Koronapandemian synty ei ole mikään mysteeri, kertoo Kansainvälisen luontopaneeli IPBESin tänään julkaisema raportti. Sama ihmisen toiminta, joka vauhdittaa ilmastonmuutosta ja biodiversiteettikatoa, kasvattaa myös pandemiariskiä.
Biodiversiteetin ja pandemioiden yhteyksiä käsittelevää raporttia on ollut laatimassa 22 alan kansainvälistä huippututkijaa.
Raportin mukaan luonnossa odottaa arviolta noin 500 000–800 000 tuntematonta virusta, jotka voisivat tarttua ihmiseen ja aiheuttaa uusia, tehokkaammin leviäviä ja tappavampia pandemioita.
Brittiläinen tautiekologi, tohtori Peter Daszak sanoo luontopaneelin tiedotteessa, että nykyisellään ihmiskunta luottaa liikaa tautien torjuntaan rokotteilla ja hoidoilla sen jälkeen, kun uusia tauteja ilmaantuu.
Raportin mukaan pandemioiden aikakausi on mahdollista välttää, mutta se vaatii ennaltaehkäisytoimien merkittävää huomiointia.
Biodiversiteettiä suojelevat toimet, kuten suojelualueiden lisääminen ja luonnonvarojen hallitsemattoman käytön vähentäminen, pelaavat luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen, ilmastonmuutoksen hillitsemisen sekä tautien ehkäisyn pussiin.
Esimerkiksi luonnonsuojelualueiden lisäämisellä vähennettäisiin kontaktia villieläinten, karjan ja ihmisten välillä, jolloin uusien virusten hyppääminen eläimistä ihmiseen olisi vähemmän todennäköistä.
Eläinten tehotuotanto, laajalle levinnyt maanviljely, Amazonin sademetsien hakkuut ja ilmastonmuutoksen tuomat ekokatastrofit, kuten tulvat, rankkasateet ja metsäpalot kasvattavat kaikki riskiä uuden pandemian puhkeamiselle lähitulevaisuudessa.
Suurin osa, noin 70 prosenttia, ihmistä uhkaavista uusista taudeista on eläimistä ihmiseen tarttuvia tauteja eli zoonooseja.
Kun ihminen on vallannut alaa palloltamme, ovat taudit lisääntyneet. Raportin arvion mukaan noin 30 prosenttia vuoden 1960 jälkeen tavatuista uusista taudeista johtuu ihmisen levittäytymisestä.
Ja kuten myös koronapandemian synnystä on opittu, lisää kansainvälinen villieläinkauppa riskiä merkittävästi.
Daszakin mukaan raportin tarkoitus ei ole maalailla kauhukuvia, vaan kiinnittää huomiota siihen, että jos toimimme oikein, voimme vielä hillitä tulevaisuuden pandemiariskiä.
Luonnonsuojelun ja talouden vastakkainasettelu kaipaa uutta näkökulmaa
Yksi raportin tärkeimmistä viesteistä on sen tuoma näkemys talouden ja ympäristönsuojelun kädenväännöstä.
Ympäristönsuojelua vastustetaan usein talousperusteisesti: esimerkiksi Donald Trumpin hallinto päätti erota Pariisin sopimuksesta, sillä hallinnon mukaan ilmastosopimus on kuin pakkopaita, joka muodostaa maalle epäreilun taloudellisen taakan.
Koronakriisi on yksi suurimmista taloudellisista takaiskuista, joita ihmiskunta on historiansa aikana kohdannut. Luontopaneelin raportin mukaan heinäkuussa pandemian arvioitiin aiheuttaneen 8–16 biljoonan dollarin maailmanlaajuiset kustannukset.
Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että pelkästään Yhdysvalloissa pandemia tulee maksamaan valtiolle 16 biljoonaa dollaria. Summa on liki yhtä suuri kuin Yhdysvaltain bruttokansantuote.
Raportin mukaan asiantuntijat arvioivat, että ennaltaehkäisytoimet tulisivat noin 100 kertaa edullisemmiksi kuin COVID-19-pandemian kokoisen tautiaallon talousvaikutukset.
Jos laskelmat pitävät paikkansa ja ennaltaehkäisytoimet ovat tehokkaita, voisi raportin esitys muuttaa käsitystä ympäristöpolitiikan ja talouden suhteesta.
Ennaltaehkäisyn taloudellista hyötyä korostaa myös Suomen ympäristöministeriö.
– Ennaltaehkäisyn hinta on suhteessa pieni verrattuna maailmantaloudellisiin vaikutuksiin pandemian iskiessä. Viimeistään koronavirus on tämän meille osoittanut, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen toteaa ministeriön tiedotteessa.
Näillä keinoilla pandemiat kuriin?
IPBES ehdottaa raportissaan muutamia keinoja, joilla tautien ennaltaehkäisyä voitaisiin viedä eteenpäin. Ennen kaikkea luontopaneeli haluaa korostaa sitä, että on ensiarvoisen tärkeää kuunnella tiedettä politiikassa.
Ehdotettuja keinoja ovat esimerkiksi:
- Kansainvälisen neuvoston perustaminen: pandemioiden torjuntaan keskittyvä neuvosto tarjoaisi päätöksentekijöille parhaan tieteellisen ymmärryksen uusien tautien synnystä, korkean riskin alueista sekä arvioisi pandemioiden talousvaikutuksia.
- Kansainvälisen ihmisiä, eläimiä ja ympäristöä hyödyttävän sopimuksen laatiminen.
- Pandemioiden torjuntaan keskittyvien kansallisten instituutioiden perustaminen.
- Pandemiariskiä kasvattavan kulutuksen, maanviljelyn ja kaupan rajoittaminen esimerkiksi karjatalouden verotuksen nostolla.
- Kansainvälisen villieläinkaupan rajoittaminen ja väestön kouluttaminen villieläinkaupan riskeistä.
- Paikallisten asukkaiden koulutuksen ja sitoutumisen pandemiantorjuntaan arviointi sekä ruokaturvallisuuden lisääminen.
Lue myös: