– Tämä on vähän tällainen once in a lifetime-tilanne, valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) valtiosihteeri Maria Kaisa Aula toteaa.
Samanlainen tilaisuus siis tulee eteen vain kerran elämässä.
Suomi voi seuraavan kolmen vuoden aikana käyttää EU:n elpymis- ja palautumisvälineen kautta noin 2,3 miljardia avustuksia. Parhaillaan pohditaan, mihin se kannattaisi laittaa.
Ministerit ovat kiertäneet kaikki Suomen maakunnat lokakuun aikana ja kuulleet lukuisia hyviä ideoita yrityksiltä, kaupungeilta, kouluilta ja muilta tahoilta. Nyt kansliapäällikkö Juha Majasen johtama työryhmä valtiovarainministeriössä miettii, miten rahalla voidaan parhaiten auttaa ja uudistaa koronasta toipuvaa Suomea.
Suunnitelma esitellään eduskunnalle marraskuussa ja lopullinen ehdotus komissiolle huhtikuussa.
Mitään ei siis vielä ole päätetty, mutta esittelemme tässä jutussa joitakin esimerkkejä mahdollisista käyttökohteista.
1. Jopa puolet käytetään ilmastotoimiin
Elvytysrahalla voitaisiin tukea esimerkiksi kehitteillä olevia uusiutuvan energian muotoja, kuten biokaasua, geotermistä lämpöä, ja power-to-X-teknologiaa.
Komissio edellyttää, että ilmastotoimiin käytetään rahasta noin kolmannes, mutta Juha Majasen mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomelta siihen uppoaa potista jopa puolet.
Yksi mahdollinen käyttökohde on Porvoosta pääkaupunkiseudulle rakennettava putki. Porvoon Kilpilahden öljynjalostamossa syntyy 25–30-asteista hukkalämpöä. Helen ja Fortum laskivat vuoden alussa, että sillä voisi lämmittää jopa neljäsosan pääkaupunkiseudusta.
Toinen mahdollisuus ovat erittäin syvät reiät, joista saatavalla geotermisellä lämmöllä voidaan lämmittää myös koteja. Maailman syvin geoterminen kaivo sijaitsee Otaniemessä ja on syvyydeltään 6 kilometriä.
Lisäksi Suomessa kehitetään power-to-X-teknologiaa, jonka avulla hiilidioksidista, vedystä tai typestä voi valmistaa metanolia ja muita polttoaineita.
Maria Kaisa Aulan mukaan uusien energiamuotojen kehittäminen ja tukeminen tekisi niistä myös halvempia. Hallitusohjelman mukaan kotien öljylämmittämisen pitäisi loppua vuoteen 2030 mennessä, mutta tällä hetkellä monella ei ole varaa energiaremonttiin. ** **
Lue myös:
2. Viidesosa käytetään digitalisaation kehittämiseen
EU:n elvytysrahalla halutaan myös digitalisoida uusia aloja.
Suomessa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi liikenteen ohjauksen digitalisointia, mikä antaisi ajantasaista tietoa esimerkiksi ruuhkista, onnettomuuksista ja teiden liukkaudesta.
Toinen Suomen painopisteistä on tutkimus. Tutkimus- ja kehitystyö kuitenkin tarvitsee demolaitoksia ja testauslaboratorioita, ja niiden rakentaminen on kallista.
– Meillä on jo ennen Nokiaa ja Nokian jälkiltä hyvää osaamista, joka liittyy 6G:hen. Siksi on luontevaa ajatella, että ottaisimme sen kehittämisessä johtavan roolin maailmassa, Juha Majanen sanoo.
Majanen lisää, että myös kvanttitietokoneiden alalla Suomessa on suurta potentiaalia.
Lue myös:
3. Hoitojonoja puretaan ja oppimisaukkoja paikataan
– Koronan vuoksi meille on jäänyt hoito- ja oppimisvelkaa, jota on syytä paikkailla, Juha Majanen toteaa.
Monissa maakunnissa olikin kehitteillä erilaisia digioppimiseen liittyviä hankkeita. Esimerkiksi kaikkein Suomen korkeakoulujen yhteinen Digivisio2030-hanke haluaa yhdistää korkeakoulujen tarjoamat digikurssit.
Tiede- ja kulttuuriministeri, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoo Turun Sanomissa, että keskusta toivoo EU:n elvytysrahoista useita tuhansia lisäpaikkoja korkeakouluihin jo aiemmin sovittujen lisäksi.
Komissio suosittelee Suomea satsaamaan myös sosiaali- ja terveyspalveluihin. Siksi hoitojonojen purkamiseen suunnitellaan uusia ratkaisuja, kuten etävastaanottoja. Lisäksi esimerkiksi sote-uudistuksen mukanaan tuoma hyvinvointialueiden muodostaminen vaatii uusia digitaalisia ratkaisuja.
4. Uusia työn tekemisen tapoja halutaan tukea
Elvytysrahalla voidaan myös helpottaa etätyöntekoa kaikkialla Suomessa, ja monessa maakunnassa toivotaankin nopeiden yhteyksien parantamista kaikkialla maassa.
Suomesta halutaan houkuttelevampi etätyöpaikka myös kansainvälisille diginomadeille. Hallitus etsi budjettiriihessä ratkaisuja jopa yli vuoden mittaisiksi venähtäneisiin työlupien käsittelyjonoihin. Maria Kaisa Aula mainitsee, että elvytysrahalla voisi olla mahdollista nykyaikaistaa sitäkin prosessia.
– Nyt työluvan hakeminen vaatii vierailun lähetystössä, jossa papereita skannataan ja sitten postitetaan.
Aiheesta voi keskustella 1. marraskuuta kello 23 saakka.
Lisää aiheesta: