Ylen uudessa kannatusmittauksessa suurin muutos tapahtuu oppositiopuolue kokoomuksen kannatuksessa. Se heikkenee yli prosenttiyksikön 16,6 prosenttiin.
Petteri Orpon johtama kokoomus on pyrkinyt syksyn aikana nostamaan profiiliaan sekä hallituksen talouspolitiikkaa että koronatoimia arvostelemalla. Mittauksen valossa ei näytä siltä, että politiikka olisi purrut äänestäjiin.
– Kokoomuksen kannattajia on siirtynyt katsomon puolelle. Eli moni sellainen, joka ilmoittaa äänestäneensä kokoomusta viime vaaleissa, ei nyt osaa kertoa puoluekantaansa, kertoo Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja.
Kokoomus menettää kannatustaan nyt toisena peräkkäisenä kuukautena. Kannatus vajoaa alle 17 prosentin rajan ja alle puolueen eduskuntavaalituloksen ensimmäistä kertaa sitten viime vuoden kesän.
– Erityisesti kokoomuksen kannatus on laskenut yrittäjien keskuudessa. Muista puolueista kokoomus vuotaa eniten perussuomalaisiin, joka on yrittäjien keskuudessa suosituin puolue, Taloustutkimuksen Turja sanoo.
Perussuomalaisille lisää naistukijoita
Jussi Halla-ahon johtama perussuomalaiset nostaa kannatustaan puoli prosenttiyksikköä 19,5 prosenttiin. Perussuomalaiset kirivät demareiden etumatkaa ja jättävät samalla kokoomuksen entistä selvemmin taakseen.
– Tällä kertaa perussuomalaisten kannatusnousu tulee ennen kaikkea naisäänestäjiltä, Ylen kyselyn tausta-aineistoja tulkitseva tutkimusjohtaja Tuomo Turja kertoo.
Kannatusmuutokset eivät ole mittauksessa kovin voimakkaita ja suurten puolueiden keskinäinen järjestys pysyy ennallaan.
Suosituimpana puolueena jatkaa pääministeri Sanna Marinin luotsaama SDP. Se menettää kuitenkin kannatustaan 0,6 prosenttiyksikköä päätyen 21,2 prosenttiin.
Keskustalle vihdoin merkki noususta
Alhaisen kannatuksensa kanssa pitkään tuskaillut keskusta saa Ylen mittauksesta pilkahduksen toivoa.
Syyskuun alussa keskustan puheenjohtajaksi valittuun Annika Saarikkoon on asetettu puolueessa suuria odotuksia. Vielä edellisessä Ylen mittauksessa mainittavaa nousua ei näkynyt, mutta nyt keskustan kannatus kohoaa melkein prosenttiyksikön ja on 12,4 prosenttia.
– Keskusta saa pikkuhiljaa takaisin peruskannattajiaan. Uudet kannattajat tulevat aika pitkälle nukkuvien puolueesta, eli epäilevällä kannalla olleita keskustalaisia palaa takaisin puolueen tukijoiksi, tutkimusjohtaja Tuomo Turja sanoo.
Kannatus ei silti ole lähelläkään puolueen omia toiveita. Puheenjohtaja Saarikko on asettanut ensi huhtikuun kuntavaalien tulostavoitteeksi edellisen kuntavaalin tuloksen eli 17,5 prosenttia äänistä.
Muutoksen suunta on joka tapauksessa ollut Saarikon valinnan jälkeen rohkaiseva.
– Näyttää, että puheenjohtajavaihdos on vaikuttanut jonkin verran siihen, että keskustan kannatus on lähtenyt nousuun, Turja toteaa.
Vihreiden kannatuksen alakulo jatkuu
Vihreillä ei ole aikoihin ollut syytä erityiseen juhlaan kannatusmittausten yhteydessä. Tällä kertaa muutosta ei juuri tapahdu ja puolueen noteeraus on 10,8 prosenttia.
Vihreitä äänesti viime eduskuntavaaleissa 11,5 prosenttia äänensä antaneista.
Kun Maria Ohisalo viime vuoden kesällä nousi puheenjohtajaksi, puolueen kannatus mittauksissa liikkui vielä yli 14 prosentissa. Melko tasainen alamäki alkoi viime vuoden lopulla Sanna Marinin noustua SDP:n keulakuvaksi.
– Tausta-aineistosta näkyy selkeästi, että se puolue, johon vihreiden kannatus erityisesti vuotaa on juuri SDP, Taloustutkimuksen Tuomo Turja kertoo.
Li Anderssonin johtama vasemmistoliitto ottaa mittauksessa viidettä perättäistä kertaa pientä takapakkia 7,7 prosenttiin.
Pienimpien puolueiden joukossa menestyy kristillisdemokraatit, joiden kannatus piristyy 0,7 prosenttiyksikköä tasan 4 prosenttiin.
RKP:ta äänestäisi mittauksen mukaan 4,3 ja nyt-liikettä 1,6 prosenttia vastaajista.
Lue lisää:
Tutustu puolueiden pitkän aikavälin kannatusmuutoksiin täällä