Yhdysvaltain presidentinvaalilla on seurauksensa myös maailman pohjoisimmilla leveysasteilla. Donald Trump on ollut arktisen alueen kannalta äärimmäisen vaikea ihminen, toteaa Lapin yliopiston Arktisen keskuksen johtaja Timo Koivurova.
Tämä näkyi esimerkiksi Arktisen neuvoston toiminnassa.
– Yhteistä julistusta ei saatu aikaan ensi kertaa Arktisen neuvoston historiassa, koska Yhdysvallat ei hyväksynyt julistusta, jossa mainittiin sana ilmastonmuutos, toteaa Koivurova Rovaniemellä toukokuussa 2019 pidetystä ulkoministerikokouksesta.
Hän toivookin presidentin vaihtuvan.
Joe Bidenin voitto tietäisi Koivurovan mukaan loppua arktisille öljynporaushankkeille ja mikä tärkeintä, ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos todettaisiin taas faktaksi. Arktiselle tähyävän Kiinan valtapyrkimysten estäminen jatkuisi todennäköisesti presidentistä riippumatta.
Trump teki ilmastonmuutoksesta mielipidekysymyksen
Kun Trump aloitti Barack Obaman jälkeen, muutos oli Koivurovan mukaan niin suuri, että sitä on vaikea liioitella. Puheen ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta Trump kuittasi kiinalaisten salajuoneksi.
Ilmastonmuutos näkyy erityisen selvästi arktisella alueella, joka lämpenee 2–3 kertaa muita alueita nopeammin. Trumpin puheista huolimatta Yhdysvaltain kasvihuonepäästöt ovat laskemaan päin, tosin amerikkalaisen hiilijalanjälki on yhä maailman suurin.
– Trump ei ole valmis lähtemään globaaleihin ilmastonmuutoksen torjuntatalkoisiin, mikä on äärimmäisen huono asia, Koivurova sanoo.
Kotimaassa Trump suhtautuu myötämielellä luonnonvarojen hyödyntämiseen kaikkialla. Hän kumosi presidentin asetuksella Obaman päätöksen öljynporauksen kieltämisestä pohjoisen herkillä merialueilla. Liittovaltion tuomioistuin julisti sittemmin Trumpin päätöksen laittomaksi.
Nyt Trumpin hallinnossa valmistellaan öljyn- ja kaasunporauksen sallimista luonnonsuojelualueella Alaskassa.
– Trump on hyvin johdonmukaisesti avannut kaikki alueet, mikä avattavissa on, mutta päätökset törmäävät monenlaisiin oikeudellisiin prosesseihin. Trump on kyllä tehnyt asiassa kaikkensa, Koivurova toteaa.
Yksimielisyys Kiinan uhasta
Arktinen alue kiinnostaa Trumpia myös suurvaltojen valtataistelun näkökulmasta. Trumpin kaudella Venäjää on haastettu tavalla, jota Koivurova kutsuu "geopoliittiseksi uhitteluksi".
– On pidetty sotaharjoituksia Venäjän lähialueilla, ja Yhdysvaltain ja Britannian sotalaivoja on käynyt Barentsinmerellä. Venäjällä tätä pidetään uhitteluna, ajatellaan että heidän etupiiriään tullaan sorkkimaan.
Venäjän lisäksi myös Kiina yrittää lujittaa asemaansa arktisella alueella eri keinoin. Sekä Biden että Trump näkevät sen uhkana.
– Molemmat ovat aika yksituumaisia siinä, että Kiina pitää haastaa globaalisti ja myös arktisella alueella. Kiinan kasvu ei voi jatkua. Mutta en usko, että (Bidenin johdolla) jatkettaisiin geopoliittista uhittelua, koska sille ei ole tarvetta.
Suurvaltojen lisäksi arktisella alueella vaikuttaa joukko pienempiä maita, joista useimmat kuuluvat Natoon. Nato-maiden keskinäisten suhteiden uskotaan lämpenevän, jos Biden valitaan.
Bidenin valinnassa olisi "valtavan paljon positiivista"
Arktisen alueen kannalta Bidenin ja Trumpin yhtäläisyydet jäävät Koivurovan silmissä turvallisuuspolitiikan kysymyksiin. Muuten ero olisi suuri.
– Arktisen yhteistyön ja ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta näen (Bidenin valinnassa) valtavan paljon positiivisia asioita.
Yhdysvalloissa Koivurova povaa pikaista loppua öljynporaussuunnitelmille, jos Biden valitaan. Biden todennäköisesti julistaisi presidentin asetuksella uudelleen merensuojelualueet, jotka Obama perusti ja Trump kumosi.
– Öljynporaushankkeilla on muutenkin niin paljon vastarintaa, monenlaiset ryhmät ovat vastassa oikeudenkäyntien kautta. Ne ovat järisyttävän järjettömiä jo ihan taloudelliselta kannalta, Koivurova sanoo.
Biden on myös luvannut Yhdysvaltain pysyvän Pariisin ilmastosopimuksen jäsenenä.
– Hän on ulkopoliittisesta osaamisesta tunnettu pitkän linjan poliitikko, joka loisi ennustettavuutta. Biden rakentaisi monenkeskisen yhteistyön maailmaa ja nojaisi sopimuksiin. Se on perusero Trumpiin.
Lue myös: