Biokaasun tuotanto kiinnostaa, mutta alaa piinaa epävarmuus – biokaasu voisi olla uusi tuulivoima

Etelä-Pohjanmaalla Alavudella on selvitetty tänä vuonna mahdollisuutta rakentaa oma biokaasulaitos. Se tulisi jonkin tilan tai tilojen yhteyteen. Peräti nelisenkymmentä maatalousyrittäjää Alavudella ja Kuortaneella on osoittanut kiinnostuksensa tuoda laitokseen lantaa, lietettä ja nurmea, ja myös käyttää sieltä tulevaa lopputuotetta.

– Halutaan olla itse ratkaisemassa tulevaisuuden haasteita, kun fossiilisista polttoaineista pyritään eroon, sanoo alavutelainen maatalousyrittäjä Jari Sippola.

Viljelijälle biokaasulaitos voisi tuoda monenlaista hyötyä. Omavaraisuus ja taloudellinen hyöty kiinnostavat. Sippola uskoo esimerkiksi, että työkoneet tulevat kulkemaan tulevaisuudessa kaasulla, eivät suinkaan sähköllä. Myös tilojen lantamäärä ylittää usein omat tarpeet.

– Sinne voisi myös talvella ajaa lantaa, jos varastot alkavat täyttymään, toteaa Sippola.

Sippolan tilalta laitokseen lähtisi esimerkiksi lantaa, lietettä ja nurmea. Takaisin tulisi myös esimerkiksi lannoitetta, jossa olisi valmiina luonnonmukaisesti kaikki tarvittavat hivenaineet, fostori ja typpi.

Avaa kuvien katselu

Alavuden Kehitys Oy on teettänyt biokaasuselvityksen, laskelmia ja mallinnuksia. Alueen maataloustuottajia on haastateltu ja asioista on keskusteltu yhdessä. Toimitusjohtaja Ulla Koivisto kertoo, että selvityksen lisäksi nyt on pyydetty jo tarjouksia voimalatoimittajilta.

Enää ei tarvitsisi kuin toteuttaa. Mikä estää?

– No oletan, että ne talouden faktat tekee stopin. Nyt odotetaan, minkälaiset päätökset valtio tekee eri tyyppisten tukien suhteen, sanoo Koivisto.

Vielä toistaiseksi biokaasulaitosten kannattavuutta on pidetty heikkona.

– Ainakin tarvitaan valtiolta linjaus siitä, miten edetään. Laitoksen takaisinmaksuaika on kymmenen vuotta, ja kyse on 5 miljoonan euron investoinnista. Voi olla vaikea saada sijoittajia tällaiseen, pohtii Koivisto.

Kiinnostus biokaasua kohtaan on kasvanut valtavasti viime vuosina. Nykyhallituksen signaali on ollut siinä mielessä selvä: biokaasulle on nyt ensimmäistä kertaa kunnon tahtotila. Hallitus teetti kansallisen biokaasuohjelman, jossa listattiin erilaisia toimenpiteitä ja ohjauskeinoja.

Johtava biokaasuasiantuntija Toni Taavitsainen energia-alan asiantuntijapalveluja tekevästä Envitecpolis Oy:stä sanoo, että biokaasuhankkeiden todelliseen käyntiin lähtemiseen tarvitaan tukipäätöksiä.

– Tarkoitus on tietenkin, että siitä tulee markkinaehtoista. Mutta alkuun tarvitaan tukia markkinariskejä helpottamaan. Niinhän se oli tuulivoiman kanssa ja nyt se toimii markkinaehtoisesti, muistuttaa Taavitsainen.

Tukea tarvitaan tietenkin investointeihin – ja niitä on toki jo myönnettykin. Uusinta tekniikkaa pitää tukea, sääntely pitää järkeistää ja biokaasun jakeluvelvoitekokonaisuus pitää saada valmiiksi, jotta kaikilla on selkeä käsitys toiminnan ja talouden reunaehdoista. Näin todettiin kansallisessa biokaasuohjelmassa.

Tällä hetkellä pohditaan biokaasun tuomista jakeluvelvoitteen piiriin, mikä edellyttäisi kaasun verottamista.

Lue myös: Liikenteen päästöt eivät puolitu ilman ikäviä keinoja – polttoaineveron korotus tai tieliikenteen päästökiintiöt tehokkaimmat toimet

– Tällä hetkellä keskustelussa on jakeluvelvoitteen lisäksi myös ravinnekiertokorvaus, kertoo Taavitsainen.

Lisäksi epävarmuutta herättää liikennepolttoaineeksi jalostettavan biokaasun jakelu.

Avaa kuvien katselu

Etelä-Pohjanmaalla on tällä hetkellä suunnitteilla myös Suomen suurimmaksi biokaasulaitokseksi itseään kutsuva Nurmon biokaasulaitos. Sille on myönnetty jo tuki ja rakentamaan pitäisi päästä ensi keväänä.

Ulla Koivisto sanoo, että Alavuden hanke ei kilpaile Nurmon biokaasun kanssa. Alueelle mahtuu pieniä ja isoja laitoksia.

–Jotta biokaasuntuotannosta saadaan valtakunnan tasolla volyymiä, tarvitaan erikokoisia laitoksia, sanoo myös Taavitsainen. Laitokset on luokiteltu kolmeen kokoluokkaan; pienet, keskikokoiset ja suuret laitokset.

Yksi olennainen asia kannattavuuden parantamisessa on kuljetusetäisyys maatiloilta laitokseen. Kuljetusmatka ei voi olla pitkä, joten laitoksen pitäisi olla lähellä tiloja.

– Ja sitten tulee se, että kaupunkikeskuksen läpi ei haluta lieterallia. Onkin perusteltua tutkia tiettyihin tilakeskittymiin sijoittuvia laitoksia, sanoo Koivisto.

Maatalousyrittäjä Jari Sippola uskoo, että biokaasu on joka tapauksessa tulevaisuutta. Vaikka hanke ei toteutuisi nyt heti, sitä ei olla valmiita hautaamaan.

– Uskoisin, että olemme valmiita, jos se osoittautuu kannattavaksi. Jos näyttää, ettei sitä saada vielä tällä hetkellä kannattavaksi, ei hylätä hanketta. Se voi olla parin vuoden päästä erilaisessa asemassa. Maailma muuttuu, toteaa Sippola.

Lue lisää: Maatalous voi vähentää päästöjään tuottamalla lannasta biokaasua – Heidi Hautala: "Kaikki hyötyvät ja ympäristö puhdistuu"

Suomen suurimman biokaasulaitoksen rakentaminen jumittaa – yhtään sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu