Vaikka kouluissa ja päiväkodeissa tapahtuu runsaasti koronavirusaltistuksia, vain harva lapsi sairastuu.
Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtajan ja lastentautien erikoislääkärin Mika Rämetin mukaan lapset eivät ole koronataudin tartuttajina keskeinen ryhmä, poikkeuksena moniin muihin hengitystieinfektioihin.
Lapset voivat toki tartuttaa koronaa, mutta epidemiologisen näytön perusteella kouluissa ei ole tapahtunut paljon tartuntoja suhteessa altistuksiin.
– Se on yllättävää, kun ajattelee turvavälejä lasten välillä tarhoissa ja alakouluissa. Ei sitä ole täysin ymmärretty. Heillä voi olla virusta, mutta ehkä se voima, millä virusta erittyy heistä, on vähäisempi kuin aikuisilla. Tämä saattaa liittyä myös siihen, että tauti on usein lapsilla lievä ja kestää vähemmän aikaa. Siten aikaikkuna, jolloin virusta erittyy, on lyhyempi, Rämet sanoo.
Kolme teoriaa tutkimuksista
Turun yliopiston infektiotautiopin professori, lastenlääkäri Ville Peltola on samaa mieltä siitä, että on vielä osittain mysteeri, miksi moni lapsi sairastaa koronan lievänä.
– Siitä on tullut jonkin verran tutkimustuloksia, mutta ei tiedetä, mikä on tärkein syy.
Peltola listaa kolme mahdollista teoriaa.
– Yksi teoria liittyy luontaiseen immunologiseen vasteeseen, joka lapsilla näyttää toimivan tehokkaasti aikuisiin verrattuna. Joidenkin tutkimusten mukaan tämä luontainen puolustusmekanismi näyttää hoitavan tilanteen nopeasti, jos koronavirus tulee lapsen elimistöön, Peltola sanoo.
– Toinen esillä ollut tutkimusaihe liittyy ace-2-reseptoriin, johon virus tarttuu hengitysteissä. Sen määrä näyttää olevan pienempi lapsilla kuin aikuisilla. Sen takia virus ei pääse tarttumaan lapsiin yhtä hyvin.
Peltolan mukaan kolmantena mahdollisuutena on pidetty risti-immuniteettia.
– Jo aiemmin on ollut liikkeellä muita koronaviruksia, jotka aiheuttavat lievempiä infektioita. Kun lapset sairastavat paljon tavallisia flunssia ja virusinfektioita, heillä saattaa olla enemmän immuniteettia muita koronaviruksia kohtaan. Ne saattaisivat suojata jonkin verran myös uudelta koronalta.
Entä mikä näistä teorioista vaikuttaa uskottavalta professori Peltolan mielestä?
– Immunologinen vaste tuntuu loogiselta selitykseltä, kun muutenkin tiedetään, että se on erilainen lapsilla kuin aikuisilla. Myös reseptorimäärään liittyvät erot vaikuttavat järkeenkäyvältä selitykseltä. Mutta se, että muiden koronavirusten aiheuttamat sairaudet antaisivat kovinkaan paljon suojaa, on minun mielestäni epävarmempi teoria nykytiedon valossa.
Tampereen yliopistossa on juuri tutkittu ace-2-reseptorin vaikutusta koronan tarttumiseen. Tulosten mukaan reseptorimäärät eivät juuri vaihtele eri-ikäisillä, mutta tutkimusaineistossa käytettiin vain 20–75-vuotiaiden aikuisten tietoja. Tutkimusta tehneen professori Seppo Parkkilan mukaan tulokset eivät liity lapsiin.
Lastenlääkärit: päiväkodit ja koulut on hyvä pitää auki
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan Suomen varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisen asteen oppilaitoksissa on syyslukukauden aikana lokakuun 23. päivään mennessä, altistunut noin 7 650 lasta ja nuorta. Heistä alle 60 sai tartunnan.
Henkilökunnan keskuudessa altistuksia on tapahtunut noin tuhat. Heistä noin kymmenen on sairastunut. Luvuista puuttuvat Helsingin toisen asteen oppilaitosten tiedot.
Altistuksista ja tartunnoista huolimatta Ville Peltola pitää tärkeänä sitä, että päiväkodit ja koulut pysyvät auki.
– On huono tilanne lasten ja perheiden kannalta, jos koulut menevät kiinni ja siirrytään etäopetukseen. Lähiopetus kouluissa edellyttää tilanteen tarkkaa seuraamista, että koronavirustapaukset ja altistuneet saadaan kiinni ja pystytään eristämään karanteeniin. Toistaiseksi näyttää siltä, että tällä menettelyllä on pärjätty hyvin ja voidaan jatkaa samalla linjalla.
Maskisuosituksen laajentamista yläkouluihin Peltola ei näe nykytilanteessa tarpeelliseksi.
– Nyt ajatellaan, että vasta jos mennään leviämisvaiheeseen, maskeja suositeltaisiin yläkouluihin, mutta suurimmassa osassa Suomea tilanne on toistaiseksi aika hyvä.
Myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin lastenlääkäri Harri Saxén on todennut, että lasten oikeutta lähiopetukseen ei tule viedä ainakaan kiihtymisvaiheessa olevilla alueilla.
Rokotetutkimuskeskus: kasvatusalan ammattilaisille mahdollisuus rokotukseen
Tampereen Rokotetutkimuskeskuksen johtajan Mika Rämetin mielestä päiväkotien ja koulujen henkilöstölle olisi hyvä tarjota mahdollisuus saada rokote koronaa vastaan, että ne voidaan pitää auki lapsille.
– Jos lapset eivät pääse tarhaan tai kouluun, se halvaannuttaa yhteiskunnan toimivuutta. Kasvatusalalla työskenteleville tulee väistämättä kontakteja, vaikka lapset eivät ole koronataudin tartuttajina keskeisin ryhmä, Rämet sanoo.
Rokotetutkimuskeskus ei kuitenkaan osallistu päätöksentekoon siitä, mitkä ryhmät rokotetaan ensimmäisten joukossa.
THL ei ole vielä virallisesti linjannut, miten rokotuksissa edetään. Julkisuudessa on kuitenkin ollut puhetta terveydenhuollon työntekijöistä ja riskiryhmien edustajista.
Milloin lasten rokottaminen on ajankohtaista?
THL:n asettama Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä eli KRAR seuraa rokotealan kansainvälistä kehitystä ja valmistelee THL:n rokotuksiin liittyviä esityksiä ja suosituksia.
Ville Peltola toimii KRARin puheenjohtajana. Hänen mukaansa lasten rokottaminen ei ole suunnitelmissa alkuvaiheessa, mutta on mahdollista, että heidän rokottamistaan voidaan harkita jo ensi vuoden aikana.
– Se tulee harkittavaksi vähän myöhemmin, koska alkuvaiheessa rokotetutkimustuloksia tulee vain perusterveiltä aikuisilta, joilla niitä on tutkittu laajasti. Lasten kohdalla saadaan vasta myöhemmin tuloksia rokotteen toiminnasta, tehosta ja turvallisuudesta.
Lue myös: