Uudenmaan ely-keskus esittää yli kolmenkymmenen uuden nopeusvalvontakameran asentamista pääkaupunkiseudun sisääntuloväylien varteen. Uusia peltipoliiseja suunnitellaan kaikille pääkaupunkiseudun sisäänajoväylille.
Uudenmaan ely-keskuksen johtavan asiantuntijan Marko Kelkan mukaan nopeusvalvonta on tehokas keino parantaa liikenteen turvallisuutta.
– Jopa kaksikymmentä prosenttia henkilövahinkoihin johtaneista onnettomuuksista voitaisiin estää tehokkaammalla nopeusvalvonnalla. Verrattuna nopeusvalvonnan kustannuksiin tämä on hyvin tehokas keino, Kelkka sanoo.
Kelkan mukaan yhden valvontapisteen hinta on noin 20 000 euroa, joten koko hankkeen kustannus olisi toteutuessaan 600 000 euroa.
Pääkaupunkiseudun sisääntuloväylillä on sattunut viiden viime vuoden aikana vuosittain useita kymmeniä henkilövahinkoon johtaneita liikenneonnettomuuksia ja satoja peltikolareita.
Esitys uusista nopeusvalvontakameroista perustuu Uudenmaan ely-keskuksen yhdessä poliisin kanssa tekemään sisääntuloväylien liikennettä kartoittaneeseen selvitykseen.
Ylinopeuksia ajetaan paljon kaikilla sisääntuloväylillä, liikennemääriin suhteutettuna eniten Länsiväylällä ja Vihdintiellä.
Tänne kamerat tulisivat
Länsiväylä
Länsiväylälle uudet valvontapisteet tulisivat noin 3 minuutin ajomatkan välein, jotta liikennevirtaa saataisiin kunnolla hidastettua. Helsingin päässä kamerat tulisivat Salmisaaren sillalle sekä Lauttasaareen Katajaharjun liittymän kohdalle. Loput uusista peltipoliiseista jäisivät Espoon puolelle.
Turunväylä
Turunväylän alkupäässä Munkkiniemessä on jo rakenteilla uusi nopeusvalvontapiste. Ely-keskuksen esityksen mukaan Helsingin suunnan liikennettä valvottaisiin Espoon Lommilan kohdalla. Näin siksi, että, autoilijat eivät jatkaisi väylällä muutoin rajoituksena olevaa 120 km/h -vauhtia.
Vihdintie
Vihdintiestä ollaan kehittämässä kaupunkibulevardia Kehä I:n sisäpuolella, joten kamerapisteet sijaitsevat ennen bulevardijakson alkua.
Hämeenlinnanväylä
Hämeenlinnanväylälle Kaivoksela–Kannelmäki-välille sekä Kuninkaantammen eritasoliittymään on suunniteltu lisäkaistoja sekä uutta meluntorjuntaa, joten kameroiden sijoittelussa tullaan väistämään näitä kohtia.
Tuusulanväylä
Tuusulanväylällä tulevat kamerat sijaitsevat ennen suunniteltua bulevardijaksoa. Helsingissä kameratolppa tulisi Torpparinmäkeen ja Vantaalla Tammiston kohdalle.
Lahdenväylä
Lahdenväylällä automaattivalvontakamerat tulisivat Koskelantien eritasoliittymään sekä pohjoisesta tultaessa ennen Lahden- ja Porvoonväylien yhdistymistä.
Uusia kameroita ehkä jo ensi vuonna
Uudenmaan ely-keskuksen johdolla tehty nopeusvalvontaa koskeva selvitys on jo toimitettu Väylävirastolle ja Poliisihallitukselle, jotka lopulta päättävät kameroiden rahoituksesta ja sijoittelusta koko maassa.
Väyläviraston liikenneturvallisuusasiantuntija Auli Forsberg kertoo, että ensimmäiset uudet kamerat voivat hyvinkin tulla pääkaupunkiseudun sisäänajoväylien varteen jo ensi vuoden aikana.
– Mahdollisesti jo ensi vuonna, mutta ohjelma jatkuu sitten tulevina vuosina.
Forsberg on itse mukana laatimassa esitystä siitä, mihin hankkeisiin rahaa ensi vuoden osalta ja lähitulevaisuudessa kohdennettaisiin.
Forsbergin mukaan nopeusvalvonta on hyvin keskeinen keino paitsi liikenneturvallisuuden myös liikenteen suvuuden parantamisessa.
Kaikkia pääkaupunkiseudun kohteita ei kerralla saada toteutettua.
– Pitää pohtia mitkä ovat kiireellisimmät kohteet, Forsberg toteaa.
Yhdeksän kymmenestä ylittää nopeusrajoituksen
Uudenmaan ely-keskuksen johtava asiantuntija Marko Kelkka arvioi, että automaattivalvonta pitäisi saada kiireellisimmin valtateille, jotka kuuluvat Euroopan-laajuiseen tieverkostoon.
– Olemme esittäneet yhteensä yli komeakymmentä nopeusvalvontapaikkaa, mutta tarve vaihtelee eri tieosuuksilla.
Kelkan mukaan onnettomuusriskiä lisää se, että sisääntuloväylillä ajetaan huomattavia ylinopeuksia.
Selvityksen mukaan ylinopeuksia ajetaan eniten Länsiväylällä, missä paikoin lähes yhdeksän kymmenestä autoilijasta ylittää ajaessaan nopeusrajoituksen ja jopa joka kymmenennen vauhti ylittää rajoituksen yli 20 kilometrillä tunnissa.
Peräänajot muodostavat huomattavan osan kaikista Helsingin sisäätuloväylillä tapahtuvista onnettomuuksista.
"Syntyy myös vähemmän päästöjä ja melua"
Liikennemääriin suhteutettuna henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia sattuu sisääntuloväylillä vähän, mutta lukumääräisesti useita kymmeniä vuosittain.
– Lliikenteessä on tuhansia autoja, joten näistä syntyy myös hankalia ja kauaskantoisia tilanteita, kun liikenne on poikki, Uudenmaan ely-keskuksen johtavan asiantuntija, Marko Kelkka toteaa.
Väyläviraston mukaan uusien hankkeiden valintaan vaikuttaa myös niiden toteuttamiskelpoisuus.
Väyläviraston liikenneturvallisuusasiantuntija Auli Forsberg pitää hyvänä, että Uudenmaan suunnnitelma on selkeä ja konkreettinen.
– Tolppien sijainnit on jo mahdollisimman tarkasti pohdittu.
Forsberg nostaa esiin myös ympäristökysymykset. Pääkaupunkiseudulla kaikkien väylien läheisyydessä on tiivistä asutusta.
– Syntyy myös vähemmän päästöjä ja liikenteen aiheuttamaa melua, kun nopeudet ovat maltillisia, hän summaa.
Voit keskustella aiheesta 7.11.2020 kello 23.00 asti.
Lue myös:
Ennätysmäärä peltipoliiseja Helsinkiin – Katso Ylen kartoista, mihin 70 uutta tolppaa tulevat