Valtion omistajaohjaus on vastustanut rahapelien alennettuja tappiorajoja, joilla pyritään vähentämään ongelmapelaamista.
Veikkauksen nopeiden verkkopelien tappiorajoja laskettiin toukokuussa.
Tavoitteena on ehkäistä pelihaittoja, jotka voivat syntyä pelaamisen siirtyessä nettiin poikkeusoloissa ja vaikeassa taloudellisessa tilanteessa.
Omistajaohjaus olisi pitänyt tappiorajat entisellään. Tätä perusteltiin muun muassa Veikkauksen markkinaosuudella.
"Digitaalinen pelaaminen on ainoa kasvava rahapelaamisen muoto. Veikkauksen jatkuvasti aleneva markkinaosuus digitaalisessa ympäristössä alentuisi asetusmuutoksen takia entisestään", Veikkauksesta vastaava finanssineuvos Esko Pyykkönen kirjoitti kannanotossa huhtikuussa.
Kannanotossa viitattiin Veikkauksen tietoon siitä, että nettipelaamiseen ei ole tapahtunut merkittävää siirtymää.
Rahapelihaittojen asiantuntijat suhtautuivat alennettuihin tappiorajoihin myönteisesti, sillä ne voisivat vähentää etenkin akuutteja haittoja tietyissä pelaajaryhmissä. Asiantuntijat kuitenkin totesivat, ettei heillä ole tietoa arviointityöhön.
"Pitkän aikavälin vaikutuksista on vaikea sanoa mitään. Minkään oikeasti tarkan arvion antaminen vaatisi aineistoa Veikkaukselta. Tämäkin tapaus osoittaa, että olisi kaikkien osapuolten etu saada Veikkauksen peli- ja pelaajadata viranomaisarvioinnissa ja osin tutkimuksessa hyödynnettäväksi", STM:n ja THL:n asiantuntijat lausuivat.
Tapaus on vain yksi esimerkki siitä, millaisista asetelmista Veikkauksen toimintaa arvioidaan tällä hetkellä.
Panokset ovat suuria.
Suomalaiset hävisivät viime vuonna Veikkauksen rahapeleihin 1,7 miljardia euroa. Monopolijärjestelmän edunsaajat kuten järjestöt, kulttuuri ja urheilu saavat sen mitä jää Veikkauksen voitoksi viivan alle, miljardi euroa.
Tänä vuonna suomalaiset eivät ole hävinneet riittävästi rahapeleihin, joten hallitus paikkaa erotuksen budjetissa. Edunsaajien miljardi säilyy.
Veikkauksen ei ole tarvinnut murehtia tappiorajojen vaikutuksesta liiketoimintaan, sillä hallituksen sisältä löytyy myös varauksetonta tukea yhtiön toivomille lakiuudistuksille.
"Yhtiö on vaarassa ajautua jatkuvan saneerauksen kierteeseen."
Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sarekoski
Keväällä ennen poikkeusolojen alkamista Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sarekoski kertoi eduskunnassa kokoontuneelle hallintoneuvostolle, että yhtiö ei voi kohta enää toimia ollenkaan.
"Omistajan on joko toteutettava tarvittavat uudistukset tai vaihtoehtoisesti aloitettava valmistautuminen lisenssijärjestelmän käyttöönottoon", pöytäkirjaan kirjattiin.
Edunsaajajärjestöjen ja eduskuntaryhmien edustajat saivat kuulla, kuinka Veikkauksen supistuvan liiketoiminnan voisi pelastaa vain lakimuutoksilla.
"Toimenpiteet koskevat ennen muuta ilman lupaa toimiville toimijoille suuntautuvien rahansiirtojen estoja, Veikkauksen kanavointikyvyn turvaavia toimia sekä uuden liiketoiminnan mahdollistamista", Sarekoski listasi.
”Meillä on tämä syksy aikaa tehdä suomalaisen kansalaisyhteiskunnan, tieteen ja taiteen kentän kannalta vuosikymmenen tärkeimpiä päätöksiä. Toivon, että koko hallitus on näissä toimissa mukana.”
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko
Veikkaus ei poikkeuksellisesti julkaissut keväällä ollenkaan tammi–maaliskuun osavuosikatsausta. Veikkauksen taloustilannetta käsiteltiin valtion omistajanohjauksen tuottamissa muistioissa maaliskuussa ja kesäkuussa.
Kun Annika Saarikko (kesk.) palasi tiede- ja kulttuuriministeriksi elokuussa, hän totesi, että vaje on ensi vuonna opetus- ja kulttuuriministeriön osalta 140 miljoonaa. Saarikon mukaan vaje tilkittäisiin, ja itse asiassa enemmänkin.
