Helmikuun toinen päivä vuonna 2010 oli jäädä Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen silloisen ylikomisarion ja nykyisen kaupunginvaltuutetun (sd.) Mats Lagerstamin viimeiseksi.
– Kello oli puoli seitsemän illalla, pakkasta 20 astetta, erittäin liukas keli ja tien varressa parimetriset hanget, Lagerstam muistelee kohtalonhetkeään.
Kotimatka päällystöpäivystäjän vuorosta Espoosta Tammisaareen tyssäsi Mustion kohdalla sivutieltä valtatielle 25 luisuneen linja-auton kylkeen.
– Ei siinä ollut mitään mahdollisuuksia väistellä mihinkään suuntaan, kun vastaan tuli vielä kolmas auto. Oli milleistä kiinni, etten siirtynyt "rajan taakse".
Onnettomuutta seurasi kaksi viikkoa Töölön sairaalan teho-osastolla ja tähän mennessä 13 eri leikkausta, joilla on korjattu muun muassa kaikkia raajoja.
Lagerstam oli työssään jatkuvasti tekemisissä valtatiellä tapahtuvien onnettomuuksien kanssa. Valtatie 25 on mäkinen, mutkainen ja täynnä sivuteiden liittymiä. Lagerstam pitää turvattomia risteyksiä ja väylän kapeutta valtatien suurimpana ongelmana.
Valtatiellä sattui ely-keskuksen mukaan vuosien 2013 ja 2017 välillä 10 kuolemaan ja 100 loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta. Muita onnettomuuksia kertyi 700.
Eniten tiellä tapahtuu peura- ja hirvionnettomuuksia. Kahden tai useamman auton väliset onnettomuudet ovat yleisimmin peräänajo-, risteys- tai nokkakolareita.
Tien varren kunnat vaativat perusparannusta
Kuntien Kehä V:ksi nimeämällä tiellä tapahtuu liikennemääriin suhteutettuna jopa enemmän onnettomuuksia kuin Kehä III:lla. Jutun lopussa on taulukoissa tietoja siitä, paljonko kyseisillä teillä tapahtuu onnettomuuksia ja millaiset ovat niiden liikennemäärät.
Porvoo, Mäntsälä, Hyvinkää, Nurmijärvi, Vihti, Lohja, Raasepori ja Hanko vaativat perusparannusta koko Kehä V:lle. Valtatien 25 osuus siitä maksaisi ely-keskuksen vuonna 2019 laatiman suunnitelman mukaan noin 100 miljoonaa euroa.
Tällä summalla kohennettaisiin erityisesti risteyksien turvallisuutta eritasoliittymillä.
Kunnat toivovat tien kunnostamiseen rahaa muun muassa EU:n koronakriisin taltuttamiseen suunnatusta 750 miljardin euron elpymispaketista. Suomen osuus summasta on noin 3,2 miljardia.
– Valtatie 25:lla ja kantatie 55:lla on merkittävää liikennettä läpi koko Suomen ja yli Suomen rajojen, joten heijastusvaikutukset ovat paljon laajemmat kuin vain näiden kuntien alueella mitä tässä tien varressa on, Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola vetoaa.
Lisäksi kunnat ajavat tieosuuden kunnostamista mukaan keväällä valmistuvaan valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Se ohjaa valtion rahankäyttöä muun muassa teiden perusparannusprojekteihin tulevina vuosina.
Valtatien 25 mahdollista asemaa suunnitelmassa liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Hanna Perälä ei tässä vaiheessa voi kommentoida.
– Suunnitelman laatiminen on kesken ja väyläasioita käsitellään kokonaisuuksina. Suunnitelmalle on asetettu kolme tavoitetta, jotka liittyvät saavutettavuuteen, kestävyyteen ja tehokkuuteen ja suunnitelman toimenpiteillä vaikutetaan tietenkin myös liikenteen turvallisuuteen.
Onnettomuus vei lopulta työkyvyn
Mats Lagerstam tähyilee kohti valtatietä 25 Tammisaaren Stallörinpuiston venelaiturilta. Autoletka on loputon ja raskasta liikennettä paljon.
Hän pohti tien turvallisuutta usein jo poliisina toimiessaan ja pohtii edelleen.
– Risteykset isommiksi ja turvallisemmiksi sekä asvalttia vähän leveämmäksi, se auttaisi jo paljon. Vakavimpien onnettomuuksien jälkeen aina puhutaan ja kirjoitellaan, että jotain pitäisi tehdä, mutta hetken kuluttua se unohtuu ja taaskaan ei mitään tapahdu, Lagerstam manaa.
Hermovaurio Mats Lagerstamin oikeassa jalassa muistuttaa kymmenen vuoden takaisesta onnettomuudesta edelleen päivittäin. Poliisin työt hän lopetti viime vuoden toukokuussa. Tarkoitus oli vielä jatkaa, mutta eläkepäivät koittivat suunniteltua aikaisemmin.
– Viimeinenkin kenttäkelpoisuus meni näissä onnettomuutta seuranneissa leikkauksissa. Ei tässä kunnossa enää rosvojen perässä juosta.
Taulukoiden liikennemäärä- ja onnettomuustiedot perustuvat Väylän Tarva-ohjelman,Traficomin ja Taloustutkimuksen arvioon.
Mäntsälä–Hanko vt25 kautta, 170 kilometriä, matka-aika 2 tuntia 20 minuuttia:
| Liikennemäärä milj. kpl / vuosi | Onnettomuudet kpl / 100km | |
| Mäntsälä–Hyvinkää | 3,3 | 19,6 |
| Hyvinkää–Nurmijärvi | 3,3 | 14 |
| Nurmijärvi–Vihti | 2,7 | 14,0 |
| Vihti–Lohja | 8,4 | 19,6 |
| Lohja–Raasepori | 7,8 | 19,6 |
| Raasepori–Hanko | 1,6 | 8,9 |
Mäntsälä–Hanko Kehä III:n kautta, 180 kilometriä, matka-aika 2 tuntia 30 minuuttia:
| Liikennemäärä milj. kpl / vuosi | Onnettomuudet kpl / 100km | |
| Mäntsälä–Vantaa | 11,7 | 19,6 |
| Vantaa–Espoo | 10,6 | 19,6 |
| Espoo–Kirkkonummi | 9,5 | 19,6 |
| Kirkkonummi–Inkoo | 2,7 | 19,6 |
| Inkoo–Raasepori | 2,7 | 19,6 |
| Raasepori–Hanko | 1,6 | 8,9 |