Suomalaiset e-urheilutähdet nousivat jälleen esiin urheilijoiden tulovertailussa, vaikka heidän ansaitsemansa palkintosummat eivät täysin näy heidän verotettavissa tuloissaan, sillä osa Suomen huippupelaajista on päätynyt osakeyhtiöratkaisuun.
Suomalaiset ovat jo pitkään pärjänneet kilpailullisessa pelaamisessa, ja se näkyy myös kansainvälisellä tasolla. Viime vuodesta on kuitenkin selkeästi huomattavissa, että suomalaiset e-urheilijat tienasivat ja voittivat maailmalla enemmän kuin aiemmin.
E-urheilun ehdottomia huippumaita ovat Kiina, Etelä-Korea ja Yhdysvallat, mutta myös Suomi ja muut Pohjoismaat ovat esiintyneet edukseen, etenkin kun menestyksen suhteuttaa asukaslukuun.
Esports Earnings -sivuston palkintorahalistauksen mukaan 100 parhaiten tienanneen pelaajan joukossa on peräti yhdeksän tanskalaista. Suomalaisia listalla on kolme, sijoilla 2, 5 ja 10.
Pelitutkija, dosentti Veli-Matti Karhulahti Turun yliopistosta kertoo, että pohjoismaalaiset pelitutkijat ovat pohtineet syitä sille, mistä menestys johtuu.
– Pohjoismaat ovat hyvinvointivaltioita, joissa nuorisolla on varaa ottaa riskejä koulujärjestelmän ja yhteiskunnan tuen ansiosta. Kun uhraa 3–4 vuotta nuoruudestaan e-urheiluun, ja jos sen jälkeen ei enää jaksakaan investoida, niin ei herääkään tyhjän päältä. Monissa muissa maissa ei ole vastaavanlaisia tukijärjestelmiä, Karhulahti selvittää Yle Urheilulle.
Suomen elektronisen urheilun liiton (SEUL) puheenjohtaja Joonas Kapiainen nostaa suomalaisten menestyksen syyksi muun muassa sisätiloihin ihmisiä houkuttavat vuodenajat, mutta myös koulujärjestelmän, joka Kapiaisen mukaan antaa avaimet itsensä arviointiin myös pelillisessä ympäristössä. Huippupelaajilla on luontainen kyky ymmärtää pelejä ja omaa pelaamistaan.
– Koulutusjärjestelmä antaa pelaajalle omatoimisia valmiuksia ymmärtää ja kognitiivisesti oppia sitä peliä paremmin, niin että hän pystyy kehittymään maailman huipulle. Siinä me olemme edelläkävijöitä, Kapiainen kertoo.
Suomessa ei ole stigmaa pelaamiseen
Kapiainen muistuttaa, että Suomi on hyvin teknologiaorientoitunut maa. Tutkija Karhulahti ei kuitenkaan suoraan allekirjoita sen yhteyttä pelitaitoon, sillä asiasta ei ole tutkimusnäyttöä. Pelialan yleiseen kehitykseen ja vahvojen peliyhtiöiden syntyyn on teknologialla kuitenkin ollut selkeä vaikutus.
Karhulahti uskoo, että suomalaiset niittävät jatkossakin menestystä e-urheilun huipputurnauksissa. Hänen mukaansa siihen on syynä muun muassa hyvät puitteet harjoittelulle. Nykyisin e-urheilijat voivat suorittaa asepalveluksen Puolustusvoimien urheilukoulussa ja liittyä moniin urheiluakatemioihin.
Toinen syy on positiivinen ilmapiiri niin lajin sisällä kuin sen ympärilläkin. Nuoret lahjakkuudet uskaltavat laittaa kaiken likoon intohimonsa vuoksi, mitä sosiaaliset verkostot monesti myös tukevat.
– Meillä on Suomessa ollut poikkeuksellisen positiivinen suhtautuminen pelaamiseen juuri näiden menestystarinoiden, Supercellin ja muiden, kautta. Suomessa ei ole sellaista stigmaa pelaamiseen, mitä useissa muissa maissa on.
