Pirkanmaan käräjäoikeus on hylännyt kaikki syytteet niin sanotussa mustien dollarien jutussa. Pirkkalaisliikemiestä syytettiin törkeästä rahanväärennyksestä, sillä syyttäjän mukaan hän oli tuonut Etelä-Afrikasta Suomeen väärennettyjä dollareita.
Syyttäjän mukaan liikemies siirsi johannesburgilaiselle tilille 183 000 euroa ja hongkongilaiselle tilille 481 000 euroa. Vastineeksi hänen piti saada moninkertainen summa tummalla tahnalla sotkettua rahaa, joka olisi ollut puhdistettavissa erityisellä pesuaineella.
Mukana miehen Etelä-Afrikan-matkoilla ollut mies kertoi, että miehelle sepitettiin valheellinen tarina seteleiden alkuperästä. Sen mukaan rahat olivat muka oikeaa rahaa, jonka YK oli mustannut varkauksien varalta.
Oikeudessa liikemies kiisti hankkineensa mustia dollareita ja väitti, että tarina mustista dollareista oli kyseisen miehen sekä toisen suomalaismiehen keksimä tarina, jonka avulla he kiristävät häntä. Liikemiehen mukaan hän oli hankkimassa Etelä-Afrikasta normaalia rahoitusta kiinteistösijoituksilleen mutta joutui huijauksen uhriksi.
Mies kiisti olleensa missään tekemisissä mustattujen dollarien kanssa.
Liikemies ei tehnyt huijauksesta rikosilmoitusta. Hän perusteli ratkaisuaan sillä, että hänelle oli sanottu, ettei Suomen poliisilla ole resursseja tutkia tällaista asiaa ulkomailla.
Oikeus uskoi dollarijuoneen
Käräjäoikeus ei uskonut liikemiehen kertomusta. Todistajien kertomukset osoittivat käräjäoikeuden mukaan, että liikemies oli ollut hankkimassa mustia dollareita. Mukana Etelä-Afrikassa ollut suomalaismies kertoi muun muassa seteleiden puhdistusdemonstraatiosta ja siitä, että liikemies olisi yrittänyt hankkia "rahanpesukonetta", jolla setelit saisi puhtaaksi.
Liikemiehen väitteiden takia mukana matkalla ollutta miestä syytettiin samassa oikeudenkäynnissä törkeästä kiristyksestä. Kyseinen mies puolustautui esitutkinnassa tuomalla poliisille nipullisen folioon käärittyjä mustalla tahnalla tuhrittuja seteleitä, jotka hän oli kertomansa mukaan saanut liikemieheltä.
Käräjäoikeus katsoi, että liikemies oli hankkinut setelit. Oikeus ei pitänyt varteenotettavana vaihtoehtoa, että liikemies olisi hankkinut setelit johonkin muuhun tarkoitukseen kuin niiden saattamiseksi käypänä liikkeeseen.
Korkeimman oikeuden ratkaisun perusteella seteliväärennösten tulee kuitenkin olla sellaisia, että ne ovat omiaan erehdyttämään niiden vastaanottajan. Lain esitöistä ja oikeuskäytännöstä käräjäoikeus teki johtopäätöksen, että mustien setelien tapauksessa pitäisi olla näyttöä siitä, että mustat setelit olisi voinut puhdistaa niin, että lopputulos olisi voinut mennä täydestä aitona rahana.
Tällaista näyttöä ei käräjäoikeuden mukaan ollut. Mustat "setelit" olivat oikeuden mukaan paksuja "kartonkilappuja" ja haisivat voimakkaasti kloorille.
Tästä syystä rahanväärennyksen tunnusmerkistö ei täyttynyt. Oikeuden mukaan kyse ei voinut olla myöskään yrityksestä, sillä konkreettista vaaraa "setelien" päätymisestä levitykseen ei ollut. Käräjäoikeus piti kyllä uskottavana sitä, että liikemiehen aikomus oli saattaa setelit liikenteeseen.
Koska liikkeelle saattaminen ei ollut epäonnistunut pelkästään satunnaisesta syystä, liikemiestä ei voinut tuomita myöskään rahanväärennyksen yrityksestä.
Syyttäjä syytti samassa oikeudenkäynnissä Etelä-Afrikassa mukana ollutta miestä ja toista miestä liikemiehen törkeästä kiristyksestä. Miesten mukaan he eivät olleet kiristäneet vaan vaatineet liikemiestä maksamaan velkansa.
Käräjäoikeuden mukaan riittävää näyttöä miesten syyllisyydestä ei ollut, joten syytteet oli hylättävä. Neljättä miestä syytettiin jutussa törkeästä rahanpesusta. Myös hänen syytteensä hylättiin.
Tuomio ei ole lainvoimainen.
Lue myös: