Kansallisen lääkekehityskeskuksen sijaintipaikaksi on varmistunut Turku.
Asiasta kertoi tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) Yle Turun puheenjohtajatentissä. Hän tiedusteli asiaa vastuuministeriltä, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulta (sd.).
–Kiuru kertoi minulle viime viikolla, että asiaa edistetään. Keskus on tulossa Turkuun. En puristanut hänestä valitettavasti aikataulutietoja. Kaupunki on kuitenkin Turku ja asialle on varattu rahoja jo viime vaalikauden aikana, eli nyt asiaa pitää vain edistää.
Lääkekehityskeskuksen tarkoituksena on parantaa yliopistoissa tehtyjen löydösten kaupallista potentiaalia. Sosiaali- ja terveysministeriölle valmistui viime vuonna selvityshenkilö Jyrki Liljeroosin tekemä raportti, jossa oli selvitykset lääkekehityskeskuksen sijaintipaikasta ja yhtiömuodosta.
– Viime hallituskaudella ehdittiin selvittää keskuksen liiketoimintamuoto ja ehdotus sijaintipaikasta. Keskus palvelee koko Suomea, Saarikko kertoo.
Aikataulu vielä auki
Keskuksen perustamisesta päättää sosiaali- ja terveysministeriö ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. Aikataulu on vielä auki – osin koronapandemiankin takia, arvioi Saarikko.
– Korona on pitänyt sen ministeriön niin kiireisenä, että sallittakoon se, että iso tulevaisuushanke on antanut odottaa itseään.
Turun yliopiston aikaisemman arvion mukaan keskuksen perustamis- ja käyttökustannukset ovat ensimmäisen seitsemän vuoden ajalta noin 25–30 miljoonaa euroa.
– Auki ovat sellaiset kysymykset, kuin tuleeko keskuksen taustalle osakeyhtiö tai millainen sen suhde yliopistoihin ja muihin korkeakouluihin on. Siinä luodaan tyhjästä uutta.
Viime vaalikauden hallitus päätti rahoittaa lääkekehityskeskusta 11 miljoonalla eurolla.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon mukaan nykyiseltä hallitukselta vaadittaisiin noin 20 miljoonan euron panos, että keskus saataisiin toimintaan asti.
Tervetullut ratkaisu
Turun biotiedekeskuksen tutkimusjohtaja Jukka Westermarck pitää sosiaali- ja terveysministeriön ratkaisua sijoittaa kansallinen lääkekehityskeskus Turkuun tervetulleena ja odotettuna ratkaisuna.
– Onhan se ymmärrettävää, että kun tällainen hanke tulee seudulle, missä muutenkin on korkeatasoinen tutkimus ja kaupallinen lääkekehitys, niin tuohan se lisäresurssia.
– Kyllä se pitkässä juoksussa tulee näkymään koko elinkeinon vahvistumisena tällä alueella.
Sopivien tilojen löytämisen ei pitäisi aiheuttaa ongelmia, sillä työntekijämäärä olisi alkuvaiheessa 8-10 henkilöä. Esimerkiksi PharmaCity- ja BioCity-rakennuksista löytyisi myös keskuksen tarvitsemia tutkimuspalveluja.
Johtajaksi Westermarck kaipaa kansainvälistä osaajaa.
– Kyseeseen tulisi kovatasoinen lääkekehityksen ammattilainen, joka pystyy uskottavasti jatkorekrytoimaan henkilökuntaa ja käynnistämään toiminnan.
Westermarck arvioi, että rekrytoinnit pystyttäisiiin hoitamaan ensi vuoden alussa. Tällöin keskus voisi aloittaa ensimmäisen hankkeensa vuoden 2021 loppupuolella.
Lue lisää:
Turku haluaa lääkekehityskeskuksen – ministeri lupaa päätöksen paikasta vielä tänä vuonna
Artikkelia korjattu 29.10.2020 kloo 9:49: Krista Kiurun titteli korjattu.