– Mitä voidaan tehdä peliyhtiön dynaamisuutta ja menestystä vauhdittaaksemme vastuullisella tavalla niin, että 140 miljoonan ja kokonaisuudessaan vielä isomman miinusmerkkisen aukon paikkaa voitaisiin täyttää, muutenkin kuin velkarahalla ja osana budjetin peruspäätöksentekoa, Saarikko kysyi.
Syyskuun budjettiriihessä päätettiin, että tuottojen väheneminen kompensoidaan edunsaajille täysimääräisesti myös ensi vuonna.
Veikkauksen esittämät uudistustoiveet löytyvät hallituksen budjettineuvottelujen pöytäkirjamerkinnöistä. Rahansiirtojen estot päätetään toteuttaa, ennen kuin niitä on ehditty edes arvioida osana arpajaislain uudistamista.
”Se ei ole eurokysymys vaan järjestelmäkysymys.”
Veikkauksen varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski
Mitä itse Veikkauksessa ollaan nyt mieltä?
Kun Veikkaus sai oman puolivuosikatsauksensa ulos, yhtiö kertoi, että koko vuoden tulos tulee olemaan koronapandemian vuoksi noin 300 miljoonaa ennakoitua alhaisempi.
Pakollinen tunnistautuminen tulee kaikkiin hajasijoitettuihin peliautomaatteihin tammikuussa. Tämän Veikkaus arvioi laskevan vuosituottoa noin 150–200 miljoonaa euroa.
Jos Veikkaus saa läpi rahansiirtoestot, mikä on niiden vaikutus vuosituottoon? Veikkauksen varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski:
– Se ei ole eurokysymys vaan järjestelmäkysymys. Meidän markkinaosuus on nyt noin 65 prosenttia digitaalisesta markkinasta, ja vedonlyönnissä ja kasinoautomaateissa ollaan osassa jo alle 50 prosenttia. Jos virallisen järjestelmän pelaamisesta yhä isompi osa suuntautuu epäviralliseen järjestelmään, niin voi kohta kysyä, onko meillä olemassa virallista rahapelijärjestelmää, onko meillä olemassa yksinoikeusjärjestelmää.
Sekä Veikkauksen toimitusjohtaja että varatoimitusjohtaja antavat saman viestin: Ilman Veikkauksen toivomia muutoksia he ovat valmiita nostamaan kädet pystyyn.
Mitä Veikkauksen "kanavointikyvyn turvaavat toimet" tarkoittavat?
Kyse on käytännössä esimerkiksi ominaisuuksista, joita yhtiö haluaa uusiin peleihinsä: millaisella panoksella voi pelata, miten nopeasti, mihin voitto perustuu ja niin edelleen.
Uusia ominaisuuksia varten Veikkauksen pitää esittää ja perustella pelisääntömuutoksia sisäministeriön asetukseen. Veikkaus katsoo, että kanavoidakseen pelaamista omaan palveluunsa sen pitäisi saada hyödyntää ominaisuuksia, joita on myös ulkomaisissa palveluissa.
Eli Veikkaus haluaisi saada kilpailla nykyistä vapaammin, usein ulkomaisten tuotonjakokumppaneidensa peleillä.
Tappiorajojen kohdalla yhtiön kanavointiperuste tarkoitti: Jos pelaaja ei voi hävitä tuhat euroa päivässä, hän menee pelaamaan ulkomaiseen palveluun, ja raha on pois suomalaisilta.
Veikkaus sai huomata, että uudistusta ajanut sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ottaa pelihaittojen ehkäisyn vakavasti. Kanavoinnilla ei voi perustella mitä tahansa.
Mutta Veikkauksella on valta pelaamiseen liittyvään tietoon.
”Asetuksella hillitsemme nettipelaamiseen liittyvien pelihaittojen kasvamista poikkeusoloissa.”
Sisäministeri Maria Ohisalo
Veikkaus ei ole luovuttanut sosiaali- ja terveysministeriön arviointiryhmän pyytämiä tietoja vedoten henkilötietokysymyksiin. Asiantuntijat ovat nostaneet ongelman toistuvasti esille Veikkaukseen liittyvissä asetusmuutoksissa.
Veikkauksen tulkinta laista poikkeaa ministeriön kannasta. Veikkaus on hankkinut tiedonluovutusasiassa ulkopuolisen asianajotoimiston lausunnon.
Tappiorajojen vaikutuksesta asiantuntijoilla ei siis ollut tietoa keväällä tai syksyllä, kun niiden jatkamista arvioitiin.
Lisäksi Veikkaus mainitsi, että sillä on pelikäyttäytymisen seurantaan matemaattinen algoritmi, jota ei voi käyttää lainsäädännöllisistä syistä.
"Yhtiöllä ei ole käytettävissä aineistoa eikä näyttöä, jonka perusteella pelihaitat olisivat vähentyneet tai kasvaneet tappiorajojen väliaikaisen muuttamisen seurauksena."
Uutta arpajaislakia odottavat siis myös pelihaittojen asiantuntijat, jotta voisivat ehkä lopulta uuden lain turvin saada Veikkaukselta tietoa perusteellista pelihaittojen arviointia varten.
”No suomalaiset pelaavat. Suomalaiset eivät poikkea tavallisista ihmisistä. Pelaaminen tuntuu kuluvan ihmisyyteen. Suomalaisille tämä on koko kansan harrastus. Ja valitettavasti rahapelaamiseen myös kuuluu, että hävitään.”
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) Ylen Marja Sannikka -ohjelmassa.
Niin pitkään kun tätä tietoa ei ole, keskustelu vaikkapa Veikkauksen vastuullisuustyökaluista jää ohueksi.
"Vastuullisuustyökaluilla ja omien rajojen asettamisella Veikkaus on halunnut turvata vastuullisen pelaamisen ja sen, että pelaaminen verkkopalvelussa on pelaajalle mukavaa ja peli-ilo säilyy. Veikkaus katsoo, että peli-ilo pysyy, kun pystyy itse päättämään milloin ja paljonko pelaa", omistajaohjaus lausui vastustaessaan tappiorajoja.
Tappiorajojen vaikutusten sijaan Veikkauksella oli tietoa, että muutos on "merkittävästi vähentänyt Veikkauksen kanavointikykyä".
Kaikki tähän väitteeseen liittyvät luvut ovat Veikkauksen liikesalaisuuksia.
Veikkaus avaa omaa yhteyttä ulkomaiseen liiketoimintaan
Veikkaus sai heinäkuussa valtioneuvostolta luvan edistää kansainvälistä liiketoimintaa.
Yhtiö saa tehdä teknisiä valmisteluja, joilla Veikkauksen pelijärjestelmä olisi tulevaisuudessa yhteydessä ulkomaille.
Veikkaus on mukana yhteisyrityksessä, jossa on tarkoitus kehittää uudenlaisia pelejä. Norjaan rekisteröidyssä Lotteries Entertainment Innovation Alliance AS -yhtiössä (LEIA) ovat mukana rahapeliyhtiöt Tanskasta, Ranskasta ja Norjasta.
LEIA:n pelijärjestelmä sijaitsee Ranskassa. Kehitettyjen pelien toimeenpano edellyttää Veikkauksen mukaan sitä, että arvonta voidaan suorittaa Suomen rajojen ulkopuolella.
Veikkauksen kansainvälisissä suunnitelmissa piileekin toive merkittävästä lakimuutoksesta: Voiko Veikkaus tarjota suomalaisille pelejä ulkomailla sijaitsevista pelijärjestelmistä? Tätä selvitetään nyt osana arpajaislain uudistusta.
Tähän liittyy esimerkiksi se, miten suomalaisviranomaiset voisivat luotettavasti valvoa rahapelejä pelaajien oikeusturvan takaamiseksi.
Julkista tietoa on vain niukasti
Toinen kysymys on Veikkauksen mahdollisuudet tehdä kansainvälistä liiketoimintaa ylipäätänsä. Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi vuonna 2018, että Veikkaus voi hyödyntää yhteisyritystä "kanavointikykyisen ja vastuullisen pelitoiminnan järjestämiseksi".
LEIA-toiminnan valmisteluihin liittyy tässä vaiheessa 0,7 miljoonan euron investoinnit. Tarkemmat tiedot yhteistyöstä ja sen kustannuksista ovat Veikkauksen hakemuksen liitteissä, jotka on määritelty salaisiksi.
Liitteitä on neljä ja niissä on yhteensä 190 sivua. Salassapidettävät tiedot on mahdollista poistaa maksua vastaan. Tästä Ylen MOT-toimitus sai valtioneuvoston kansliasta 5 900 euron hinta-arvion.
MOT pyysi valtioneuvoston kansliasta myös listausta Veikkausta koskevista asiakirjoista viime vuosilta. Kävi ilmi, että niitä on hyvin vähän: esimerkiksi vuodelta 2018 vain neljä kappaletta, joista yksi on kansalaiskirje.
MOT:n tietojen mukaan on ollut tyypillistä, että Veikkauksen johto käy henkilökohtaisesti esittelemässä omistajaohjaukselle liiketoimintaansa liittyviä asioita. Näin diaariin ei jää julkisuuslain alaista materiaalia.
Katso uusin MOT:
Lue myös: