Kajaanin rauniolinnan kupeessa ihasteltiin palavaa kekripukkia lauantaina 31. lokakuuta kello 18 alkaen.
Pukin polttaminen oli vain juhlan huipennus. Perjantaina alkaneeseen kekrijuhlaan kuului suurena osana myös kansainvälisen valotaiteilija Kari Kolan valoteos, joka valaisee rauniolinnan kauttaaltaan. Valotaideteokseen kuului noin sata valaisinta, kaksi sataa ulkotulta sekä ranskalaisen Sylvain Moreaun tekemää musiikkia.
Kekripukki odotteli h-hetkeä yhteensä viikon verran: ensin joen rannalla ja keskiviikosta alkaen keskelle Kajaaninjokea asetetulla lautalla. Kekripukin suunnitteli ja rakensi sotkamolainen Jouko Sormunen, ja pukki kuljetettiin Sotkamosta Kajaaniin traktorilla. Pukki oli lähes neljä metriä korkea, ja se rakennettiin kauraheinästä ja puusta.
Tämä oli jo 18. kerta kun Kajaani juhlisti kekriä polttamalla pukin. Gävlen olkipukin kohtaloa, eli ennenaikaista tuhoa, ei ole Kajaanin kekripukki koskaan joutunut kokemaan.
– Ehkä Kajaanissa ollaan vain niin kilttiä ja lainkuuliaista kansaa. Ei tuo märkä pukki kyllä ihan helpolla syttyisikään, kertoo tapahtuman järjestävän Kulttuuriosuuskunta G-Voiman Juho Hannikainen.
G-Voiman hallituksen puheenjohtaja Veikko Leinosen mukaan järjestelyt menivät hyvin ja ongelmitta. Jo valotaideteoksen kasausvaiheessa paikalliset ovat kiinnostuksella seuranneet puuhia linnanraunioilla. Tapahtuman huipennuksen odotettiin vetävän tuhansittain ihmisiä rantapuistoon.
– Väkimäärä on vaihdellut vuosittain, mutta nyt arvelisin että paikalle voisi tulla parituhatta ihmistä, Leinonen sanoo.
Mitä mieltä olet kekritapahtumista? Keskustelu on auki 1.11. kello 23:een saakka!