Millaista voisi olla terveyneuvonta, joka huomioi ihmisten hyvinvoinnin lisäksi myös ympäristön hyvinvoinnin? Tätä pohditaan parhaillaan neuvolakokeilussa Lahdessa. Ahtialan neuvolassa tehtävän kokeilun on tarkoitus toimia lähtölaukauksena laajemmalle tutkimukselle, jossa kokeilun aikana opittuja käytänteitä skaalattaisiin kaikkien sote-toimijoiden käyttöön. Mistä on kyse? Miten neuvolatoiminta ja ympäristöasiat liittyvät toisiinsa?
– Monellakin tavalla, vastaa lääketieteen tohtori ja ympäristötieteiden kandidaatti Jaana Laisi.
Hän on yksi neuvolakokeilun vetäjistä. Annetaan hänen kertoa tarkemmin.
Ihmisten luontosuhde kaipaa vahvistusta
Ryteikkö ratisee, kun Jaana Laisi näyttää tietä kohti yhtä kotinsa lähiluonnosta löytyvää lempipaikkaansa. Alhaalla virtaa joki, ja polun toisella puolella kohoaa kallioinen rinne, jota peittää häikäisevän vihreä sammalkerros. Vaelluskenkiin ja paksuun toppatakkiin sonnustautunut Laisi istahtaa mättäälle ja alkaa puhua.
– Me ihmiset olemme osa luontoa, mutta viimeisen parin sadan vuoden aikana olemme keskittyneet irtautumaan luonnosta hyvin voimakkaalla tavalla. Se on osaltaan ollut luomassa niitä kestävyys- ja hyvinvointiongelmia, joita me tänä päivänä kohtaamme.
Sammalmätäs ei valikoitunut haastattelupaikaksi sattumalta.
– Tämä on juuri sellaista monimuotoista luontoa, jonka kanssa ihmisten kannattaisi olla kosketuksissa nykyistä enemmän, Laisi sanoo.
Luonnossa oleilun lisääminen onkin yksi niistä keinoista, joilla voidaan Laisin mukaan lisätä ihmisten hyvinvointia, parantaa ihmisten luontosuhdetta ja sitä kautta löytää avaimia monien kestävyysongelmien ratkaisemiseksi. Lisäksi tarvitaan yhteisön voimaa ja muutoksia yhteiskuntien rakenteisiin.
Kestävyysnäkökulma mukaan terveysneuvontaan
Lääkärinä Laisi on tottunut suosittelemaan luontoaltistusta potilailleen, jotka kärsivät esimerkiksi verenpainetaudista tai stressistä.
– Toki aina mennään terveys edellä, mutta moni ihmisen hyvinvointia edistävistä asioista edistää myös luonnon hyvinvointia. Ympäristön vaikutus meidän mielialaan ja stressiin on ihan tutkittu asia, hän sanoo.
Laisin mukaan ihmisen ja luonnon yhteenkietoutumisen tunnustamisen tulisi olla toimintaa ohjaava periaate kaikessa terveydenhoidossa. Käynnissä oleva neuvolakokeilu on pieni askel tähän suuntaan.
– Tältä kokeilulta me toivomme kokemuksia siitä, miten terveydenhoitajien ja perheiden kanssa voidaan avartaa käsitystä kestävyyskysymyksistä. Että päästäisiin yli siitä, että kestävyys on pelkkää jätteiden lajittelua tai päästöjen laskemista. Kun kyse on kokonaisvaltaisemmasta asiasta, joka vaikuttaa meidän kaikkien hyvinvointiin.
Ajatus normaalista uusiksi
Neuvolakokeilun tarkoituksena ei Jaana Laisin mukaan ole alkaa tuputtaa ympäristötietoutta kenellekään.
– Tarkoitus on laajentaa käsitystä siitä, mitä neuvoloissa jo tällä hetkellä tehdään. Tiedetään, että neuvoloissa tuetaan ihmisten terveyttä ja hyvinvointia monella tavalla. Kokeilussa mietitään, mitkä hyvinvointia tukevista keinoista tukevat myös kestävyyttä, ja keskitytään niihin.
Ne voivat liittyä muun muassa ravitsemusneuvontaan.
– Keskitytään esimerkiksi siihen, miten asioista neuvolassa puhutaan, ja mitä pidetään normaalina. Onko normaalin oletus esimerkiksi sekaruokavalio vai voisiko normaalin oletus olla se, että perheet saattavat valita myös toisin?, Laisi selittää.
Toinen esimerkki liittyy harrastuksiin, joita pidetään lasten kehityksen kannalta tärkeinä. Mutta onko harrastuksen pakko olla jotakin, jota mennään suorittamaan – mahdollisesti autokyydillä – johonkin tiettyyn paikkaan tietyllä aikataululla? Voitaisiinko harrastukseksi laskea myös lukeminen tai vaikkapa lähiympäristössä kuljeskeleminen?
Ihminen kiittää, kun ympäristö kiittää
Jaana Laisi pitää tärkeänä, että terveydenhuollossa tunnustettaisiin se tosiasia, että ympäristön laatu vaikuttaa ihmisten elimistöön.
– Mitä enemmän olemme kontaktissa monimuotoisen luonnon kanssa, sitä paremmin myös meidän oma sisäinen luontomme voi, hän toteaa.
Aiheesta on vastikään julkaistu tutkimus, jonka mukaan metsämaassa möyriminen paransi jo kuukaudessa päiväkotilasten suojaa sairauksilta.
– Meidän mikrobistomme on suorassa kontaktissa muun luonnon mikrobiston kanssa ja ne raja-aidat on aika häilyviäkin joskus, Laisi kertoo.
Yksi tärkeistä kysymyksistä on, onko kaupungeissa asuvilla ihmisillä mahdollisuuksia päästä kosketuksiin rakentamattomien ympäristöjen kanssa. Muun muassa tämän takia kestävyysnäkökulman tulisi Laisin mukaan olla mukana yhteiskunnan kaikessa toiminnassa, siis esimerkiksi siten, että kaupunkeihin jätetään tilaa myös muulle luonnolle.
– Ympäristöteot kohentavat myös ihmisten hyvinvointia, koska me ollaan yhtä.
Soten ekologinen jälleenrakennus – ympäristöystävällisyys osana neuvolan arkea on ympäristöministeriön rahoittama kokeilu, jota koordinoi Lääkärin sosiaalinen vastuu ry. Kokeilun koulutukset tuottaa Helsingin yliopiston Kudelma-verkosto. Mukana kokeilussa ovat myös Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä ja Lahden kaupunki.
Voit keskustella aiheesta 6. marraskuuta klo 22:een asti.