Björneborgs Svenska Samskolan opiskelijat Sofia Lindberg ja Olivia Lindelöf lähtivät ruotsin kielen testikierrokselle Porissa.
Ensimmäisenä kohteena ollut apteekki ei tuottanut tulosta.
– Aloin puhua ruotsia, mutta työntekijä vaihtoi automaattisesti englantiin. En tosin odottanutkaan saavani palvelua ruotsiksi Porissa, Lindberg sanoo.
Muutamasta paikasta erottuu edukseen turisti-info Visit Pori.
– Ajattelin, ettei kukaan osaisi ruotsia, mutta siellä olikin jopa kaksi ruotsia osaavaa, Lindelöf kertoo yllättyneenä.
– On tärkeää saada palvelua omalla äidinkielellä, Lindberg ja Lindelöf toteavat.
"On vaarana, että ruotsin kielen asema heikkenee"
Ruotsalaisuuden päivä on Suomessa 6. marraskuuta vietettävä yleinen liputuspäivä, jota on juhlittu vuodesta 1908 alkaen. Päivä juhlistaa oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa.
Kielilain (siirryt toiseen palveluun) mukaan palvelut pitäisi taata myös ruotsiksi viranomaisten kanssa asioitaessa.
Monet ruotsinkieliset kohtaavat kuitenkin haasteita yrittäessään käyttää äidinkieltään arkipäiväisissä tilanteissa kuten ravintoloissa tai kaupoissa.
RKP:n Varsinais-Suomen piiristä kerrotaan, että Turussa ruotsinkielisen palvelun taso vaihtelee. Paikoin palvelu on kiitettävää, mutta huomattavassa osassa ruotsinkielisiä palveluita on suuria puutteita.
– Kaupunki ei ole organisoinut toimintaansa kaikilla aloilla niin, että voitaisiin taata tasavertainen palvelu suomeksi ja ruotsiksi. Tässä näkyy se, että enää ei esimerkiksi vaadita ruotsia kielivaatimuksena rekrytoitaessa, RKP:n Varsinais-Suomen yhteyspäällikkö Cecilia Achrén kommentoi.
Achrénin mukaan on merkki hienosta asenteesta, jos edes yritetään palvella ruotsiksi kunnes sanasto loppuu.
– Valitettavasti on liikaa varsinkin nuoria, jotka eivät uskalla puhua ruotsia. Syynä voi olla opetuksen vähentyminen kouluissa. On vaarana, että ruotsin kielen asema heikkenee.
Asuinpaikan kielellinen asema vaikuttaa identiteettiin
Tutkimus suomen- ja ruotsinkielisistä osoittaa, että jopa 30 prosenttia ruotsinkielisistä, mutta vain kolme prosenttia suomenkielisistä ajattelee, että suomenruotsalaiset ovat heikossa asemassa.
Tutkimuksen mukaan paikkaan kiinnittyvät identiteetit ovat ruotsinkielisille sitä tärkeämpiä, mitä ruotsinkielisemmässä kunnassa ihminen asuu.
Merkittävinä asioina pidetään esimerkiksi lapsuuden kasvuympäristöä ja maakuntaa sekä nykyistä asuinmaakuntaa.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella lauantaihin 7.11. kello 23.00 asti.
Lue lisää: