Psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistunut tietomurto on tehnyt kolauksen digitaaliseen yhteiskuntaan, mutta saa suomalaiset myös vaatimaan tietojen parempaa turvausta jatkossa, uskoo Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll.
- Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurtojuttu paljastui aiemmin tällä viikolla. Lauantaina useat Vastaamon asiakkaat saivat kiristysviestejä, joissa vaaditaan 200–500 euron arvosta bitcoineja. Lue uusimmat tiedot täältä.
Limnéll kertoo saaneensa viime päivinä runsaasti huolestuneita viestejä. Huolissaan eivät Limnéllin mukaan ole ainoastaan ne, jotka pelkäävät omien tietojensa päätyneen vääriin käsiin. Kansainvälisessäkin mittakaavassa poikkeuksellinen tapaus on saanut suomalaiset pohtimaan, miten näin voi käydä, mitä tästä aiheutuu ja onko tekijää mahdollista saada kiinni.
– Tämä on kolaus suomalaiseen digitaaliseen yhteiskuntaan. Ihmiset miettivät nyt, miten tallennettujen, arkaluontoistenkin tietojen turvallisuuteen voi luottaa. Meillä on ollut vahva luottamus, että arkaluontoiset asiat pysyvät oikeissa käsissä.
Limnéll uskoo, että tapaus herättää sekä yhteiskunnallisia organisaatiota ja yrityksiä mutta myös yksittäisiä kansalaisia pohtimaan, miten turvassa tiedot ovat erilaisissa tietokannoissa.
Hyvä puoli Limnéllin mukaan on se, että nyt suomalaiset ryhtyvät kenties myös vaatimaan eri tahoilta, että tiedot suojataan jatkossa tarkasti.
Rikollisuus siirtyy verkkoon
Erityistä huolta kyberturvallisuuden työelämäprofessori Limnéll kantaa tietomurron uhreista ja heidän hyvinvoinnistaan.
– Näille ihmisille yhteiskunnan pitää pystyä tarjoamaan vahvaa kriisitukea. Siihen toivoisin vahvempaa aktiivisuutta.
Esimerkiksi Kyberturvallisuuskeskus on koonnut (siirryt toiseen palveluun) vastauksia tietomurron herättämiin kysymyksiin. Myös Yle on koostanut neuvoja tietovuodon uhreiksi joutuneille.
Keskusrikospoliisi on linjannut, ettei kiristysviestien vaatimuksiin tule suostua. Myös Limnéll huomauttaa, että vaatimuksiin suostuminen ei tuo takeita siitä, että henkilökohtaiset tiedot todella poistettaisiin.
– Ei ole takeita siitä, että jos maksaa, tiedot poistetaan. Sanoisin, että kiristäjätahoon oleva luottamus on todella heikko näin moraalittoman ja röyhkeän teon seurauksena.
Limnéll ei usko, että Vastaamo-tapaus jää viimeiseksi. Varsinkin koronaepidemian aikana Suomessakin ollaan siirrytty yhä tiukemmin verkkoon ja se tarkoittaa Limnéllin mukaan sitä, että myös rikollisuus on tehnyt digiloikkaa.
– Tämän tapauksen etenemisellä ja yhteiskunnallisella hoitamisella on vaikutus siihen, millainen luottamus ihmisillä on digitaaliseen maailmaan ja sen tulevaisuuteen jatkossa.