan tehdä syvennyksiä – alkoveita – jotka ovat työskentelypisteitä, Uusimäki luettelee.
– Yksi vaihtoehto on tehdä piharakennukseen erillinen, lämmitettävä huone, joka toimii työskentelytilana, vierashuoneena tai nuoren asuntona.
Työskentelypisteitä taloyhtiöihin
Työskentelytiloja suunnitellaan yhä enemmän myös kerrostaloihin ja taloyhtiöihin.
Sievi Groupin ja Findean hallituksen puheenjohtaja Jaakko Tokolan mukaan lähes kaikki asiakkaat miettivät nyt tilojen etätyökäyttöä ja -mahdollisuuksia. Sitä, onko huoneita tarpeeksi tai voisiko jostain makuuhuoneesta muuttaa työhuoneen.
– Yleistä on myös vaatehuoneen laajentaminen työtilaksi, liukuovien käyttö ja erilainen kalustaminen. Etätyöpisteitä tehdään auloihin tai erilaisten huoneiden yhteyteen, äänieristyksiä, sähköistyksiä muutetaan ja niin edelleen, Tokola kertoo.
Uutta ajattelua on kerrostalon tai taloyhtiön yhteisten tilojen hyödyntäminen etätyöhön.
Päivän sana on muunneltavuus.
– Laitetaan samaan tilaan esimerkiksi biljardipöytä ja sähkötyöpöytä. Näin tilaa voi päivisin hyödyntää [asukkaiden] etätyöskentelyyn, asiakastapaamisiin ja neuvotteluhin. Iltaisin ja viikonloppuisin sitä voi käyttää taloyhtiön yhteisenä kokoontumistilana ja pelitilana, Tokola selittää.
Lue seuraavaksi: Ennen sovittiin etätöistä, nyt sovitaan milloin pitää olla läsnä – etätyö tuli jäädäkseen ja kyselyn mukaan se on monelle hyvä uutinen
Avoimia kysymyksiä
Se, kuinka paljon jatkossa työskennellään kotona, riippuu monesta asiasta.
Jaakko Tokola arvelee, että tuottavuuden säilyminen ja sen mittausmenetelmät ratkaisevat etätyön kehittymisen sekä etätyöpisteiden rakentamisen määrän pitkällä aikavälillä.
Etätyötilojen kehittämisessä on myös vielä useita avoimia kysymyksiä.
– Työntekijöillä on tähän asti ollut ”velvollisuus” järjestää etätyötilat itse, mutta muuttuuko tilanne tulevaisuudessa. Kuka tilat maksaa ja miten se vaikuttaa rakentamiseen? Tokola miettii.
Tärkeä asia on myös sosiaalisuuden ja yhteisöllisyyden säilyminen.
Tokola muistuttaa, että sosiaalisuus on ihmisen perustarpeita ja sen pitäisi jollain lailla koskea myös etätöitä – muutenkin kuin verkon välityksellä.
– Asuminen muuttuu ja työ muuttuu. Voisiko useampi henkilö samanaikaisesti työskennellä asuntoyhtiössä tai asunnoissa? Opiskelijat opiskelevat yhä enemmän etänä eli myös heille täytyy olla yhä enemmän yhteisiä tiloja, missä opiskella, Tokola kaavailee.
Aiheesta voi keskustella 28.10. kello 23.00 saakka