Kun saksalainen Daimler haluaa tuottaa Mersuja hiilineutraalisti, on se tarkoittanut, että kokoonpanotehdas Uudessakaupungissa vähentää päästöjään.
Vuoden 2018 jälkeen tehtaan hiilidioksidipäästöt ovat pienentyneet 70 prosenttia. Vuoden 2021 loppuun mennessä päästöt ovat tasan nolla.
Valmet Automotiven toimitusjohtaja Olaf Bongwald sanoo kiertelemättä, että vuodesta 2022 eteenpäin vastaavia toimia odotetaan myös alihankkijoilta.
– Muuten he eivät ole enää meidän bisneksessämme mukana.
Autotehtaan alihankintayritykset kokoavat käytännössä Daimlerin toimittamista osista kokonaisuuksia, eli aivan raaka-aineista esimerkiksi vakkasuomalaiset verstaat eivät tuotteita tee. Päästövähennyksiä on löydettävä tuotannosta.
– Oletettavasti tavarantoimittajien verkosto on huomattavasti paikallisempi tulevaisuudessa, sen sijaan että tavaraa tulisi esimerkiksi Aasiasta. Tämä vähentää hiilidioksidipäästöjä hankintaketjussa, Olaf Bongwald sanoo.
Pienille tavarantoimittajille muutospaineet voivat Bongwaldin mukaan olla iso ongelma. Muutokset kun maksavat.
Mustaa muutetaan vihreäksi
Autotehtaan esimerkki on hyvä ajankuva liike-elämästä.
Vielä kymmenen vuotta sitten jopa höpönä pidetyt kestävän kehityksen arvot ovat muuttuneet markkinoita ohjaaviksi. Vihreys myy.
Monella pienellä ja keskisuurella alihankinta- ja palveluyrityksellä on edessään musta tulevaisuus teollisuudessa, jos päästöt eivät vähene.
Erityisesti maaseutualueiden pieniin ja keskisuuriin teollisuusyrityksiin suunnattu Hiilineutraalit ratkaisut Varsinais-Suomessa -hanke yrittää osaltaan auttaa muutoksessa.
Toiminta-alueena on Salo, Kemiönsaari, Parainen, Pöytyä, Loimaa, Uusikaupunki ja Laitila.
Yksi projektipäälliköistä on Ukipoliksen toimitusjohtaja Katariina Torvinen. Hän kertoo, että näiden alueiden yrityksiä käydään systemaattisesti läpi.
– Ajatuksena on, että me etsimme yrityksistä myös ideoita, tietoa, ja niitä kehittämiskohteita, joita voimme välittää rahoittajille, yliopistoille ja ammattikorkeakouluille, selvittää Katariina Torvinen.
Hiilineutraalius liittyy yritysten toiminnan kehittämiseen, kuten säästöihin tähtäävien investointien tekemiseen.
– Koko kakkua ei pysty kerralla syömään, mutta pala kerrallaan voi päästöjä pienentää. Uskon, että se on enenevässä määrin tärkeä kilpailutekijä, sanoo Torvinen.
Päästöjä on muutettu säästöiksi
Laitilassa Laserkeskus työllistää 60 työntekijää. Metallilevyjä leikataan, taivutetaan tai hitsataan alihankintatyönä kymmenille eri firmoille.
Yrityksessä on vuosia systemaattisesti mietitty hiilipäästöjä – ja säästöjä.
Laserleikkureiden uusiminen hiilidioksidilasereista nykyaikaisiksi kuitulasereiksi merkitsee säästöä energiankulutuksessa. Työ sujuu paljon tehokkaammin.
Tehtaassa on siirrytty led-valaistukseen ja lämmön talteenottoa on kehitetty. Raaka-aineet, eli metallilevyt varastoidaan nykyisin kylmässä PVC-muovihallissa.
Suunnitelmissa on hukkalämmön siirtämistä muihin lähialueiden kiinteistöihin. Katolle saatetaan hankkia aurinkopaneelit.
– On ollut puhetta myös trukkiliikenteestä. Meillä liikutellaan paljon levyjä ja lavoja, ja henkilökunnalta tuli hyvä idea, että siirryttäisiinkö sähkötrukkeihin pikkuhiljaa, toimitusjohtaja Sami Mäki kertoo.
Kestävyyttä on teräsmateriaalien tehokas käyttö ja ylijäämämetallien kierrätys. Myös omien yhteistyökumppaneiden sijainti vaikuttaa toiminnan hiiilitaseeseen.
– Pyrimme siihen, että työtä tehdään lähellä mahdollisimman paljon. Se auttaa hiilijalanjäljessä, Mäki sanoo.
Sami Mäen kokemuksen mukaan heidän tilaajiltaan ei ole tullut varsinaisesti painetta hiilineutraaliin suuntaan.
– Kyllä se on vielä niin, että me haluamme itse tehdä muutoksia. Toivotaan, että se jatkossa olisi kilpailutekijä. Mutta meneehän se pitkälti vielä hinta edellä, ikävä kyllä.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella torstaihin 5.11. kello 23.00 asti.
Lue myös: