Korona hiljensi talouksia, mutta vaikutukset hiilidioksidipäästöihin ovat olleet hetkellisiä.
– Viime kuukausina hiilidioksidipäästöt ovat palanneet lähelle 2019 syksyn tasoa, sanoo Maailman ilmatieteenjärjestön pääsihteeri Petteri Taalas.
Eri puolilla maailmaa toteutetut yhteiskuntien sulkemiset pudottivat hiilidioksidin päästöjä tilapäisesti. WMO:n ja Global Carbon Projectin arvion mukaan huhtikuussa havaittiin tilapäisesti 17 prosentin päästöjen pudotus verrattuna 2019 tilanteeseen. Pudotus liittyi liikenteen ja teollisuustuotannon vähenemiseen.
Koko vuoden päästöjen odotetaan putoavan 4–7 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Tästä huolimatta ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on jatkanut kasvuaan, sillä CO2:n elinikä ilmakehässä on yli 100 vuotta.
Ilmastonmuutos ei ole vaikuttanut pandemiaan
WMO ja WHO järjestivät elokuussa konferenssin, jossa arvioitiin ilmaston ja sään vaikutusta covid-19:n esiintymiseen.
– Useimmilla kausi-influenssoilla on sääriippuvuus, mutta tällaista ei ole löydetty nykyisen pandemian osalta, kertoo Taalas.
Useiden tautien esiintyvyys riippuu sääolosuhteista, ja ilmaston muuttuessa tautien esiintyvyysalueet muuttuvat. Tällaisia ovat esimerkiksi malaria, kolera, dengue-kuume sekä Suomessakin tunnetut punkkien levittämät sairaudet.
Ilmastonmuutoksen ja koronaviruksen torjuntakeinot vaikuttavat eri tavoin
Taalaksen mukaan ilmastonmuutoksen hillintä voidaan toteuttaa varsin pienin muutoksin ihmisten arkielämään ja pienin taloudellisin uhrauksin. Koronaviruksen torjunta on johtanut huomattaviin rajoituksiin arjessa ja merkittävään talouspudotukseen. Toisaalta korona tuottaa lyhytaikaisen shokin, kun taas epäonnistuminen ilmastonmuutoksen hillinnässä johtaisi jopa satoja vuosia kestävään negatiiviseen vaikutukseen maailman talouteen ja ihmisten elinolosuhteisiin.
– Molempien ratkaiseminen on olennaista. Lyhyellä tähtäimellä korona ja sen talousvaikutukset ovat merkittävin asia. Lähivuosikymmenten skaalassa ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin haaste.
Yhdysvaltain presidentinvaaleissa ratkotaan myös ilmastopolitiikan suuntaa
Yhdysvalloissa presidentinvaalikamppailu on tiivistymässä ja ehdokkaiden, Donald Trumpin ja Joe Bidenin, ilmastopolitiikan erot ovat selkeät.
– Trump on julkisesti sanonut, että siellä ei haluta edistää asiaa, mutta valtio siitä huolimatta, erityisesti osavaltiotasolla ja yritystasolla etenee aivan oikeaan suuntaan, Petteri Taalas sanoo.
Biden on puolestaan ilmoittanut laajasta paketista ilmastonmuutoksen torjuntaan.
– Biden on ilmoittanut, että jos hänet valitaan, palataan Pariisin sopimukseen. USA on ollut ilmastoneuvotteluissa edelleenkin mukana.
Kiinan ilmastotavoite "erinomainen tieto, iso haaste Kiinalle"
Petteri Taalas pitää erinomaisena uutisena, että Kiina on puolestaan muutama viikko sitten ilmoittanut maan tavoitteeksi olla vuoteen 2060 mennessä hiilineutraali.
– Tämä on iso haaste Kiinalle, koska Kiinan energiantuotanto pohjautuu hyvin paljon kivihiileen ja heillä on myös valtavan suuri autokanta tällä hetkellä. Se, että Kiina pyrkii tällaiseen tavoitteeseen, on loistava uutinen. Kiina on maailman ykköspäästäjä tällä hetkellä.
Kiinalla on oma intressi ilmastonmuutoksen torjunnassa muun muassa siksi, että ilmastonmuutos on aiheuttamassa Kiinassa merkittävän vesipulan. Taalaksen mukaan hiilivoimaa joudutaan todennäköisesti korvaamaan laajasti ydinvoimalla. Hän pitää Kiinan ilmoittamaa aikataulua, vuotta 2060, täysin realistisena.
– Osa Kiinan hiilivoimaloista on vanhaa teknologiaa, ja niiden korvaaminen on joka tapauksessa järkevä toimenpide. Samoin jos mietitään autokannan uusimista, parissakymmenessä vuodessa autokanta saadaan varsin hyvin uusittua.
Taalas: Suomen hiilineutraalius vaatii nopeita uudistuksia
Ykkösaamun yleisökysymyksen pohjalta Petteri Taalas arvioi, olisiko Suomen hiilineutraalius mahdollista vuoteen 2030 mennessä. Taalas ei pidä hiilineutraaliutta näin nopealla aikataululla, kymmenen vuoden kuluttua, kovin realistisena tavoitteena.
– Voi olla, että tämä ei ole kauhean realistista, suomeksi sanottuna.
Taalaksen mukaan autokanta olisi uudistettava hyvin nopeassa tahdissa. Tavoite vaatii myös energiajärjestelmän muutosta. Muutos olisi huomioitava myös asumisessa sekä lämmityksen että kasvavassa määrin jäähdyttämisen osalta. Taalaksen mukaan olisi ajateltava, mikä on yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta järkevää. Taalas pitää myös hallituksen tavoitetta, hiilineutraaliutta vuonna 2035, äärimmäisen vaativana.
EU:n asettamaa aikaulua, hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä, Taalas pitää varsin realistisena.
Ilmastoguru suhtautuu optimistisesti ilmastohaasteesta selviytymiseen
Taalas on optimistinen sen suhteen, että ilmastonmuutoksen haaste kyetään ratkaisemaan. Hänen mukaansa aikaa haasteen ratkaisemiseen on.
– Tähän on tullut kasvavassa määrin valtioita, yksityissektoria ja finanssisektoria mukaan. On syytä olla optimistinen, että tämä ongelma kyetään selättämään ja parhaassa tapauksessa päästään Pariisin sopimuksen 1,5–2 asteen haarukkaan.
Tällä hetkellä koko maailma kamppailee koronavirusta vastaan. Keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vaikuttavat ihmisten elämään huomattavasti vähemmän kuin nyt tehnyt koronatoimet, Taalas muistuttaa.
– Keinot, joita tarvitsemme ilmastonmuutoksen torjumiseksi, ovat huomattavasti vähemmän dramaattisia kuin ne, joita on tarvittu covidin torjuntaan. Kykenemme varsin pienillä keinoilla ja pienillä taloudellisilla uhrauksilla selättämään ilmastonmuutoksen.
Oikaisu: TV1 Ykkösaamussa haastattelija sanoi lauantaina 24.10. että Suomen tavoite on saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2030. Väite on virheellinen, sillä tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035. Virheellinen tieto on oikaistu TV1 Ylen aamussa 27. 10.
Lue lisää