Suomalaisten mielestä koronarajoituksia on helpompi sietää kuin muiden eurooppalaisten mielestä, paljastaa heinä-elokuussa koottu ja lokakuussa julkaistu Eurobarometri.
Jopa 73 prosenttia suomalaisista arvioi, että koronarajoitusten keskellä oli helppoa tai melko helppoa elää, tai että niiden aikana elämänlaatu jopa parani.
Täysin vastakkaiset tulokset saatiin Portugalista. Peräti 62 prosenttia portugalilaisista koki, että rajoitusten kanssa eläminen oli joko vaikeaa tai melko vaikeaa.
Portugalin Espanjan-vastainen raja suljettiin maaliskuun puolivälissä. Maassa on ollut voimassa maskipakko julkisissa tiloissa ja liikennevälineissä sekä pakollinen kuumeen mittaus lentokentillä. Vastikään, 15. lokakuuta lähtien, Portugali tiukensi rajoituksia ja maahan on julistettu kriisitila, jossa muun muassa kokoontumisia rajoitetaan.
Italiassa laajimpia rajoituksia
Italialaisista puolet piti elämää koronarajoitusten varjossa vaikeana tai melko vaikeana.
Italiassa laajoja koronarajoituksia otettiin käyttöön pandemian alkumetreillä, koska virus raivosi etenkin Pohjois-Italiassa. Italia eristi alueita toisistaan jo helmikuussa, jolloin Suomessa asiantuntijat pitivät Italian rajoituksia vielä ylimitoitettuina.
Tiukat liikkumisrajoitukset otettiin myös länsimaista ensimmäisenä käyttöön Italiassa, ja ne purettiin vasta kesäkuun alussa. Kotoa sai poistua ainoastaan välttämättömästä syystä, ja kieltoja uhmanneille kirjoitettiin parin sadan euron sakot.
Myös lähes kaikissa muissa EU-maissa kouluja, ravintoloita ja baareja suljettiin ja ihmisten välisiä tapaamisia rajoitettiin koronan vuoksi. Osassa maita on ollut käytössä tiukkoja maskipakkoja.
Ruotsin löyhä rajoituslinja ei tehnyt kansalaisista tyytyväisimpiä
Ruotsin linja on ollut rajoitusten suhteen huomattavasti muita EU-maita rennompi. Samaan aikaan kun Suomessa sai maaliskuun puolivälistä alkaen kokoontua enintään kymmenen ihmistä, Ruotsissa sai olla koolla enimmillään 50 ihmistä.
Suomessa oppilaitokset oli keväällä suljettu ja oppilaat etäopetuksessa noin kahden kuukauden ajan, kun Ruotsissa peruskoulu ja iltapäiväkerhot toimivat tavalliseen tapaan.
Heinä-elokuussa kootussa kyselyssä Suomen ja Ruotsin väliin mahtuu kuitenkin vertailussa neljä maata, joissa koronarajoituksia siedettiin paremmin kuin Ruotsissa.
Ruotsin muihin maihin verrattuna löyhissä rajoituksissa yli 70-vuotiaita kehotettiin keväällä pysymään kotona, mutta heille suositeltiin päivittäistä ulkoilua. Ruotsalaisia kehotettiin myös välttämään tarpeetonta matkustamista ja suosimaan etätöitä, jos se on mahdollista.
Suomen, Ruotsia lukuunottamatta, muihin valtioihin verraten höllien rajoitusten maassa, poikkeustiloja koskeva valmiuslaki otettiin käyttöön maaliskuussa. Sen seurauksena muun muassa Uusimaa eristettiin muusta Suomesta pariksi viikoksi.
Suomi palasi normaalioloihin kesäkuun puolessa välissä, jonka jälkeen käytössä oli vielä muun muassa kokoontumisrajoituksia. Syksyllä niitä ja muita rajoituksia on epidemian uudelleen voimistuessa jälleen kiristetty. Silti monessa muussa Euroopan maassa eletään jälleen paljon kireämpien rajoitusten piirissä.
Eurobarometri selvitti koronapandemiaan liittyvien kysymysten lisäksi muun muassa eurooppalaisten suurimpia huolenaiheita ja ajatuksia unionin tulevaisuudesta. Suomen suhtautumisen koronarajoituksiin nosti tiistaina esiin Tapio Laakso, joka julkaisi Twitterissä asiaa koskevan Eurobarometrin pylväskuvaajan.
Miten sinä olet kokenut elämän koronarajoitusten kanssa? Voit keskustella aiheesta 28.10. kello 23:een asti.
Tarkennus 28.10. klo 15.53. Muutettu toisen väliotsikon jälkeistä kappaletta: Jutussa luki alun perin harhaanjohtavasti, että Suomessa oli voimassa 10 hengen kokoontumisrajoitus samaan aikaan, kun Ruotsissa sai kokoontua 499 henkilöä. Näin ehti olla vain noin 1,5 viikkoa. Ruotsi tiukensi rajoitustaan 50 henkeen 29.3. Suomessa 10 hengen rajoitukset oli otettu käyttöön 17.3.
Lue myös: