Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Suurimmat suomalaispankit eivät innostu laittamaan kotitalouksien talletuksia miinuskorolle. Muun muassa Tanskassa yksityishenkilöiden tileiltä peritään negatiivista korkoa tietyn rajan jälkeen.
Tanskan raja on asettumassa yleisesti 250 000 kruunuun, josta lähtien miinuskorkoa aletaan soveltaa.
Suomessa miinuskorot nähdään riskinä talletus- ja asiakaspaolle.
Talletukset ovat myös edelleen tärkeä osa pankkien varainhankintaa muun muassa asuntoluottojen rahoituksessa. Siten talletukset vaikuttavat pankkien vakavaraisuuteen.
Tappiollista puolin ja toisin
Toiminta negatiivisten korkojen ympäristössä on tehnyt talletustileistä tappiollisia pankeille – ja toki myös asiakkaille.
Pankkien kannalta keskeinen syy on, että Euroopan keskuspankki perii miinuskorkoa pankkien talletuksista keskuspankkiin.
Asiakkaat taas menettävät, kun talletuskorot on painettu nollaan tai ainakin aivan sitä liki. Näin vähäinenkin inflaatio hiljalleen syö talletuksen arvoa.
Pankit ovat lieventäneet tappioitaan perimällä jo pidempään vajaan puolen prosentin negatiivista korkoa suurten instituutiosijoittajien talletuksista, jotka voivat helposti olla miljoonia euroja.
Kotitalouksien talletuksiin negatiivista korkoa ei ole haluttu ulottaa.
– Se vaikuttaisi asiakaskäyttäytymiseen. Meillä on hyvin systemaattisesti lainoissa nollakorkolattia, jolloin lainakorotkaan eivät mene miinukselle. Tietyllä tavalla on hyvin vaikea selittää, että miksi talletuskorot menisivät, Nordean maajohtaja Ari Kaperi sanoo.
Tanskassa on jo totuttu miinuskorkoon
Tanskassa Nordea-konsernin pankit perivät nyt miinuskorkoa 0,75 prosenttia yksityisasiakkaiden talletuksista siltä osalta, joka ylittää 750 000 Tanskan kruunua (noin 100 000 euroa).
Vuoden vaihteen jälkeen raja putoaa Nordealla 250 000 kruunuun eli noin 33 000 euroon.
Tanskan suurin pankki, Danske Bank ottaa käyttöön ensi vuoden alusta -0,60 prosentin negatiivisen koron 250 000 kruunun ylittävälle talletuksen osalle.
Jyske Bank ja Sydbank taas ovat perineet jo jonkin aikaa 0,75 prosentin miinuskorkoa, jossa rajana on sama 250 000 euroa.
Pankeilla on kuitenkin omia ehtojaan, joilla miinuskorolta voi välttyä kokonaan tai osittain.
– Tanskassa toimintaympäristö on aivan toinen kuin meillä, siellä on totuttu negatiiviisiin korkoihin. Tanskassa voivat asuntoluottojen korot mennä markkinaehtoisesti miinukselle. Tällöin on hyvin loogista, että myös suurimmilla talletuksilla voi olla miinuskorot, Ari Kaperi sanoo.
Osuuspankeissakaan ei innostuta negatiivisista koroista kotitalouksien tilien kohdalla.
– Meillä ei ole mitään suunnitelmaa negatiivisten korkojen käyttöönotosta kotitalouksien talletuksille. Ylipäätään negatiivisten korkojen soveltaminen kotitalouksien tileille on yhä kohtuullisen harvinaista eikä yleistä. Pankkitoiminnan rakenteet ja markkina ovat esimerkiksi asuntoluototuksessa hyvin erilaiset eri maissa, OP:n pääjohtaja Timo Ritakallio sanoo.
Kummankin pankkipomon näkemyksen ymmärtää, sillä Suomessa kotitalouksien tilien miinuskoroista seuraisi todennäköisesti talletuspako. Se taas voisi horjuttaa vakavasti pankkien liiketoimintaa ja vakavarisuutta.
- On hyvä muistaa, että kotitalouksien talletukset ovat olleet ja ovat edelleen yksi keskeinen osa kaikkea sitä varainhankintaa, millä lainakantaa rahoitetaan. Osuuspankeissa on kotitalouksilla noin viisi miljoonaa tiliä, joille on talletettu noin 43 miljardia euroa, Ritakallio kertoo.
Sata miljardia käteistä tileillä
Suomessa talletusten kokonaismäärä on kasvanut 40 prosenttia kymmenessä vuodessa. Sadan miljardin raja ylitettiin kesäkuussa tänä vuonna.
Vuonna 2018 tapahtunut isohko siirtymä sijoitustileiltä käyttelytileille johtui luokittelumuutoksesta erään pankin tileissä.
Grafiikasta näkyy myös selvästi, että into säästää on kasvanut voimakkaasti juuri muutaman viime vuoden aikana.
– Yksilötasolla on ihan järkevää lisätä säästöjä, kun tulevaisuus näyttää epävarmalta. Pelko, epävarmuus ja huoli tulevaisuudesta ajaa nyt yli sen, että raha todennäköisesti tuottaisi samaan aikaan paljon paremmin vaikka osakkeissa tai jossakin muissa sijoituksissa, Aalto-yliopiston professori Vesa Puttonen tiivistää.
Kotitalouksien säästöt ovat hajallaan miljoonilla tileillä. Varsinkin käyttötileillä rahaa lienee valtaosin vain muutama tuhat euroa tiliä kohden.
Mitenkään poikkeuksellista ei kuitenkaan ole, että yksittäisen tilin saldo voi olla kymmeniä tuhansia euroja.
Luotettavaa tilastoa asiasta ei löydy, mutta vuosi sitten tehdyn Rahoitusvakausviraston teettämän kyselyn mukaan viidellä prosentilla suomalaisista on pankkitalletuksia yli 50 000 euroa ja kolmella prosentilla yli 100 000 euroa.
Suurtallettajatkin säästyvät
Pankeissa ei kuitenkaan uskota, että nämä talletukset löytäisivät uuden kodin vaikkapa rahastoista, jos isoille talletuksille laitettaisiin miinuskorko esimerkiksi 50 000 euron ylittävälle osalle talletusta.
– Me neuvomme asiakkaita päivittäin sijoittamaan varojaan kohteisiin, joissa on parempi tuotto. Minä en usko, että tällainen negatiivinen talletuskorkoraja sitä tilannetta kauheasti muuttaisi, Ari Kaperi sanoo.
Pankkien kannalta tilannetta helpottaa myös jonkin verran se, että suomalaiset ovat erittäin tehokkaasti ottaneet käyttöön digitaalisen pankkiasioinnin.
Pankeille on syntynyt huomattavia säästöjä muun muassa henkilöstö- ja kiinteistökuluissa, vaikka uuteen tekniikkaan on jouduttu myös investoimaan.
- Tämä on kilpajuoksua markkinoilla joka tavalla. Siinä pyritään pitämään tuotot riittävän hyvässä kasvussa ja kulut kurissa, ja sillä tavalla pysymään kilpailukykyisinä kaikissa olosuhteissa, Timo Ritakallio sanoo.
OP-ryhmän ja Nordean (digi)holveissa on noin kaksi kolmannesta suomalaisten kotitalouksien talletuksista.