Hallitus on linjannut ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa kerran hallituskaudessa julkaistavassa selonteossa.
Ulkomininisteri Pekka Haaviston (vihr.) johdolla tehdyssä selonteossa hallitus painottaa ihmisoikeuksia, ilmastoasioita ja kehitysapua.
- Katso tallenne Ylen erikoislähetyksestä klikkaamalla jutun pääkuvaa.
- Erikoislähetyksessä ulkoministeri Pekka Haavisto ja Euroopan hybridiuhkien osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen.
Neljän vuoden takaisesta selonteosta turvallisuustilanne Suomen lähiympäristössä on muuttunut huonompaan suuntaan. Suomen ja Euroopan lähialueiden turvallisuustilannetta kuvataan epävakaaksi ja vaikeasti ennakoitavaksi.
– Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut epävakaampaan suuntaan, ja muutoksen arvellaan olevan pitkäkestoinen, selonteossa kirjoitetaan.
Taustalla on suurvaltojen keskinäisen kilpailun voimistuminen ja niiden heikkenevä sitoutuminen kansainväliseen yhteistyöhön.
– Globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos ja pandemiat vaativat yhteistä vastuunkantoa. Yhteistyö sääntöpohjaisessa kansainvälisessä järjestelmässä on kuitenkin vaikeutunut, mikä on osittain seurausta suurvaltojen kilpailuksi kärjistyneestä toiminnasta, Haavisto kuvailee selonteon sisältöä.
Suomen kuvataan omalla toiminnallaan edistävän ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä, kantavan globaalia vastuuta ja rakentavan rauhaa.
Naton ovi pidetään raollaan
Suomen ulkopolitiikan peruslinjat pysyvät selonteon mukaan ennallaan. Naton ovi halutaan pitää raollaan, ja Venäjän kanssa on tultava toimeen jatkossakin.
– Suomen turvallisuuden kannalta keskeistä on Naton avoimien ovien politiikan jatkuminen eli jäsenyysmahdollisuuden säilyminen avoimena Naton edellytykset täyttäville maille. Toimiva naapuruussuhde Venäjän kanssa on Suomelle tärkeä, selonteossa kirjoitetaan.
Euroopan unionia kuvataan Suomen ulkosuhteiden tärkeimmäksi viitekehykseksi, vaikutuskanavaksi ja turvallisuusyhteisöksi. Myös pohjoismaisen yhteistyön tärkeyttä korostetaan.
Selonteon mukaan solidaarisuudella on Suomelle vahva turvallisuuspoliittinen merkitys. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomi saa pyytäessä apua ja että Suomi antaa tarvittaessa apua toiselle jäsenvaltiolle tai Euroopan unionille.
Selonteon mukaan kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on kuitenkin varauduttava.
Tiilikainen: Hallituksen sisällä saattaa olla näkemyseroja Nato-kumppanuudesta
Euroopan hybridiuhkien osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen arvioi Ylen erikoislähetyksessä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinja on selonteon mukaan pysynyt samana. Jokaisella hallituksella on kuitenkin omat painopisteensä, jotka näkyvät.
– Tässä selonteossa globaalit kysymykset, ihmisoikeusproblematiikka ja rauhanvälitystoiminta saavat suuremman painoarvon kuin edellisessä selonteossa, Tiilikainen sanoo.
Sävyeroja aiempien hallitusten selontekoihin löytyy myös esimerkiksi suhteessa Nato-yhteistyöhön.
Tiilikainen tulkitsee, että eroista kertoo esimerkiksi kirjaus siitä, että Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan ja sen painottaminen, että Suomi kehittää yhteistyötä Naton kanssa omista lähtökohdistaan.
– Tulkitsen, että tämä on herättänyt keskustelua ja siellä saattaa olla näkemyseroja hallituksen sisällä siitä, mitä tämä tarkoittaa. Nato-kumppanuudesta linjaamisessa on ehkä piirun verran varauksellisempi ote, Tiilikainen sanoo.
Presidentin ja hallituksen yhdessä valmistelema selonteko julkistettiin valtioneuvoston istunnon jälkeen tänään torstaina. Seuraavaksi selonteko siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi.
Lisää aiheesta: