Yli 100 hämeenlinnalaisperhettä sai sosiaalisen median välityksellä tiedon avoimen varhaiskasvatuksen kerhotoiminnan palveluseteleiden lakkauttamisesta ensi vuonna. Hämeenlinnan sivistys- ja hyvinvointilautakunta joutuu etsimään säästöjä kolmen miljoonan edestä.
Lakisääteisistä palveluista ei voida nipistää, joten kaikki muu on päätynyt luupin alle. Vanhemmat ja palveluntuottajat ovat tyrmistyneitä lapsiystävällisen Hämeenlinnan suunnitelmista. Monet ihmettelevät sitä, onko 120 000 euroa vuodessa todellakin talousongelman ratkaiseva säästö.
Yksi kerhopalveluja tuottavista on Hamkin hyvinvointiyksikkö ja Nipsula, joka on samalla opiskelijoiden harjoittelupaikka.
– Olimme tyrmistyneitä ja samoin perheet. Tämä on väärä kohta säästää, sanoo palvelukoordinaattori Niina Mäkinen.
Lapsiperheiden hyvinvoinnin näkökulmasta matalan kynnyksen palvelut ovat Mäkisen mukaan nyt ensiarvoisen tärkeitä.
– Erityisesti tällaisena aikana, kun arjessa on muitakin haasteita.
Palveluseteleitä käyttää myös Mannerheimin lastensuojeluliiton Hämeenlinnan yksikkö. Yhdistyksen kerhoissa on tällä hetkellä 40 lasta. Perhekahviloissa käy noin 50 perhettä ja vapaaehtoisten vetämissä vertaisryhmissä satoja ihmisiä.
Palvelusetelin kustannukset kaupungille ovat Malliksen osalta 4 000 euroa kuukaudessa. Myös Lasten liikunnan tuella Peuhulalla on palvelusetelitoimintaa.
Palvelukoordinaattori Niina Mäkisen mielestä lapsiperheiden vaihtoehdot kapenevat kaupungissa koko ajan, koska Hämeenlinna luopui jo aikaisemmin kotihoidon tuen maksamisesta.
Vanhempien vertaistuki näinä aikoina tärkeää
Yksi vanhemmista, Merituuli Stenberg on suorastaan järkyttynyt palvelusetelin lakkauttamisesta.
– Ensimmäinen ajatus oli, että voiko tämä olla totta. Eihän tällaista voi oikeasti tapahtua.
Hän on tutustunut Nipsulassa perheisiin ja saanut ystäviä. Hänen mielestään leikkaus satuttaa monia.
– On surullista, jos jäädään lasten kanssa kotiin eikä liikuta enää missään. Vertaistuki puuttuu. Nämä ovat synkkiä, ehkä kauhukuvia, mitä ei toivoisi kenellekään, Stenberg sanoo.
Jos perheet eivät saa kerhontapaista varhaista tukea vanhemmuuteen ja lasten kasvatukseen, kustannukset voivat lisääntyä muissa palveluissa.
Palvelukoordinaattori Niina Mäkisen mukaan Nipsulan toiminta pyritään kuitenkin pitämään jollain tavalla pystyssä.
Hämeenlinna on markkinoinut itseään lapsiystävällisyydellä. Merituuli Stenbergiltä ei löydy enää tälle kannatusta.
– En ymmärrä miksi palveluseteli on säästökohteena. Missä lapsiystävällisyys näkyy, sillä lapsilta ja nuorilta ei pitäisi leikata. Eikä budjetissa tule mitään tilalle.
Hän arvelee, että valtuutetut eivät täysin ymmärrä, mihin kaikkeen palvelusetelin lakkauttaminen vaikuttaa.
Satunnaisia kävijöitä mahtuu
Hämeenlinnan sivistys- ja hyvinvointijohtaja Päivi Raukko perustelee säästöjä kaupungin taloudella. Kolmen miljoonan säästötavoitetta on lähdetty etsimään eri puolilta, eikä matalan kynnyksen palvelu ole säästynyt leikkurilta.
Kolmen tahon järjestämät kerhot kustantavat palveluseteleillä 120 000 vuodessa. Raukko vetoaa siihen, että asioita täytyy priorisoida. Sosiaalisessa mediassa liikkuviin väitteisiin, että säästöt tulisivat kaupungille kalliimmaksi, kun päivähoitomaksuja joudutaan kompensoimaan, hän vastaa näin:
– Olemme arvioineet, että perheet haluavat ostaa yksittäisiä päiviä päiväkodeista tai sitten tulla osapäivähoitoon. Ryhmissä on väljyyttä eli satunnaisia kävijöitä mahtuu. Näin arvioiden tämä on ihan todellinen säästö.
Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto käsittelee palveluseteliasiaa osana varhaiskasvatuksen ensi vuoden budjettia ensi maanantain kokouksessa.