Hyppää sisältöön

Hyvä käpyvuosi tarjoaa mukavat lisäansiot

Kuusamossa on tänä syksynä kerätty tuhansia litroja käpyjä. Yksi keräilijöistä on Helena Kelja.

Helena Kelja on kerännyt käpyjä lapsuudestaan saakka. Harrastus jatkuu eläkepäivilläkin Kuusamon Puutteenkylässä.

Käpyjen keräämiseen ei tarvita kummoisia välineitä. Tällainen itse tehty apuvarsi, jolla oksan saa vedettyä alas. Ja tietenkin keräysastia.

Helena Kelja, Kuusamo

Pohjois-Suomessa kerätään tänä vuonna käpyjä mäntyjen siemenvarastoksi toista miljoonaa litraa.

Helena Keljan osuus keräysmäärästä on toistaiseksi 300 litraa, jonka keräämiseen hän käytti aikaa viikon verran.

Käpylitrasta maksetaan kerääjälle 1,20 euroa litralta. Eläkeläiselle tili on hyvä. Ahkerimmat keräävät käpyjä tänä syksynä jopa 4 000 litraa.

Kerätyistä kävyistä karistetaan siemenet erillisissä karistamoissa. Siemenistä kasvatetaan istutettavia männyn taimia. Karistetut käpyjen rungot lähtevät hyötykäyttöön muun muassa energialaitoksille polttoaineeksi.

Metsänhoidon ammattilaiset ostavat käpyjä vain silloin, kun ne ovat hyvälaatuisia ja tarpeeksi isokokoisia. Pohjois-Suomessa on nyt poikkeuksellisen hyvä käpysato. Viimeksi vastaava nähtiin pari vuosikymmentä sitten.

Hyvä käpysato johtuu kesän 2019 hyvistä kasvuolosuhteista.

Kuusamossa käpyjä on kerätty tänä syksynä noin 20 000 litraa. Sadon vastaanotosta huolehtii paikallisen Metsänhoitoyhdistyksen väki. Kävyt kuljetetaan Kuusamosta Kemijärvelle karistettaviksi.

Käpyjen keräys on pääsääntöisesti eläkeläisten puuhaa, toteaa metsäasiantuntija Taisto Männikkö Metsänhoitoyhdistyksestä.

Tässä saa mukavasti liikuntaa ja hieman rahaa samalla kertaa.

Helena Kelja, Kuusamo

Tekijät

Ensio Karjalainen

Lähteet

Juttua varten on haastateltu myös erikoissuunnittelija Ilkka Vaara Metsähallituksesta.