Merkittävimmät Suomea vastaan tiedustelullaan toimivat valtiot ovat Venäjä ja Kiina.
Vaikka koronaviruspandemia matkustusrajoituksineen vaikeutti vakoilua Suomessa keväällä 2020, vieraiden valtioiden laiton tiedustelu jatkuu jälleen voimakkaana maassamme.
Suojelupoliisin kansallisen turvallisuuden katsaus kertoo, että ulkomaisten tiedustelupalvelujen toiminta Suomessa on pitkäkestoista, tavoitteellista ja suunnitelmallista.
Päämääriin kuuluvat Suomen politiikan ennakoiminen ja poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen.
Ulkomaiset tiedustelupalvelut ovat kiinnostuneita myös suomalaisesta teknologiasta sekä teknologiaan liittyvästä osaamisesta.
Vastaamoon ei hyökännyt valtiollinen toimija
Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari arvioi katsauksen julkistamistilaisuudessa terapiakeskus Vastaamon tietovuotoa.
Pelttarin mukaan hyökkääjä ei liene valtiollinen toimija.
– Rikostapaus on krp:n tutkittavana, mutta yleisellä tasolla toteaisin, että vieraiden valtioiden tiedustelupalvelut voivat olla hyvinkin kiinnostuneita tiedoista. Tämänhetksen tiedon mukaan taustalla ei kuitenkaan ole valtiollisia toimijoita.
Pelttari sanoo, että tietomurto ja kiristys potilastiedoilla on vakava rikos.
– Tämä on erittäin vakava rikos ja osoittaa digitalisaation nurjaa puolta. Se ei näyttäisi olevan kansallisen turvallisuuden uhka, mutta osoittaa tietoturvan haavoittuvuuden olevan vaara.
Värväyksistä konkreettista tietoa
Suojelupoliisin arvion mukaan Suomessa on tällä hetkellä useita kymmeniä ulkomaisten tiedustelupalveluiden työntekijöitä. Suomessa on vakoojia myös lyhyissä niin sanotuissa operatiivisissa tehtävissä.
Vieraiden valtioiden kiinnostuksen kohteita henkilötiedustelussa ovat olleet muun muassa arktinen politiikka ja päätöksenteko, Suomen kriittiseen infrastruktuuriin ja strategisille aloille suuntautuvat investoinnit sekä suomalaisten poliittisten järjestöjen toiminta.
Supolla on tiedossa on myös konkreettisia tapauksia pyrkimyksistä hankkia Suomesta salaisia tietolähteitä toimittamaan ei-julkisia tietoja vieraille valtioille.
Tiedusteluorganisaatiot pyrkivät hankkimaan avustajikseen henkilöitä, joiden avulla on mahdollista vaikuttaa suoraan tai välillisesti poliittiseen päätöksentekoon ja yleiseen mielipiteeseen.
Vihamieliset valtiot hyödyntävät Yhdysvaltain vaalien aiheuttamaa hajaannusta
Kun osa yhteiskunnan keskeisiä toimintoja siirrettiin pandemian vuoksi verkkoon etäyhteyksien päähän, vakoilijoille aukesi uusi tie hankkia tietoa ja tunkeutua haavoittuviin tietojärjestelmiin.
Supon mukaan on erittäin todennäköistä, että vakoilua harjoittavat maat jatkavat aktiivista kybervakoilua, koska koronaviruspandemia vaikeuttaa matkustamista.
Pandemia on tuonut myös uusia kohteita kybervakoilulle: lääketeollisuuden ja tutkimuslaitokset.
Lisäksi Suomea käytetään edelleen laajasti laittoman teknologiaviennin kauttakulkumaana. Kyseessä on ennen kaikkea sotilaallisiin tarkoituksiin käytettävä vientikiellossa oleva länsimainen teknologia.
Supo arvioi autoritaaristen valtioiden hyödyntävän Yhdysvaltain presidentinvaalien sekä Ison-Britannian EU-eron aiheuttamaa kansainvälistä hajaannusta.
Supo myös kehottaa tietoturvan huolelliseen ylläpitoon: tiedon saatavuus ei saa mennä järjestelmien ylläpidossa tietoturvallisuuden edelle.
Kybervaikuttaminen Suomessa on melko vähäistä, suojelupoliisin erikoistutkija Veli-Pekka Kivimäki arvioi.
– Suomeen kohdistuva vahingollinen informaatiovaikuttaminen on vähäistä. Koronapandemian hoidosta on kybervaikuttamisen keinoin pyritty luomaan kuvaa, että länsimaissa on epäonnistuttu koronan hoidossa ja omassa maassa onnistuttu.
Äärioikeiston uhka terrorismissa voimistunut – Suomessa kyky iskuun
Suojelupoliisi on tunnistanut ryhmiä ja henkilöitä, joilla on motivaatio ja kyky toteuttaa terrori-isku Suomessa.
Terrorismin torjunnan niin sanottuja kohdehenkilöitä on Suomessa noin 390. Määrä on pysynyt ennallaan.
Supo tarkoittaa kohdehenkilöllä ihmistä, joka toimii terrorismin hyväksi. Hän voi esimerkiksi olla kytköksissä terroristijärjestöihin: kouluttautua tai kouluttaa muita.
Suomessa esiintyy supon mukaan myös merkittävää terrorismin tukitoimintaa, joka ilmenee esimerkiksi rahoittamisena ja ideologian levittämisenä.
Suomeen on supon mukaan siirtynyt konfliktialueilta aseellisten ryhmittymien toimintaan osallistuneita. Pelttari ei kuitenkaan halua kertoa tarkemmin, tarkoittaako supo näillä ihmisillä esimerkiksi Al-Holin leiriltä Suomeen palanneita.
–En ota kantaa yksityskohtaisesti. Tilanne tämä kuten katsauksessa kirjoitetaan, konfliktialueilta palanneet voivat muodostaa uhan.
Entä voiko ilmastonmuutokseen liittyvä aktivismi kehittyä terrorismiksi?
– Historiasta löytyy esimerkkejä, jolloin aktivismi on johtanut terrorismiin. Teoriassa tämä on mahdollista.
Terroristijärjestöt Isis ja al-Qaida kannattajineen ovat edelleen maailmanlaajuinen uhka.
Myös äärioikeistolaisen terrorismin uhka on voimistunut länsimaissa ja Suomessa, supon päällikkö Antti Pelttari kertoo.
– Radikaali-islamistit aiheuttavat suurimman uhan turvallisuudelle, mutta Suomessa on myös äärioikeistolaisen ideologian omaavia henkilöitä, jotka pystyvät tekemään terrori-iskun.
Uhrimäärän maksimoimiseen pyrkivät terrori-iskuhankkeet ovat lisääntyneet puolentoista viime vuoden aikana.
Merkittävimmän uhan muodostavat radikaali-islamistista tai äärioikeistolaista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät, jotka saavat motivaationsa terroristisesta propagandasta.
Äärivasemmistolaista turvalisuusuhkaa ei Suomessa Pelttarin mukaan ole.
– Suomessakin on pienessä mittakaavassa äärivasemmistolaista toimintaa. Se ei toistaiseksi vaaranna kansallista turvallisuutta.
Terrorismin uhka-arvio on pysynyt samana kuin keväällä. Supon neliportaisella asteikolla uhka on tasolla kaksi eli kohonnut.
Aiheesta voi keskustella perjantai-iltaan 29.10.20 klo 23.
Lue myös:
Lisää aiheesta:
Suojelupoliisi: Ulkomaiset vakoojat entistä kiinnostuneempia Suomen kriittisestä infrasta