E-urheilumarkkina kasvaa nopeasti
E-urheiluun liittyvä sponsorimarkkina ja laji kokonaisuudessa kasvaa, ja siten myös turnausten palkintopotit. Tutkimuslaitos Newzoon mukaan e-urheilumarkkina kasvoi viime vuonna yli 20 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna.
Rahakkaimpia turnauksia ovat Dota 2 -pelin turnaukset, joissa myös eniten tienanneet suomalaiset ovat menestyksensä hankkineet. Turnaus kerää rahaa palkintopottiin muun muassa katsojien mikromaksuilla.
Topias "Topson" Taavitsainen ja Jesse "JerAx" Vainikka voittivat viime vuonna toista kertaa peräkkäin Dota 2 -pelissä The International -turnauksen OG-joukkueen riveissä.
Turnauksen voittoa voi verrata pelin maailmanmestaruuden voittamiseen.
Viisihenkinen OG-joukkue tienasi voitosta yhteensä 14 miljoonaa euroa. Taavitsainen ja Vainikka saivat siis voitosta kumpikin yhteensä 2,8 miljoonaa euroa. Koko turnauksen palkintopotti oli yli 30 miljoonaa euroa eli koko e-urheilun historian suurin. Vainikka ja Taavitsainen kuuluivat viime vuonna koko maailmassa eniten tienanneisiin e-urheilijoihin.
Taavitsaisen ja Vainikan lisäksi Lasse "Matumbaman" Urpalainen lukeutuu maailman parhaiden Dota 2 -pelaajien joukkoon. Juuri Vainikka, Taavitsainen ja Urpalainen ovat ne kolme suomalaista, jotka ovat e-urheilijoiden palkintorahalistauksessa kymmenen parhaan joukossa.
Ensi vuoden International -turnauksessa kaikkien aikojen palkintopotti
Suomalaispelaajien vuoden 2020 tulot ovat todennäköisesti melko maltilliset, sillä jättiturnauksia ei ole koronaviruspandemian vuoksi pystytty järjestämään. Vaikka pelistriimaus onkin kasvanut tänä vuonna, on valtavilla areenoilla järjestettävien tapahtumien peruuntuminen Joonas Kapiaisen mukaan ollut iso tappio lajille ja haitallista e-urheilun kasvulle.
Vuonna 2021 lajissa palattaneen jälleen ennätystehtailuun. Seuraavan Dota 2 International -turnauksen palkintopotti on nimittäin jo nyt noussut yli 40 miljoonaan dollariin.
– Sitten kun se turnaus todennäköisesti vasta ensi vuonna pelataan, tullaan näkemään uusia miljonäärejä pelkästään tästä yksittäisestä turnauksesta, Kapiainen kertoo.
Suomalaisten Dota 2 -menestys on pelitutkija Karhulahden mukaan poikkeuksellisen hyvää. Taavitsaisen, Vainikan ja Urpalaisen jälkeen seuraava suomalainen e-urheilun tienestilistalla on Starcraft II -pelin maailmanmestari Joona "Serral" Sotala.
Dota 2 -miljonäärien ja Sotalan väliin viime vuoden palkintorahoissa ylsi Anssi "mxey" Pekkonen. Hän pelaa Battle royale -peli PlayerUnknown's Battlegroundsia.
Jesse Vainikka ilmoitti alkuvuodesta 2020 lopettavansa kilpauransa 27-vuotiaana. Uusien tähtien syttyminen on toki toivottavaa, mutta myös Topias Taavitsaisella, 22, ja Lasse Urpalaisella, 25, on pitkä ura vielä edessään, mikäli he niin haluavat.
– Dota 2 on hyvin vaativa peli, jossa oppiminen jatkuu vuosia. Vaikka nopeus ja tarkkuus alkavat heiketä pelaajilla noin 24 ikävuoden jälkeen, nämä tekijät ovat Dota 2:ssa hieman pienemmässä roolissa kuin esimerkiksi Couter-Strikessa. Iän myötä luonnollisesti tapahtuvaa hidastumista voi siis kompensoida tehokkaasti kokemuksella. On todennäköistä, juuri Dota 2:n kaltaisten e-urheilumuotojen parissa tullaan näkemään useampia yli kolmekymppisiä veteraaneja, Karhulahti arvioi.
Lue myös: