YK:n ydinaseet kieltävä sopimus tulee voimaan tammikuussa 2021. Sopimuksen on nyt ratifioinut 50 maata, kun Honduras ilmoitti ratifioinnista myöhään lauantaina. Sopimus on mahdollista saada voimaan 90 päivää sen jälkeen, kun 50. valtio on sen ratifioinut.
Ydinasekieltosopimus kieltää muun muassa ydinaseiden käyttämisen, hallussapidon, valmistuksen ja testaamisen. YK:n yleiskokous hyväksyi sopimuksen heinäkuussa 2017, tuolloin 122 maan voimin.
– Tämä on merkittävä askel työssä ydinaseiden uhan vähentämiseksi, sanoo Suomen ydinaseiden vastaisen ICAN Finland -verkoston koordinaattori Kati Juva Suomen rauhanliiton tiedotteessa.
Kansainvälinen ydinaseiden hävittämiseen tähtävä ICAN sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2017 ydinaseidenvastaisesta työstään.
Myös Punainen risti otti ilolla vastaan uutisen Hondurasin ratifioinnista.
– Tämä päivä on voitto ihmisyydelle ja lupaus paremmasta huomisesta, kansainvälisen Punaisen ristin pääjohtaja Peter Maurer sanoi järjestön tiedotteessa.
Monet maat jättäytyneet sivuun sopimuksesta
Yksikään ydinaseita omaava valtio ei ole mukana sopimuksessa. Näitä ovat esimerkiksi Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Ranska ja Britannia.
Myöskään Suomi ei ole allekirjoittanut sopimusta. Suomi jäi vuonna 2017 sivuun sekä sopimusta koskeneista neuvotteluista että äänestyksestä. Samoin tekivät kaikki Nato-maat ja suurin osa EU-maista.
Suomi on painottanut vuoden 1968 ydinsulkusopimusta, joka tähtää ydinaseiden leviämisen rajoittamiseen. Tässä sopimuksessa on mukana myös osa ydinasevaltioista.
Uutistoimisto AFP:n mukaan ydinaseita vastaan kampanjoivat tahot toivovat, että ydinaseiden vastaisen sopimuksen voimaantulolla olisi samanlaiset vaikutukset kuin esimerkiksi Ottawan miinakieltosopimuksella.
Ajatuksena on, että aseiden stigmatisointi auttaisi muuttamaan myös sellaisten maiden käytöstä, jotka eivät ole mukana sopimuksessa.
Juttua muokattu 25.10. klo 11.00: Tarkennettu tietoja maista, jotka eivät ole sopimuksessa mukana.