Suomalaisten pelaaminen on lisääntynyt koronaeristyksen aikana. Pelaajabarometritutkimuksen mukaan suomalaiset ovat tänä vuonna käyttäneet digitaalisten pelien pelaamiseen yli seitsemän tuntia viikossa.
Edellinen huippulukema on parin vuoden takaa. Silloin digitaalisten pelien pelaamiseen käytettiin alla viisi tuntia.
– Ilmeisimpänä syynä ajankäytön lisääntymiseen ovat koronasta aiheutuneet poikkeusolot, sanoo Tampereen yliopiston tutkija Jani Kinnunen tiedotteessa.
Vaikka pelaamiseen käytetty aika onkin lisääntynyt reilusti, digipelaamiseen käytetyn rahan määrä on vähentynyt. Suomalaiset käyttävät keskimäärin 10,5 euroa kuukaudessa digitaalisten pelien pelaamiseen, kun edellisessä pelaajabarometrissä lukema oli 11 euroa kuukaudessa.
– Poikkeusolojen aikana on pelattu jo aiemmin hankittuja pelejä, eikä esimerkiksi digipelaamisessa yleistyneitä mikromaksuja ole ryhdytty maksamaan aiempaa enempää, Kinnunen kertoo.
Pelaajabarometritutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa, Tampereen, Jyväskylän ja Turun yliopistojen yhdessä toteuttamaa Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikön (CoE-GameCult) toimintaa.
Melkein kaikki pelaavat
Pelaajabarometrin mukaan lähes kaikilla suomalaisilla on kokemusta peleistä. 10–75-vuotiaista suomalaisista 98,2 prosenttia pelaa ainakin joskus pelejä, kun mukaan otetaan kaikenlaiset pelaamisen muodot.
Digitaalisia pelejä pelaa ainakin joskus 78,7 prosenttia suomalaisista. Digitaalinen pelaaminen on noussut 2,5 prosenttiyksikköä edellisen barometrin tuloksista. Myös aktiivisten eli vähintään kerran kuukaudessa pelaavien määrä on noussut.
Erityisesti nuorin, 10-19-vuotiaiden ikäryhmä sekä kolme- ja nelikymppisten ikäryhmät ovat kokeneet digitaalisen pelaamisensa lisääntyneen koronan aiheuttamissa poikkeusoloissa.
Suomalaiset asennoituvat pelaamiseen pääosin myönteisesti. Hieman yli puolet, 51,4 prosenttia, suomalaisista on sitä mieltä, että pelaaminen on hyödyllistä. Pelaamiseen kytkeytyvät negatiiviset puoletkin tunnistetaan: 43,8 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että pelaaminen on haitallista.
Vastaajista 19,6 prosenttia oli yhtä aikaa samaa mieltä sekä pelien hyödyllisyydestä että haitallisuudesta. Tutkijat uskovat, että tämä kertoo pelien ja pelaamisen monimuotoisuudesta ja pelikulttuuriin liittyvistä ristiriitaisistakin seikoista.
Kortti-, lauta- ja seurapelien pelaaminen lisääntyi
Poikkeusolojen vuoksi lisääntynyt kotona vietetyn ajan määrä on lisännyt mitä ilmeisimmin myös lasten ja vanhempien yhteistä pelaamista. Tämä näkyy myös ei-digitaalista pelaamista tarkasteltaessa: korttipelien sekä lauta- ja seurapelien pelaaminen on lisääntynyt tilastollisesti merkitsevästi edelliseen barometriin verrattuna.
Etäopiskelu voi olla yksi syy siihen, että myös oppimispelien pelaaminen on noussut tilastollisesti merkitsevästi. Oppimispelejä pelaa ainakin joskus lähes 19 prosenttia suomalaisista, kun niitä vuonna 2018 pelasi 14 prosenttia suomalaisista.
Mobiilipelaamisen suosio on jatkanut kasvuaan, ja on nyt selkeästi suositumpaa kuin esimerkiksi tietokone- tai konsolipelaaminen. Lähes 59 prosenttia suomalaisista pelaa mobiilipelejä ainakin joskus ja lähes 43 prosenttia pelaa niitä aktiivisesti.
Tähän liittyen pelien ostaminen verkkopalveluista on ensimmäistä kertaa noussut suosituimmaksi tavaksi hankkia digipelejä. Edellisessä Pelaajabarometrissä verkko-ostaminen ja pelien hankkiminen fyysisinä kopioina kaupasta olivat samalla tasolla.
Kolmannes pelaa verkkorahapelejä
Rahapelaamisen suosio, verkkorahapelaamista lukuun ottamatta, on laskussa. Tutkijat arvioivat, että yhtenä syynä laskeviin lukuihin on todennäköisesti se, että kysely tehtiin touko- ja kesäkuussa 2020, jolloin Veikkauksen pelipaikat ja automaattipelit oli suljettu.
Kuponkipelaaminen, kuten lottoaminen kauppojen pelipisteillä, sekä verkkorahapelaaminen oli mahdollista myös poikkeusolojen aikana. Suomalaisista 33 prosenttia pelaa verkkorahapelejä, kun edellisen barometrin mukaan niitä pelasi 31 prosenttia. Aktiivisia verkkorahapelaajia on jo 21,5 prosenttia suomalaisista.
Tutkimukseen vastasi 914 10–75-vuotiasta manner-suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttia suuntaansa.